Dioksiini altistus Suomi

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 27. maaliskuuta 2011 kello 17.56 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (Lisätty luokka: 'Pysyvät ympäristömyrkyt')
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Altistuminen

Altisteen mittasuure ja yksikkö

pg/kg/d

Altistumisreitit ja rajaukset

Nieleminen

Altistuneen väestön kuvaus. Arvio altistuvien lukumäärästä

Kalansyönti on pääasiallinen dioksiinin saantilähde Suomessa, ja saantiarvio pohjaa tähän. Dioksiinin saanti muista lähteistä
on huomioitu mukaan altistukseen karkeammalla laskentamenetelmällä. Tarkempi data pohjaa siis kalansyöntidataan
(RKTL) [1]  ja kalojen dioksiinipitoisuuksiin. Saatu estimaatti altistukselle perustuu Monte-Carlo menetelmällä saatuun arvioon (Leino et al 2008). [2]

  • Mukana kuvaus siitä, miksi ja miten tämä ryhmä muodostettiin
Best guess = 3158076 (Silakka syövien osuus Suomessa = 59.5% (EU-projekti BENERIS[3][4] data)
Min = 265385 (vain 5% suomalaisista ei syö kalaa)[5]
Max = 4033844 (kirjolohen syöjiä=76% suomalaisista, BENERIS-projektin data)


Altistuvien keskimääräinen altistus

Best guess = 2.65 pg TEQ/kg bw /d [6] (perustuu lähtökohtaisesti kalansyönnistä saatavaan altistumiseen, johon on huomioitu muista lähteistä tuleva lisä)
Min = 1.42 pg TEQ/kg bw /d (5% prosenttipiste best guessille)
Max = 3.89 pg TEQ/kg bw /d (95% prosenttipiste best guessille)


Tausta- tai kynnysaltistus

Tausta-altistusta on vaikea määrittää, sillä dioksiinit saadaan hyvin monesta eri ruokalähteestä ja dioksiinin annos-vastesuhteen oletetaan (konservatiivisesti) alkavan nollapitoisuudesta. Tässä siis taustaksi määritetään nolla.


Altistusvastefunktiot

Tärkeimpien vaikutusten valinta

  • Syöpä (IARC:n[7] luokituksen perusteella)
  • Kehityshäiriöt (ei otettu kvantitatiivisesti kantaa tässä tutkimuksessa)
  • Hormoonihäiriöt (ei näyttöä ihmisillä, ei otettu kvantitatiivisesti kantaa tässä tutkimuksessa)


Riskinarviointimenetelmän kuvaus

  • eläinkoepohjainen, yksikköriski




Eläindatalle yksikköriski (excelissä sarake L välilehdellä "eläindata")

Cancer slope factor for TCDD = 156000 [mg/kg/day]^-1 Yhdysvaltain ympäristöministeriön [8]



Seturi excel laskentataulukko[9] Kysy olli.leino@thl.fi yksityiskohtia probabilistisesta mallista johon laskelma perustuu. Excelissä eri dioksiinikongeneerit ovat huomioitu excelissä erillisellä laskenta-välilehdellä.

Eläindatalle altistuksen kesto

Elinikäinen altistus = 70 vuotta


Kausaliteetti

  • Kuinka varmaa syy-yhteyden olemassaolo on?

1997 WHO luokitteli TCDD:n (vahvin dioksiinikongeneeri) luokan 1 karsinogeeniksi perustuen rajoitettuun näyttöön ihmisillä ja riittävään näyttöön eläimillä ja laajaan näyttöön TCDD:n mekanistisesta vaikutuksesta AhR reseptoriin. Dioksiinien syöpävaikutuksesta on sittemmin käyty paljon keskustelua ja nykyisin dioksiineja pidetäänkin promoottoreina, ei niinkään syövän käynnistäjinä. Tässä arvioinnissa päädyimme käyttämään konservatiivista arviota ettei potentiaalista riskiä ainakaan vähäteltäisi.

Kuvaus keskeisistä epävarmuuksista

Altistus on lähinnä kuvaus suomalaisten kalansyönnistä, sillä kala (Itämeren kala) on pääasiallinen dioksiinin lähde. Muitten lähteitten aiheuttama dioksiinikuorma suuruudeltaan pienenä on heikommin määritelty. Muiden dioksiinilähteiden huomioiminen keskimääräisen elintarvikkeiden dioksiinijakauman perusteella on karkea menetelmä ja lisää epävarmuutta.

Katso myös

[10]


Viitteet

  1. ↑ Taskutilasto RKTL
  2. ↑ Leino et al 2008
  3. ↑ BENERIS]
  4. ↑ BENERIS in Opasnet
  5. ↑ Ahvonen A & Honkanen A. Kalatalousbarometri 2003. Summary: Fishery Barometer 2003 - Outlook of Enterprises and Consumers. Helsinki
  6. ↑ Leino et al 2008]
  7. ↑ [1]
  8. ↑ U.S.EPA
  9. ↑ Excel-taulukko
  10. ↑ Taskutilasto
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Dioksiini_altistus_Suomi&oldid=5677”