Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2608
Moderaattori:Jaakko (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2608}}

Viimeaikoina bioenergian valmistaminen eläinperäisistä lähteistä on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Kalateollisuudessa sivutuotteena saatavien jätteiden käytöllä on kuitenkin vaikutuksensa myös ilmastoon.

Kysymys

Kuinka paljon kalasta tuotettu bioenergia vaikuttaa ilmastoon? Millaisia päästöjä tällaisen bioenergian käyttö tuottaa (verrattuna muihin vaihtoehtoisiin energianlähteisiin)?

Vastaus

Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset(ton/tuoteyksikkö)

Obs	Raaka-aine	Tuoteyksikkö	CO2-päästö
1	Jatropa	ha/a	13
2	Palmuöljy	ha/a	2.6 - 18.6
3	Kalajäteöljy	ton	0.167

' *Kalajäteöljyn tulos on arvioitu tilanteelle, jossa Itämerestä pyydetystä toisarvoisesta kalasta valmistetaan biodieselin lisäksi myös biokaasua.

Arvio on tehty käyttäen hyväksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston tekemää tutkimusta aiheesta vähempiarvoisen kalan käsittelyketjut ja hiilijalanjälki, sekä Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset arvioinnissa käytettyjä lähteitä.

• On myös huomioitava, että välillisesti kalajäteöljyn valmistaminen saastuttaa kalastuksen tuottamien päästöjen kautta. Suurimpana näistä esimerkiksi kalastusalusten polttoainepäästöt.

Perustelut

• Hehtaarin kokoinen jatropaviljelyalue (n.2500 kasvia) sitoo hiiltä 20 tonnia vuodessa 40 vuoden ajan. 2500 kasvia tuottaa keskimäärin 15 tonnia siemeniä vuodessa.Tästä määrästä voidaan valmistaa 5000 litraa biodieseliä, joka tuottaa 13 tonnia CO2 päästöjä.
  

• Lappeenrannan yliopistossa suoritetun tutkimuksen mukaan kalaöljyn valmistuksen ja käytön (eli CO2e) hiilijalanjälki on 167 – 181 kg CO2e yhtä tonnia Itämerestä pyydettyä toisarvoista kalaa kohti. Käsittelyketjussa, jolle jalanjälki laskettiin, on tuotettu bioenergiaa biodieselillä, mädätyksellä sekä biodieselin sivutuotteena syntyvästä glyserolista.

• Biodieselin valmistukseen ja kalan esikäsittelyyn liittyy paljon epävarmuuksia, kuten esimerkiksi eri aineiden suhteet prosessiin ja joidenkin aineiden päästökertoimien puuttuminen, mutta päästöllisesti silti niiden osuus kokonaispäästöistä on hyvin pieni. Tutkimuksia päästövähennyksiin on tehty lähinnä kasvipohjaisille biodieseleille, joissa näissä on päästy koko tuotantoketjua tarkasteltaessa 40 – 80 % päästövähennyksiin fossiilisiin nähden. Kasvin tuotantoketjussa isoimmat päästölähteet ovat sen viljely ja lannoitus. Kalan tuotantoketjussa ei näitä ole, mutta sen kalastuksen aikaiset päästöt ovat kuitenkin hyvin korkeat.

• Biodieselin polttoa on tutkittu enemmän ja kun poltetaan 1 litra biodieseliä, syntyy päästöjä 1 kg CO2e. Kun verrataan sitä dieseliin ja bensiinin, syntyy dieselin poltossa hiilidioksidipäästöjä 2,66 kg CO2e ja bensiinin 2,35 kg CO2e. Tarkasteltaessa pelkkiä CO2 – päästöjä, voi jäädä huomaamatta myös muiden päästöjen osuus, sillä biodieseliä poltettaessa syntyy typen oksideja enemmän kuin fossiilisia poltettaessa, mutta toisaalta rikkiä ja aromaattisia hiilivetyjä ei synny ollenkaan.

• Orgaanisten jätteiden käyttö biopolttoaineiden tuotannossa voi parhaimmillaan olla kannattavaa ja se voi estää ilmastonmuutoksen voimistumista. Kalantuotannon sivuvirtana syntyvä jäte on halpaa eikä sen tuotanto aiheuta lisäpäästöjä. Parhaimmillaan kalajätteiden prosessointi tapahtuisi lähellä raaka-aineiden tuotantopaikkaa mikä vähentäisi kuljetuksen aiheuttamia ilmastopäästöjä.

Riippuvuudet

Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto

Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset

Avainsanat

Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto, kalajäte

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>