Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 11. lokakuuta 2011 kello 10.01 – tehnyt Vilma Sandström (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun





Kysymys

Minkälaisia mahdollisia vaikutuksia kalajäteöljyn bioenergiakäytön yleistyminen aiheuttaisi ekosysteemissä?

Vastaus

Kalastuksella ja kalateollisuudella on useampia vaikutuksia ekosysteemiin
  1. Vaikutukset kalakantaan - liikakalastus ja sivusaaliit.
  2. Rehevöityminen/rehevöitymisen vähentäminen
  3. Biodiversiteetin köyhtyminen
  4. Kalanviljelyteollisuuden ekosysteemivaikutukset

Perustelut

1) Kalastaminen ei vaikuta ainoastaan kalakantaan itseensä vaan myös koko ekosysteemiin, jossa kalat elävät. Tulevaisuuden uhkana on ennen kaikkea liikakalastus. Kestävän kalastuksen periaatteet, joissa kokonaiskalastuksen määrää hillitään, eivät valitettavasti toteudu tällä hetkellä maailmassa riittävästi. Yli puolta maailman kalakannoista kalastetaan suurimmalla mahdollisella paineella. [1]

  • Kalakannoista neljäsosa on joko ylikalastettuja, romahtaneita tai elpymässä romahduksesta. [1]
  • Jopa 90 % valtamerten suurikokoisista saaliskalalajeista on kalastettu loppuun. Useat taloudellisesti merkittävät kalapopulaatiot ovat heikentyneet tasolle, jossa niiden tulevaisuus on vakavasti uhattuna. Ellei kehityksen suunta muutu voimakkaasti, suurimman osan kalastuksen kohteena olevista populaatioista on ennustettu romahtavan vuosisadan puolenväliin mennessä. [1]
  • Vuonna 2006 Science-lehdessä julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan noin kolmasosa maailman kalakannoista on romahtanut. Romahtamisella tarkoitettiin tutkimuksessa sitä, että kalakannan suuruus on alle 10 % sen suurimmasta havaitusta määrästä. Tutkimuksen mukaan maailman kaikki kalakannat romahtavat alle 50 vuodessa, mikäli kalastusta jatketaan nykyiseen tapaan. [2]

2) Biodiversiteetin köyhtyminen voi tehdä populaatiosta herkemmän muutoksille, jotka se olisi aiemmin kestänyt. Muutokset lajirakenteessa, lajirikkaudessa tai ekosysteemin toiminnallisessa rakenteessa vaikuttavat ekosysteemin tehokkuuteen ravinnon ja ravinteiden jaossa, mikä voi johtaa ekosysteemin biokemiallisten toimintojen muuttumiseen.[3]

3)Kalaöljyä valmistettaessa sivutuotteena syntyy myös "kuivaa jätettä" siitä kalanosasta, joka jää puristettaessa jäljelle. Tätä osaa voidaan käyttää myös lannoitteena. Lannoitteilla taas on liikakäytettynä ja vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus, mutta itse kalalannoitteen vaikutusta rehevöitymiseen positiivisesti tai negatiivisesti on vaikea arvioida tällä hetkellä.

  • Esimerkiksi Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa, koska sen valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä, joka jo itsessään luo ison haasteen meren suojelemisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kalan pyytämisellä pystytään merestä poistamaan tehokkaasti ylimääräisiä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty, että pyydetty kala voisi olla väheimpiarvoista kalaa jolla ei olisi niin suurta ravintoarvoa, ja jota voitaisiin käyttää biodiselin valmistamiseen, kuten erilaiset särkikalat. [4] Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö bioenergian valmistukseen voisi olla kannattavampaa, kuin sen käyttö ihmisravinnoksi. Toisaalta bioenergian valmistuskokemukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi särkikalojen rasvapitoisuus ei ole bioenergian valmistukseen riittävä. [5]

4) Kalanviljelyteollisuus kuluttaa suuria määriä vettä, mikäli kasvatus tapahtuu tekoaltaissa. Kaakkois-Aasian Mekong suiston Pangasius kalan viljelyyn kuluu makeaa vettä noin 3 m3/ kg kalaa [6]. Kalanviljelyaltaiden vesi on usein luonnon vesiä ravinnerikkaampaa sekä voi sisältää korkeita määriä kasvatuksessa käytettäviä kemikaaleja, kuten antibiootteja sekä torjunta-aineita, jotka ilman kunnollista vedenpuhdistustekniikkaa voivat aiheuttaa luonnon vesissä rehevöitymistä, eliöiden myrkyttymistä ja toisaalta antibioottiresistenttien mikrobien kehittymistä. Verkkokasvatuksessa ravinteiden ja kemikaalien kulkeutumisen kontrollointi on luonnollisesti vielä hankalampaa. Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksiin vaikuttaa suuresti kalojen ravinnon valinta ja sen tuotannon ympäristövaikutukset. Jos rehuna käytetään pääasiassa muita kalalajeja, tällä voi olla negatiivisia vaikutuksia paikalliseen biodiversiteettiin kalastuspaineen kasvaessa. [6]. Altaiden rakennus usein jokien tai meren rannan läheisyyteen vie tilaa ja voi aiheuttaa

Riippuvuudet

Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto

Kalanjalostuksen kokonaistuotanto

Katso myös

Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä
Ensyklopedia-artikkelit:

Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä

Taustamuuttujat:

Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | op_en:Market prices of raw materials | op_en:World fisheries production

Tuotanto- ja saantomuuttujat:

Kalajätteen käyttömahdollisuudet | Biodieselin saanto kalaöljystä

Vaikutukset:

Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset

Avainsanat

Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>