Kausaalimalli polttoprosessien terveys- ja ilmastovaikutusten arviointiin

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 27. maaliskuuta 2017 kello 13.01 – tehnyt Santtu Mikkonen (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{arviointi|moderaattori=|status=ongoing}} == Kysymys == :''Tähän arvioinnin pääkysymys. Katso lisäohjeita sivulta Arviointi. Monitieteinen analyysimme perustuu seuraav...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun



Kysymys

Tähän arvioinnin pääkysymys. Katso lisäohjeita sivulta Arviointi.

Monitieteinen analyysimme perustuu seuraaville hypoteeseille:

Kausaalisten vaikutusten malli pystyy kuvaamaan hyvin päästöjen profiilit, kemiallisten reaktioiden ”reaktiopolut” ja voimakkuudet sekä toksikologiset ja ilmastorelevantit vasteet. Mallin avulla voidaan tarkastella seuraavia ennakko-oletuksia ja määrittää ilmiöiden voimakkuus:

  • Puunpolton ja ajoneuvopäästöjen vaikutusten välillä voi olla merkittäviä eroja
  • Puunpolttoon käytettävien polttolaitteiden (takat, saunan kiukaat, pellettikattilat) ja niissä poltettavien materiaalien (eri puulajit, pellettityypit) väliset erot ovat merkittäviä
  • Eri ajoneuvopolttoaineiden (diesel, bensiini, bioetanoli) väliset erot ovat merkittäviä
  • Prosesseissa syntyvät primääriset hiukkaspäästöt ja kaasuista nukleaation avulla muodostuvat uudet hiukkaset eroavat toisistaan niin terveys- kuin ilmastovaikutustenkin kannalta
  • Päästöjen muuntuminen ilmakehässä vaikuttaa niiden toksisuuteen


Oletettu käyttö ja käyttäjät

Ketkä käyttävät raportin tuloksia ja mihin tarkoitukseen?

Kehitettävän mallin avulla saaduista tuloksista hyötyy suuresti tutkimusyhteisö, kun palamisen päästöihin liittyvät fysikaaliset ja kemialliset prosessit opitaan tuntemaan paremmin, auttaa se jatkotutkimusten suunnittelussa ja aiempien tutkimustulosten lisätarkastelussa. Saatava uusi tieto on myös hyvin merkittävää polttolaitteiden ja polttoaineiden valmistajille kehitystyön ohjaamiseen. Merkittävintä hankkeessa on kuitenkin suuri yhteiskunnallinen relevanssi, sillä saatava tieto on oleellista päästörajoituksia määritteleville päättäjille, jotta uudet rajoitukset voidaan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti niin terveys- ja ilmastovaikutusten kuin kustannustehokkuudenkin kannalta. Tiedolla tulee olemaan relevanssia erityisesti EU-tasolla, jolla päästörajoituksia koskevat päätökset tehdään. Luonnollisesti päästöjen ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat kiinnostavia myös suurelle yleisölle.

Osallistujat

Ketkä osallistuvat arvioinnin tekemiseen? Kenen tietoja tarvitaan, jotta arviointi onnistuu?

Projekti kuuluu suurempaan hankekokonaisuuteen, jossa aineistoa on kerätty pitkän ajan kuluessa eri projektien yhteydessä, ja nyt aineistot on tarkoitus yhdistää ja analysoida uraauurtavalla tavalla. Mittauksia suorittavat yhdessä Itä-Suomen yliopistolla Aerosolifysiikan tutkimusryhmä, Pienhiukkaslaboratorio ja terveysvaikutuksia tarkasteleva Inhalaatiotoksikologian tutkimusryhmä. Kaikkien kolmen ryhmän preferenssit ja tutkimuskysymykset eroavat osin toisistaan Pienhiukkaslaboratorion keskittyessä polttolähteiden ja -aineiden tutkimukseen, Aerosolifysiikan ollessa kiinnostunut päästöjen muuntumisesta ilmakehässä sekä niiden reagoimisesta ilmassa luonnostaan olevien orgaanisten yhdisteiden kanssa ja Inhalaatiotoksikologia keskittyy ainoastaan eri hiukkastyyppien terveysvaikutuksiin. Tämä projekti yhdistää kaikkien näiden kolmen ryhmän keräämät aineistot ja kiinnostuksen kohteet yhteen paremman kokonaiskuvan saamiseksi polton päästöistä.

Rajaus

Miten arviointi rajataan ajallisesti, maantieteellisesti, kysmyksenasettelultaan jne?

Vaihtoehdot

Mitkä ovat tarkasteltavat päätösvaihtoehdot? Miten ne vaikuttavat tarkasteltaviin muuttujiin?

Aikataulu

Mikä on arvioinnin aikataulu? Mikä on sen päätösprosessin aikataulu, jota arviointi tukee?

Hanke alkoi maaliskuussa 2017 aineiston kokoamisella.

Vastaus

Tulokset

Arviointimallin keskeiset tulokset.

Tutkimus yhdistää uniikin tutkimusympäristön ja tehokkaan, mutta aiemmin hyödyntämättömän analyysimenetelmän. Vaikka kausaalisten vaikutusten mallit on kehitetty nimenomaan tarkastelemaan syy-seuraus yhteyksiä mittausaineistoista, ei niitä ole vielä käytetty ilmaston ja ilmakehän tutkimuksessa. Tutkimus on monitieteinen kokonaisuus jollaista ei ole ennen kyetty toteuttamaan koska kehittyneimpiä mittauslaitteistoja ja hakijan kaltaista analyysimenetelmien osaajaa ei ole aiemmin saatu mukaan samaan hankkeeseen. Tutkimuksen lähtökohtana on eri luonnontieteiden tutkimusalojen osaamista hyödyntävä ympäristöntutkimus mutta se laajenee yhteiskunnallisesti vaikuttavaksi kokonaisuudeksi tutkimusaiheen ollessa merkittävä niin poliittisesta kuin oikeudellisestakin näkökulmasta. Hankkeeseen otetaan mukaan myös Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden asiantuntijoita, jotta hankkeen päätteeksi voidaan ottaa kantaa päästörajoitustyöhön. Polttoprosessien haitallisten päästöjen rajoittamisella on suora yhteiskunnallinen vaikutus puun pienpolton ollessa merkittävä lämmitysmuoto Suomessa ja pitkien etäisyksien maassa ajoneuvopäästöjen kustannustehokas vähentäminen on hyvin tärkeää. Päästöjen ilmastovaikutusten selvittäminen taas on ympäristönsuojelun kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Päätelmät

Vastaus arvioinnin pääkysymykseen ja muihin kysymyksiin tulosten perusteella.

Perustelut

Arvioinnin yksityiskohtainen kuvaus. Linkit muuttujasivuihin. Kaaviokuva syysuhdeverkosta.

Katso myös

Muita tärkeitä, aiheeseen liittyviä sivuja ja linkkejä.

Lähteet


Kommentoi arviointia

Voit kommentoida mitä tahansa arvioinnin sivua tässä. Selkeyden vuoksi kirjoita alempaan kenttään sen sivun nimi, jonka asioita kommentoit.