Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset
| Moderaattori:Johannes (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kysymys
Minkälaisia mahdollisia vaikutuksia kalajäteöljyn bioenergiakäytön yleistyminen aiheuttaisi ekosysteemissä?
Vastaus
- Vastaus koskee Kaakkois-Aasian kalanjalostusta ja sen jäteöljyjä.
| Obs | Vuosi | Edellytys | Vaikutus | P |
|---|---|---|---|---|
| 1 | 2011 | Öljyjäte käytetään bioenergiaksi | Kalakannat romahtavat läntisellä Tyynellämerellä | 0.01 |
| 2 | 2011 | Öljyjäte käytetään bioenergiaksi | Kalakannat eivät romahda läntisellä Tyynellämerellä | 0.99 |
| 3 | 2011 | Öljyjätettä ei käytetä bioenergiaksi | Kalakannat romahtavat läntisellä Tyynellämerellä | 0.01 |
| 4 | 2011 | Öljyjätettä ei käytetä bioenergiaksi | Kalakannat eivät romahda läntisellä Tyynellämerellä | 0.99 |
| 5 | 2030 | Öljyjäte käytetään bioenergiaksi | Kalakannat romahtavat läntisellä Tyynellämerellä | 0.5 |
| 6 | 2030 | Öljyjäte käytetään bioenergiaksi | Kalakannat eivät romahda läntisellä Tyynellämerellä | 0.5 |
| 7 | 2030 | Öljyjätettä ei käytetä bioenergiaksi | Kalakannat romahtavat läntisellä Tyynellämerellä | 0.5 |
| 8 | 2030 | Öljyjätettä ei käytetä bioenergiaksi | Kalakannat eivät romahda läntisellä Tyynellämerellä | 0.5 |
--#: Tässä otetaan huomioon vain kalakantojen romahtaminen, pitäisikö tehdä sama taulukko biodiversiteetin ja rehevöitymisen kannalta? Silloin siitä tulisi aika suuri taulukko. Toisaalta en tiedä mitä informatiivistä hyötyä siitä olisi, sillä emmehän me tiedä miten öljyjätteen käyttö vaikuttaa rehevöitymiseen tai biodiversiteetin köyhtymiseen, eli todennäköisyydet olisi aina 0.5. Ehkä riittää että ne on mainittu tuossa taulukon alla? --Vilma Sandström 28. joulukuuta 2011 kello 12.41 (EET)
- Kalastuksella ja kalateollisuudella on useampia vaikutuksia ekosysteemiin
- Vaikutukset kalakantaan - liikakalastus ja sivusaaliit.
- Biodiversiteetin köyhtyminen
- Rehevöityminen/rehevöitymisen vähentäminen
Perustelut
Orgaanisten jätteiden käyttö biopolttoaineiden tuotannossa voi estää ilmastonmuutoksen voimistumista korvaamalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Jätteiden käytöllä vältetään negatiiviset maankäytön muutokset, jotka usein yhdistetään kasviperäisten biopolttoaineiden tuotantoon.
1) Kalastaminen ei vaikuta ainoastaan kalakantaan itseensä vaan myös koko ekosysteemiin, jossa kalat elävät. Tulevaisuuden uhkana on ennen kaikkea liikakalastus. Kestävän kalastuksen periaatteet, joissa kokonaiskalastuksen määrää hillitään, eivät valitettavasti toteudu tällä hetkellä maailmassa riittävästi. Yli puolta maailman kalakannoista kalastetaan suurimmalla mahdollisella paineella. [1]
- Kalakannoista neljäsosa on joko ylikalastettuja, romahtaneita tai elpymässä romahduksesta. [1]
- Jopa 90 % valtamerten suurikokoisista saaliskalalajeista on kalastettu loppuun. Useat taloudellisesti merkittävät kalapopulaatiot ovat heikentyneet tasolle, jossa niiden tulevaisuus on vakavasti uhattuna. Ellei kehityksen suunta muutu voimakkaasti, suurimman osan kalastuksen kohteena olevista populaatioista on ennustettu romahtavan vuosisadan puolenväliin mennessä. [1]
- Vuonna 2006 Science-lehdessä julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan noin kolmasosa maailman kalakannoista on romahtanut. Romahtamisella tarkoitettiin tutkimuksessa sitä, että kalakannan suuruus on alle 10 % sen suurimmasta havaitusta määrästä. Tutkimuksen mukaan maailman kaikki kalakannat romahtavat alle 50 vuodessa, mikäli kalastusta jatketaan nykyiseen tapaan. [2]
- Myös kalankasvatuksella voi olla vaikutuksia alueen kalakantaan. Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksiin vaikuttaa suuresti kalojen ravinnon valinta ja sen tuotannon ympäristövaikutukset. Jos rehuna käytetään pääasiassa muita kalalajeja, tällä voi olla negatiivisia vaikutuksia paikalliseen biodiversiteettiin kalastuspaineen kasvaessa. [3]. Kasvatuslaitoksilta voi päästä leviämään alueen ympäristölle vieraita kalalajeja, jotka voivat aiheuttaa saalistuspainetta, tauteja ja muita muutoksia alueen alkuperäiselle ekosysteemille. [4]. Toisaalta jos kalajätteen käyttö biopolttoaineiden tuotannossa korvaa jätteiden sijoittamista kaatopaikalle, mereen tai muille luonnonalueille, voi tällä käytöllä olla positiivisia vaikutuksia alueen ympäristölle kuormituksen vähentyessä.
2) Biodiversiteetin köyhtyminen voi johtua ylikalastuksesta, kalankasvatuslaitoksilta karanneiden tulokaslajien tai kalankasvatuslaitosten jätevesien ja muiden päästöjen aiheuttamista muutoksista alueen ekosysteemille. Biodiversiteetin köyhtyminen voi tehdä populaatiosta herkemmän muutoksille, jotka se olisi aiemmin kestänyt. Muutokset lajirakenteessa, lajirikkaudessa tai ekosysteemin toiminnallisessa rakenteessa vaikuttavat ekosysteemin tehokkuuteen ravinnon ja ravinteiden jaossa, mikä voi johtaa ekosysteemin biokemiallisten toimintojen muuttumiseen.[5]
3) Rehevöityminen
- Kalaöljyä valmistettaessa sivutuotteena syntyy myös "kuivaa jätettä" siitä kalanosasta, joka jää puristettaessa jäljelle. Tätä osaa voidaan käyttää myös lannoitteena. Lannoitteilla taas on liikakäytettynä ja vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus, mutta itse kalalannoitteen vaikutusta rehevöitymiseen positiivisesti tai negatiivisesti on vaikea arvioida tällä hetkellä.
- Esimerkiksi Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa, koska sen valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä, joka jo itsessään luo ison haasteen meren suojelemisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kalan pyytämisellä pystytään merestä poistamaan tehokkaasti ylimääräisiä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty, että pyydetty kala voisi olla väheimpiarvoista kalaa jolla ei olisi niin suurta ravintoarvoa, ja jota voitaisiin käyttää biodiselin valmistamiseen, kuten erilaiset särkikalat. [6] Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö bioenergian valmistukseen voisi olla kannattavampaa, kuin sen käyttö ihmisravinnoksi. Toisaalta bioenergian valmistuskokemukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi särkikalojen rasvapitoisuus ei ole bioenergian valmistukseen riittävä. [7]
- Kalanviljelyteollisuus kuluttaa suuria määriä vettä, mikäli kasvatus tapahtuu tekoaltaissa. Kaakkois-Aasian Mekong suiston Pangasius kalan viljelyyn kuluu makeaa vettä noin 3 m3/ kg kalaa [3]. Kalanviljelyaltaiden vesi on usein luonnon vesiä ravinnerikkaampaa sekä voi sisältää korkeita määriä kasvatuksessa käytettäviä kemikaaleja, kuten antibiootteja sekä torjunta-aineita, jotka ilman kunnollista vedenpuhdistustekniikkaa voivat aiheuttaa luonnon vesissä rehevöitymistä, eliöiden myrkyttymistä ja toisaalta antibioottiresistenttien mikrobien kehittymistä. Verkkokasvatuksessa ravinteiden ja kemikaalien kulkeutumisen kontrollointi on luonnollisesti vielä hankalampaa.
Riippuvuudet
Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto
Kalanjalostuksen kokonaistuotanto
Katso myös
| Ensyklopedia-artikkelit: |  |
| Taustamuuttujat:
Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | op_en:Market prices of raw materials | op_en:World fisheries production | |
| Tuotanto- ja saantomuuttujat:
Kalajätteen käyttömahdollisuudet | Biodieselin saanto kalaöljystä | |
| Vaikutukset:
Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset |
Avainsanat
Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 http://wwf.fi/jarjesto/viestinta/
- ↑ http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/6108414.stm
- ↑ 3,0 3,1 Roel H. Bosma, Chau TT Hanh and José Potting.2009: Environmental Impact Assessment of the pangasius sector in the Mekong Delta. Wageningen University, The Netherlands
- ↑ | FAO, 1994, Three overviews on Environment and Aquaculture in the Tropics and Sub-tropics
- ↑ http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24
- ↑ http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3
- ↑ http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>