Keskustelu:Ilmastonmuutokseen sopeutuminen pääkaupunkiseudulla

Kommentteja HSY:n ilmastosopeutumisstrategiaan

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on mitä ajankohtaisin ja merkittävin aihe. Se koskettaa ja pitäisi koskettaa lähivuosina kaikkia, ja siksi on arvokasta ennakoida tilannetta kehittämällä yhteisiä strategioita ja toimintatapoja.

Nykyisessä strategialuonnoksessa on tunnistettu useita tärkeitä vaikutuksia ja sopeutumistarpeita ja esitetty realistisia, joskin varsin yleisluontoisia, toimia näiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Kuitenkin tärkeää on huomata, mitä luonnoksesta puuttuu, ja korjata näitä ongelmia strategian viimeistelyvaiheessa. Olennaiset puutteet liittyvät strategian rajaukseen, toimeenpanoon ja viestintään.

1. Strategian käyttäjiä ja oletettua käyttöä ei kuvata lainkaan. Ketä varten paperi on kirjoitettu? Mitä tarpeita sen pitäisi tyydyttää, ja mitä käyttäjien toimenpiteitä sillä on tarkoitus ohjata? Nyt nämä asiat täytyy päätellä epäsuorasti siitä, kuka suunniteltuja toimenpidelinjauksia ehkä toteuttaisi. Näyttää siltä, että käyttäjäksi on ajateltu lähinnä ylikunnallisia toimijoita kuten HSY (tähän liittyen katso myös kohta 3). Strategian oletettu käyttö ja käyttäjät on kuitenkin välttämätöntä kuvata sisällön lähtökohtana, jotta voidaan arvioida sitä, onko toimenpidelinjauksissa puutteita tai epärelevantteja osia. Luvussa 7 on lueteltu sinänsä järkeviä tavoitteita ja potentiaalisia toimenpidehahmotelmia. Kuitenkaan tavoitteiden, toimien ja toimijoiden välisiä yhteyksiä ei ole kunnolla, uskottavasti ja perustellusti kuvattu. Strategia ei ohjaa, ellei selkeästi tunnisteta miten tavoitteet muutetaan toiminnaksi eli millä keinoilla ja toimilla tavoitteet saavutetaan ja kuka ne toteuttaa.
2. Luvussa 6 tarkastelu rajataan valitettavan suppeasti ylikunnallisiin, rakennettuun ja kaupunkiympäristöön liittyviin toimiin. Rajauksen perusteluja ei esitetä, vaikka suuria sopeutumiseen liittyviä asioita jää kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Näitä ovat esimerkiksi sopeutuminen ilmastonmuutoksen epäsuoriin kuten taloudellisiin tai väestöllisiin (muuttoliike) vaikutuksiin tai hillintätoimien vaikutuksiin. Hillintään sopeutuminen voi olla hyvinkin dramaattista, jos esimerkiksi oikeasti toteutetaan kahden asteen lämpötilatavoitteen alittamiseksi vaadittava 80 % päästövähennys alle 40 vuoden aikana. Jos näitä kysymyksiä ei käsitellä tässä strategiassa, ne tulisi kattaa jossakin toisessa ilmastostrategiassa. Onko sellainen suunnitteilla?
3. Rajautuminen vain ylikunnallisiin asioihin on tarpeetonta. Päinvastoin, olisi hedelmällistä tarkastella asioita yhtä aikaa usean eri toimijan näkökulmasta. Usein vaikeat ongelmat, joita ilmasto-ongelmatkin ovat, voidaan ratkaista tehokkaasti vain, jos kaikkien olennaisten toimijaryhmien tavoitteet on yhtä aikaa tyydyttävästi huomioitu. Esimerkiksi kunnan, kansalaisen ja asunnonomistajan näkökulmat ovat tärkeitä tarkastelluissa sopeutumiskysymyksissä. Pelkän ylikunnallisen synergian etsiminen ei riitä.
4. Koska strategiassa pitää yhdistää monenlaisten tahojen monia näkemyksiä, strategian tekotavan pitää tukea tätä: sen pitää olla avoin ja osallistava. Lausuntokierroksen ja sen tuomien muutosten jälkeen strategiaa ei tule pitää muuttumattomana raporttina, vaan se pitää laittaa internetiin sivustoksi, jota voi jatkuvasti kommentoida ja kehittää. Näin se ajan kuluessa kehittyy myös yksityiskohtaisemmaksi, konkreettisemmaksi ja siten toimintaa paremmin ohjaavaksi.
5. Lukuisten sopeutumiseen liittyvien toimijoiden intressit, toimintamahdollisuudet ja tietotarve ovat erilaiset. Strategian tavoitteena on toiminnan muutos, johon osallistuu lukuisia erilaisia toimijoita omista lähtökohdistaan käsin siten, että yksittäiset toimet tukevat toisiaan ja kokonaisuus on kaikkien kannalta hyvä. Tämä vaatii laaja-alaista ja yksityiskohtiinkin menevää, toimintaa ohjaavaa tiedonvaihtoa, jossa kohdassa 4 mainittu sivusto voisi toimia yhteisenä foorumina. Esimerkiksi matalien rannikkoalueiden tulvariskien pienentäminen vaatii tiedon lisäämistä ainakin kaavoituksessa, asuntomarkkinoilla, valmiussuunnittelussa ja asuntokannan remonteissa. Tietoa tarvitsevien joukko on yhtä monimuotoinen kuin aiheetkin: kaavoittajat, maanomistajat, nykyasukkaat, rakentajat ja pelastuslaitos. On myös tärkeää huomata, että kaikki nämä toimijat ovat myös tiedon tuottajia, joilla on olennaista tapauskohtaista ja erityistietoa. Sivuston pitäisi siis toimia myös hiljaisen tiedon keruukanavana. THL (Arvioinnin ja mallituksen yksikkö) on tutkinut tällaista toimintatapaa, kehittänyt siihen työkaluja (erityisesti verkkotyötilaa nimeltä Opasnet), ja tarjoaa niitä myös tämän strategian toimeenpanoon ja jatkotyöstöön.

Kuulemistilaisuus HSY-ilmastoseminaari 16.2.2012

Havaintoja

• Espoon kaupunki: Kunnat tekevät vain sen mihin valtio ne pakottaa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tai hillinnässä ei voi luottaa vapaaehtoisuuteen tai hyvään tahtoon. Kunnat eivät halua mitään 'ylimääräisiä' menoja.
• Vantaa: Kaavoittajat huomioitava työkalukehityksessä. Kaavoittajien rooli on tärkeä, eikä heillä ole haluja tai aikaa lähteä kehittelemään puolivalmiita tuotteita. Kaikkien mallien pitää olla standardoituja, jotta tulokset yli kuntarajojen ovat vertailukelpoisia.
• Culminatum ja Demos Helsinki osallistuvat sopeutumis- ja hillintätoimenpideraporttien yhteen nivomiseen.
• Säilyttävä suunnittelu maksaa itsensä takaisin monasti. Se on yksinkertaisinta ilmastonmuutoksen torjuntaa. Esim. metsäpinta-alan maksimointi alueilla joista sadevesien mukana vesistöihin kulkeutuu paljon ravinteita on luonnollinen puskuri, jonka säilyttäminen tulee pitkällä tähtäimellä monasti halvemmaksi kuin keinotekoiset korjaustoimenpiteet jälkeenpäin tehtynä kun luonnollinen suoja-alue on hävitetty (Suomen Luonnonsuojeluyhdistys)
• Kauppakamari: elinkeinoelämä suhtautuu ilmastonmuutoskeskusteluun vähemmän vastakkainasettelun kautta kuin aiemmin.

THL:n muutosehdotukset raporttiin (23.2.2012)

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategialuonnoksessa 24.1.2012 todetaan strategisena lähtökohtana että sopeutuminen otetaan keskeiseksi lähtökohdaksi yhdyskuntien suunnittelussa ja että hillinnän ja sopeutumisen toimet on sovitettava yhteen (s.6). Näiden tavoitteiden konkretisoimiseksi esittämme raporttiin seuraavia lisäyksiä.

1. Sopeutumistoimenpiteiden kasvihuonepäästöt on arvioitava kokonaiselinkaarimalleilla ja tulokset on julkaistava avoimesti ja ilmaiseksi kaikkien kiinnostuneiden käyttöön. Toimenpide on otettava pakolliseksi osaksi kaikkea suunnittelua. Sillä ehkäistään sellaisten sopeutumistoimenpiteiden käyttöönottoa, jotka saattavat kiihdyttää kasvihuonekaasupäästöjä vähentämisen sijaan (maladaptation). (Tämä voidaan sisällyttää toimenpiteeksi esim. kohtiin 3.2-3.4)

2. Kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan tarvittavat laskurit on julkaistava avoimena lähdekoodina, ja niillä saadut tulokset avoimena datana käyttäen hyväksi Helsinki Region Infosharen asiantuntemusta. Tuloksien on oltava julkisia koko kaupunkisuunnitteluprojektien elinkaaren ajan valmistelusta seurantaan. (Tämä voidaan sisällyttää toimenpiteeksi esim. kohtiin 3.2-3.4)

3. THL ilmoittautuu yhteistyötahoksi kohtaan 3.8 Yhteistyö tiedon tuottamisessa ja levittämisessä. Eritysesti THL voi auttaa seuraavissa kohdissa: Työkalukehitys ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kaupunkisuunnittelussa, ilmastonmuutoksen tautikirjovaikutusten arviointi ja kansantaloudelliset kustannukset sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ilmanlaatuun ja terveyteen mukaanlukien metsäpalot ja hiukkaspäästöt.