Keskustelu:Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä
Kommentteja osallistujilta
Tänne sivulle kootaan kommentteja ja keskustelua sidosryhmien, asiantuntijoiden, arvioinnin tilaajien, tekijöiden ja käyttäjien välillä. Jos haluat voit kommentoida suoraan sivulle (edellyttää rekisteröitymistä) tai voit lähettää sähköpostia Vilma Sandströmille (vilma.sandstrom@helsinki.fi) joka liittää kommenttisi sivulle.
Kommentti 24.11.2011, Elina Virkkunen, vanhempi tutkija, MTT Sotkamo
Itse en ole ollut tekemisissä biodieselin tuotannon kanssa, mutta biokaasuntuotantokokeissa olemme käyttäneet raaka-aineena lohenperkuujätettä.
Pelkästään Kainuun alueella muodostuu vuodessa 150 000 kg kalanperkuujätettä. Sitä käytetään turkiseläinten rehuksi jonkin verran sekä karhujen rehuna karhunkatselupaikoilla. Kalankasvattajille perkuujäte on ongelma. Se olisi hyvä lisäsyöte esimerkiksi paikallisesti maatilan biokaasulaitokselle, ja tietenkin myös isommalle laitokselle. Sybimar Oy Uudessakaupungissa on mielenkiintoinen yhdistelmä biodieselin ja biokaasuntuotantoa. Kalajäte on sielläkin yksi raaka-aine.
Aiheesta keskusteltiin Eviran kanssa, ja he vaativat kalajätteen hygienisoinnin (esim. tunti 70 asteessa) mahdolllisten virustautien tuhoamiseksi. Sisävesissä kasvatetuissa kaloissa tauteja ei juuri ole, mutta merikaloissa on. Säännöksellä halutaan estää merikalojen tautien siirtyminen sisävesiin. Hygienisoinnista tulee kustannuksia biokaasulaitokselle.
MTT Sotkamon biokaasuntuotantokokeissa hienonnettu ja hygienisoitu lohenperkuujäte osoittautui hyväksi metaanin raaka-aineeksi. Sitä käytettiin MTT Sotkamon neljän kuution koereaktorissa kuivalannan lisänä. Kun kalanperkuujätettä lisättiin 10 % tuoremassasta (25 % orgaanisesta kuiva-aineesta), kaasuntuotanto yli kaksinkertaistui. Kun lisättiin kalan osuutta 25 %:iin tuoremassasta (50 %:iin orgaanisesta kuiva-aineesta), kaasuntuotanto lisääntyi edelleen keskimäärin, mutta siinä ilmeni suurta vaihtelua. Se viittaa liaan suureen typen määrään, joka aiheuttaa inhibitiota biokaasuprosessissa.
Kommentit tänne sähköpostista kopioinut Vilma Sandström 24.11.2011
--#: Tässä arvioinnissa ei käsitellä biokaasun tuotantoa, joten kommentit ovat arvioinnin rajauksen puitteissa epärelevantteja. Keskusteluun ne toivat kuitenkin mielenkiintoisia näkökulmia kalajätteen muista käyttömahdollisuuksista. --Vilma Sandström 28. joulukuuta 2011 kello 11.35 (EET)
Kommentti 21.10.2011, Mikko Kara, Forest Btl project:
Biomassan käytöllä biodieselin raaka-aineeksi tavoitellaan EU:ssa ja Suomessa näkökulmasta kahta asiaa:
1. Kaiken liikenteen CO2 päästöjen vähentämistä ja siten kasvihuonekaasujen päästöjen globaalia vähennystä tai ainakin voimakkaasti kasvavan osa-alueen päästöjen kasvun hillitsemistä.
2. Energiaomavaraisuuden lisäämistä ja siis tuonti-öljyriippuvuuden vähentämistä.
Kolmantena tavoitteena on "vihreän teknologian" liiketoiminnan edistäminen osana teollisuuden rakennemuutosta.
Biomassa on taas määritelty EU:n RED- ja FQD- direktiiveissä pitkän ja perusteellisen poliittisenkin keskustelun pohjalta; mm. turve ei ole biomassaa. Samoin on eri eri raaka-aineiden ja tuotantoketjujen default GHG vähenemäarvot annettu ko direktiivien liitteissä. [1] [2] Waste vegetable or animal oil biodiesel on mainittu liitteessä (VII), mutta en löytänyt jatropan arvoja. Liitteessä on myös laskentakaava kasvihuonekaasupäästöille jota sovelletaan jos ei default arvoa ole tai siitä haluaa poiketa. Viime aikojen keskustelu ns ILUC vaikutuksista saattaa tiukentaa esimerkiksi Indonesian soilla viljeltävien biodieselin raaka-aineiden käyttömahdollisuuksia. Näissä direktiiveissä on ensimmäistä kertaa määritelty ns. kestävän kehityksen kriteerit.
Mielestäni yllä mainitun on oltava lähtökohtana myös Jatropan ja kalajätteen käytölle biodieselin raaka-aineena. Kumpikaan näistä ei täytä Suomessa käytettynä kohtaa 2. yllä. On myös huomioitava että kestävän kehityksen kriteeristössä on muitakin alueita kuin GHG vähenemä mm. sosiaaliset vaikutukset.
Näyttää siltä että Pohjoismaissa voidaan puuperäistä biomassa käyttää keställä tavalla biodieselin raaka-aineeksi varsinkin kun puun perinteinen teollinen käyttö on vähenemässä ja toisaalta juuri kasvihuoneilmiön vuoksi metsämme kasvavat aiempaa ripeämmin.
Kokonaisuutena pidänkin sekä jatropaan että kalajätteisiin perustuvan biodieselin tuottamista Suomen ja Pohjoismaiden markkinoille vähintäänkin arveluttavana tai ainakin on tarkkaan osoitettava että tällöin kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat. Palmuöljyn käytön kohdalla näin ei ole.
On joka tapauksessa selvää että mainitut kaksi raaka-ainelähdettä ovat huonompia biodieselin raaka-aineita kestävän kehityksen kriteereillä tarkasteltuina kuin kotimainen puubiomassa (oikein käytettynä).
Kommentit tänne sähköpostista kopioinut Vilma Sandström 21.10.2011