Bioenergian saanto kalajätteestä
| Moderaattori:Johannes (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kysymys
Paljonko käyttökelpoista bioenergiaa saadaan tuotettua yhdestä kilosta tai tonnista tyypillistä kalanjalostuksen jätettä?
Kuinka suuri kyseinen määrä on verrattuna muihin bioenergianlähteisiin, esimerkiksi jatropaöljyyn?
Perustelut
Eläimien suolista valmistettu biodiesel ei ole uusi tekniikka, mutta kiinnostus valmistukseen on herännyt vasta viime aikoina.
- Tutkimusten mukaan kalajätteet sopivat hyvin raaka-aineiksi energiantuotantoon. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT vertasi tutkimuksessaan kuivalannan ja kalajätteen tehokkuutta biodieselin valmistamisessa. Alkuun reaktoriin syötettiin vain kuivalantaa, mutta kun kymmenesosa siitä korvattiin kalajätteellä, biokaasun tuotanto kasvoi yli kaksinkertaiseksi. [1]
- Varsinaisessa prosessissa kalaöljy johdetaan kalajätteestä ja sekoitetaan yleensä metanoliin. Polttoaine puhdistetaan lisäämällä mangaani, jotta tuote soveltuu moottoreihin ja reaktoreihin, joita käytetään biodieselin valmistukseen ( Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä ). Parhaimmillaan 1 kg:llä kalajäteöljyä voidaan tuottaa jopa hieman yli 1 l biodieseliä. [2]
- Enerfish-projektissa on saatu 18 litralla kalajäteöljyä tuotettua 13 litraa biodieseliä. [3]
- Suomalainen biopolttoaineiden valmistamiseen erikoistunut yritys Rovina Oy hyödyntää kalanperkuujätteitä biodieselin valmistuksessa.
Vuonna 2005 yhtiö keräsi puoli miljoonaa kiloa perkuujätteitä ympäri Suomea ja näistä valmistettin 300 000 l biodieseliä. Tästä voidaan laskea Rovinan biodieselin valmistuksen energiatehokkuudeksi 0.666l/1kg kalanperkuujätettä. [4]
Riippuvuudet
Kalajätteen energiatehokkuuden ( kg / 1l kalajäte) määrä verrattaessa muihin bioenergian valmistusmenetelmiin (energiatehokkuus, kustannukset yms.)
- Kalajätteen energiatehokkuudeksi on parhaimmillaan saatu 1l/1kg.
- Tonnista Jatropahedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä. Tästä voidaan laskea karkeasti keskiarvoja käyttäen Jatropan energiatehokkuudeksi 0.32l/kg. (Openshaw 2000)[5]
- Tästä voidaan siis päätellä että tehokkailla valmistusmenetelmillä kalajäte on jopa kolme kertaa tehokkaampi energianlähde verrattuna jatropaan.
| Obs | Nro | Valmistusaine | Result |
|---|---|---|---|
| 1 | 1 | Jatropa | 0.32 |
| 2 | 2 | Kalajäte | 1 |
Katso myös
| Ensyklopedia-artikkelit: |  |
| Taustamuuttujat:
Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | op_en:Market prices of raw materials | op_en:World fisheries production | |
| Tuotanto- ja saantomuuttujat:
Kalajätteen käyttömahdollisuudet | Biodieselin saanto kalaöljystä | |
| Vaikutukset:
Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset |
Viitteet
- ↑ http://www.finbio.fi/GetItem.asp?item=msg;16826
- ↑ http://www.fao.org/bioenergy/aquaticbiofuels/knowledge/fish-waste/en
- ↑ http://www.enerfish.eu/~enerfish/p-techno-techno_id-2/fish-oil-to-biodiesel.html
- ↑ http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:AgXhtZVwcwUJ:www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf%3Fsequence%3D3+kalaj%C3%A4te%2Bbioenergia&hl=fi&gl=fi&pid=bl& srcid=ADGEESjA7HIgtoQiIDactTQZPknRpprHboFZYrSFu_rt_RgbihsYUPaMYRLnXHT59X3PHyXxVhwqciJ24H_lLcXA55PMoFZFmVNkIzbc8EHjDTDjPSu2L21eYIFR2KCDMKRY-f-65vny&sig=AHIEtbQUO8PpVdwy5YzsP5ZuhaYIOcF6DQ
- ↑ Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen [1]
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>