Ilmastokäräjät

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi1862
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1862}}

SEKTORITUTKIMUKSEN NEUVOTTELUKUNTA / KESTÄVÄN KEHITYKSEN JAOSTO: ILMASTOPOLITIIKKAA TUKEVA TUTKIMUS -HAKUJULISTUS

Valtioneuvoston sektoritutkimuksen neuvottelukunta julistaa haettavaksi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvän tutkimuskokonaisuuden. Kokonaisuuden painopistealueet perustuvat neuvottelukunnan kestävä kehitys -jaoston vuonna 2008 tilaamaan ilmastonmuutosta koskevaan esiselvitykseen sekä jaostossa edustettuina olevien ministeriöiden näkemyksiin kaikkein kiireellisimmistä tutkimusaiheista. Kokonaisuuteen liittyvät hankkeet tulee toteuttaa vuosien 2010 - 2012 aikana.

Tutkimusohjelmaesitys koostuu kolmesta monitieteellisestä teemasta, joista kaksi ensimmäistä ovat mukana varsinaisessa tutkimusohjelmassa:

I Ilmastonmuutoksen hillintä- ja politiikkatoimien vertailu, arviointi ja kehittäminen
II Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimien ja -politiikan kartoitus, arviointi ja vertailu
III Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvän tietopohjan vahvistaminen

Hankkeet arvioidaan seuraavin kriteerein:

1. sopivuus tutkimuskokonaisuuden tavoitteisiin ja tulosten sovellettavuus
2. tieteellinen taso, innovatiivisuus, poikkitieteellisyys ja toteutettavuus
3. selvitykseen osallistuvien henkilöiden aihealueen tuntemus ja osaaminen
4. yhteistyö eri tahojen välillä
5. selvityksen hinta ja omarahoitusosuus

Erityisiä painopistealueita ovat toimenpiteiden ja ohjauskeinojen vaikuttavuus ja vaikutukset sekä toimenpiteiden kustannustehokkuus, politiikkatoimien koherenssi ja ennakointi.

Ilmastokäräjät-hakemus

Tiivistelmä

Projektin nimi: Ilmastokäräjät
Hakija: Dos. Jouni Tuomisto
Tutkimuspaikka: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Projektin kesto: 1.6.2010 - 31.12.2012
SETUILMU:sta haettava summa: 139280 €

Ilmastokäräjät-projektin tavoitteena on

1) kerätä olennainen suomalainen ilmastotieto Opasnet- tai CCCRP-internetsivustoille;
2) tarjota verkkotyötila tutkijoiden, päättäjien kansalaisten ja sidosryhmien käyttöön ja keskusteluille;
3) jäsentää edellisten kohtien tuloksia johdonmukaiseksi, päätöksentekoa palvelevaksi kokonaisuudeksi.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ovat erityisen monimutkaisia poliittisia kysymyksiä.
- Useita toimijoita, useita ristiriitaisia arvoja, useita vaikutuksia, useita eri päätöksiä
- Tarvitaan laajoja systemaattisia tarkasteluja.
- Tietoa pitää kerätä järkevään tietorakenteeseen, joka taipuu moneen käyttöön: kuvaus, kvantitointi, mallitus
Tiedon hyväksyttävyyttävyyttä on parannettava.
- Pelkkä asiantuntemus ei riitä, kuten IPCC:n osalta on nähty.
- Tarvitaan myös mahdollisuus avoimeen kritiikkiin.
  - Tämä puolestaan vaatii mahdollisuuden systemaattiseen arviointiin, jotta virheelliset tiedot saadaan kitkettyä.
Sosiaalinen media ja verkkotyötilat tuovat uusia, tehokkaita keinoja tähän.
- Opasnet on olemassaoleva ja useassa projektissa käytetty työtila.
Hankkeessa tehtävä työ:
- Yhteydenotot kaikkiin relevantteihin projekteihin.
- Koulutusta ja sisäänajoa verkkotyötilan käyttöön.
- Vertaisarviointikäytännön rakentaminen.
- Verkkotyötilan tarjoaminen projektien tiedonvälitykseen, keskusteluun ja tiedonkeruuseen.
- Tietojen keräys karkeasta täsmällisempään: 1) projektit, tietolähteet 2) keskeiset tutkimusaiheet 3) keskeiset päätelmät 4) keskeiset politiikkavaihtoehdot 5) keskeiset tulokset 6) yksityiskohtaiset tulokset.
  - Tämä on pääasiassa osallistuvien projektien vastuulla.
- Kiistakysymysten hakeminen ja keskusteluun nostaminen. Keskustelujen moderointi.

Johdanto

Ilmastonmuutos ja päätöksenteon tarpeet

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat erittäin monimutkaisia poliittisia kysymyksiä. Kööpenhaminan ilmastoneuvottelutkin epäonnistuivat, vaikka tuhannet poliitikot ja virkamiehet tekivät parhaansa. Kaikki ovat yhtä mieltä perustavoitteesta: vähentää kasvihuonekaasupäästöjä siten, ettei ihmiskunta kurjistu ilmastonmuutoksen eikä ilmastopolitiikan alle. Tehtävä osoittautui ylivoimaiseksi, koska aiheet ovat liian monimutkaisia, jotta tuhannet maiden edustajat ehtisivät omaksua ja ymmärtää tarpeelliset asiat ja syy-seuraussuhteet, muodostaa kantansa ja päästä yhteisymmärrykseen lukuisten maakohtaisten tavoitteiden toteuttamisesta. Eri toimijoiden keskenään ristiriitaiset osatavoitteet pitäisi ottaa huomioon ja ratkaista siedettävällä tavalla, jotta kaikkien kannattaa mieluummin liittyä yhteiseen sopimukseen kuin jäädä ulkopuolelle. Liikkuvia osia on yksinkertaisesti liikaa ja työ liian hidasta.

On siis selkeä tarve sille, että tutkitaan järjestelmällisesti ilmastopoliittisten päätösten vaikutuksia. On erityisen tärkeää, että työtä tehdään ennen varsinaista päätöksentekoa ja että nämä politiikka-analyysit suosituksia siitä, mitkä vaihtoehdot todennäköisimmin johtavat haluttuihin vaikutuksiin. Näissä politiikka-analyyseissä pitäisi pystyä tarkastelemaan useita toimijoita, useita ristiriitaisiakin tavoitteita ja useita erillisiä mutta toisiinsa liittyviä päätöksiä. Toistaiseksi ilmastonmuutostutkimus on vain huonosti kanavoitunut osaksi politiikka-analyysiä. Politiikka-analyysejäkin on tehty (esim. Lancet, ...##), mutta ne harvoin ovat niin laaja-alaisia integroituja tarkasteluja kuin olisi tarpeen. Lisäksi politiikan kentältä nousee huonosti sellaisia tutkimuskysymyksiä, jotka todella päätyisivät tutkimuksen kohteeksi.

Politiikka-analyysin valmistuminen ei tarkoita sitä, että tieto parantaisi päätöksentekoa. Raportista on pitkä matka päätöksentekijän tietoisuuteen ja toiminnan muutokseen. Jo tietopuute tiedon olemassaolosta on usein ratkaiseva. Tiedon löytyminen, lukeminen, omaksuminen ja soveltaminen ovat kaikki hankalia esteitä. Uudenlaiset sosiaaliset verkkotyötilat auttavat näissä ongelmissa. Ne ovat internetin sivustoja, joissa tieto on kerätty suuriksi, sujuvasti jäsennetyiksi kokonaisuuksiksi. Tietoa voi paitsi etsiä ja lukea, siitä voi myös keskustella, kritisoida ja sitä voi parantaa yhteistyössä. Sitä voi myös soveltaa suoraan konkreettisiin kohteisiin kuten verkkotyötilassa tehtäviin politiikka-analyyseihin. Opasnet on tähän tarkoitukseen kehitetty suomalainen verkkotyötila, jossa on myös kansainvälinen, englanninkielinen osa.

Päätöksentekoprosessi

Päätöksentekoprosessiin on tuotava selvästi vahvemmin kolme asiaa. Ensinnäkin päätökset on arvioitava etukäteen, järjestelmällisesti, nopeasti ja tieteen kriteerein. Toiseksi asiat on avattava jäsennetylle keskustelulle, joka pilkotaan yksityiskohtaisiin ja täsmällisesti määriteltyihin kysymyksiin. Kolmanneksi kaikki tieto ja siitä käytävä keskustelu on saatava kaikkien nähtäville, ja kenen tahansa on voitava osallistua tähän keskusteluun ja toimenpiteiden ideointiin.

Noiden kolmen periaatteen vaikutus politiikantekoon on suurempi kuin luulisi. Toimintatavassa yhdistyvät tieteellinen perusteellisuus, journalismin kriittisyys ja kansalaisaktivismin idearikkaus. Poliittiset ehdotukset joutuvat armottomaan ja yksityiskohtaiseen tarkasteluun, joka ei ole minkään yksittäisen tahon hallinnassa. Näin pitää ollakin. Ilmastonmuutos on liian vakava asia jätettäväksi yksin poliitikoille.

Politiikka on periaatteessa yksinkertaista. Ensin tunnistetaan ongelmia, joihin tulisi yhdessä tarttua, sitten ideoidaan toimintavaihtoehtoja niiden ratkomiseksi, arvioidaan eri toimien vaikutuksia, ja lopulta tehdään päätös ja aletaan toimia.

Varsinainen päätöksenteko on syytä jättää sille, jolla on siihen toimivalta. Sen sijaan tunnistamiseen, ideoimiseen ja arvioimiseen eli politiikantekoon saa kansalaisyhteiskunnassa osallistua kuka tahansa. Tämä on ollut pahasti alihyödynnetty mahdollisuus, mutta nyt uudet internetin joukkoyhteistyöhön perustuvat avoimet verkkotyötilat ovat mullistamassa tilanteen. Ne hyödyntävät suuren joukon tietoa ja näkemyksiä. On perusteltua uskoa, että niiden avulla tämän tiedon voi jäsentää tieteellisen kriittisiksi arvioinneiksi.

Tieteen ja politiikan rajapinta

Tieteen perusta on se, että tutkijat esittävät kilpailevia näkemyksiään eli hypoteeseja, ja sitten niitä yritetään todistaa yhteensopimattomaksi havaintojen kanssa. Vain totuudenmukaiset hypoteesit jäävät elämään. Konsensusta ei tarvita, koska jos yksikin tutkija voi todistaa jonkin hypoteesin vääräksi, se on väärä riippumatta muiden mielipiteistä.

Politiikassa perinne on erilainen. Mutta päätösehdotuksiakin voidaan tieteen menetelmin osoittaa huonoiksi perustavoitteen kannalta. Huonot pitäisi hylätä heti, jotta poliitikot voivat keskittyä jäljelle jääneisiin.

Menetelmät

Sosiaaliset verkkotyötilat

Internet on mullistanut viestinnän ja kaupankäynnin tapoja. Lähivuosina se mullistaa myös politiikan ja tuo tieteen ja kansalaiset saumattomaksi osaksi sitä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL, www.thl.fi) olemme kehittäneet avoimen verkkotyötilan juuri tällaisten monimutkaisten yhteiskunnallisten asioiden arviointiin. Ylläpitämämme Opasnet-sivusto (www.opasnet.org) on rakennettu nimenomaan toteuttamaan järjestelmällisesti nuo kolme ehtoa kriittisyydestä, keskustelevuudesta ja avoimuudesta. Opasnetissä tietoa, näkemyksiä ja toimintaideoita kerätään ja jäsennetään suoraan osaksi päätöksentekoa palvelevia arviointeja. Opasnet toimii rajapintana tieteen, politiikan ja kansalaisvaikuttamisen välillä.

Opasnetin perustekniikka on sama kuin Wikipediassa. Se ei kuitenkaan ole tietosanakirja vaan tieteen kriteereihin perustuva foorumi käsitellä täsmällisiä kysymyksiä joukkoyhteistyön keinoin. Wikipediassa ratkaisee neutraali asenne ja konsensushakuisuus. Opasnetissä eri näkemykset pannaan vastakkain; lopulta ratkaisee tieteellinen kritiikki, jossa voi vedota ainoastaan havaintoihin ja päättelyyn. Yhteiskunnan arvot tietysti ovat politiikkaa ajava voima, mutta niitäkin voi ja pitää tarkastella neutraalisti ja sisällyttää läpinäkyvästi keskusteluun.

Olemme parhaillaan tekemässä arviointia ilmastopolitiikan terveysvaikutuksista kaupunkitasolla, esimerkkinä pääkaupunkiseutu. Se toivottavasti antaa eväitä paikallistason päätöksentekoon ja auttaa ymmärtämään ylikansallisen politiikan ja paikallistason toteutuksen välisiä suhteita. Nämä arvioinnit ja keskustelut palvelisivat onnistuessaan suoraan Kööpenhaminan prosessia ja sen jälkeistä ilmastotyötä.

Opasnetissä arvioinnit alkavat tilanteen yleiskuvauksesta ja päätöksentekijöiden ja mahdollisten päätösten tunnistamisesta. Arviointi kuitenkin etenee nopeasti määrälliseksi tarkasteluksi, jossa arviot toimenpiteistä, hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöistä, saastekuolemista ja euroista ovat kaikkien nähtävillä ja arvosteltavissa. Kuka tahansa voi lukea luonnoksia ja korjata virheitä, ja arvioinnin laskenta päivitetään mahdollisimman nopeasti vastaamaan parempaa tietoa. Arviointiin voi nostaa myös uusia osa-alueita, joita ei alunperin tunnistettu tärkeiksi.

Vaikka Opasnetissä on nyt vasta toistatuhatta sivua, se on suunniteltu kestämään satojentuhansien sivujen ja miljardien lukuarvojen sisältö ja aktiivinen käyttö. Kun arviointeja tulee lisää, niiden sisältämät tiedot tulevat suoraan muiden arviointien käytettäviksi. Tätä synergiaa hyödyntävät verkkotyötilat tekevät laajamittaisten, kuten ilmastopolitiikkaa koskevien, arviointien tekemisen mahdolliseksi eri tavalla kuin koskaan ennen.

Opasnetissä kuka tahansa voi ratkoa yhteisiä ongelmia - ajatuksen kantavuus ratkaisee. Osallistu!

Opasnet-verkkotyötilassa jokainen jakaa oman tietonsa muiden käyttöön ja hyödyntää muiden jakamaa tietoa omassa työssään. Se toimii Wikipedian tapaan mutta on tarkemmin säännelty. Tietorakenne ja käyttäytymissäännöt on räätälöity suurten kokonaisuuksien kuvaamiseen ja työstämiseen pieninä paloina tiedon kertyessä suurelta joukolta osallistujia.

Opasnetissä esitetään täsmällisiä kysymyksiä: Mitä vaikutusta päästökaupalla ja toisaalta hiiliverolla on markkinoiden toimintaan? Minkä syytekijöiden kautta vaikutukset välittyvät?

Näihin kysymyksiin etsitään tieteellisesti perusteltuja vastauksia, ja huonoja vastauksia hylätään. Vastaukset ja perustelut kuvataan yksityiskohtaisesti. Vastauksia parannetaan yhteistyössä, kunnes ne vastaavat käsillä olevaan tietotarpeeseen.

Avoimet verkkotyötilat toimivat muutamien perusperiaatteiden varassa. Kaikki on kaikkien luettavissa ja parannettavissa. Kaikkea esitettyä saa vapaasti kritisoida, mutta vain kolmesta asiasta: epäloogisuudesta, asiayhteyden puutteesta tai ristiriidasta havaintojen kanssa. Asioiden epävarmuudet ja niiden väliset syy-seuraussuhteet kuvataan myös. Tähän käytetään todennäköisyyksiä, erityisesti ehdollisia todennäköisyysjakaumia ja Bayes-verkkoja.

Avoimet työtilat eivät ole tieteessäkään itsestäänselvyys, ja niitä kritisoidaan. Toisaalta epäillään niiden tuottaman tiedon tieteellistä laatua. Kuitenkin niissä voidaan käyttää tieteellistä vertaisarviointia kuten verkkolehdissä.

Toisaalta niihin ei lähdetä mukaan, koska muutkaan eivät lähde eikä niistä vielä kerry samanlaista meriittiä kuin perinteisestä julkaisemisesta. Tämä on vaikeampi ongelma ja poistuu vasta, kun niiden toimivuus ja tehokkuus on konkreettisesti jollain alueella osoitettu ja kunnia jaettu verkoston tutkijoille.

Internet on murtanut rajoitukset siitä, montako ihmistä tiedonvaihtoon voi osallistua ja missä heidän on fyysisesti oltava. Nyt kuka tahansa voi tuoda julki omat tietonsa ja mielipiteensä heti kaikille.

ei ole ollut voimavaroja jäsentää kaikkia näkemyksiä ja tietoa johdonmukaiseksi kuvaukseksi. Nykyään voidaan kuitenkin rakentaa sellaisia verkkotyötiloja, jotka jäsentävät tietoa niin vaivattomasti, että se onnistuu vaikka osallistujia ei rajata mitenkään.

Yhteydet CCCRP:hen

Laaja suomalainen yhteistyöhanke rakentaa ilmastonmuutosportaali CCCRP:tä. Mukana ovat Ilmatieteen laitos, SYKE ja TKK. CCCRP kerää valmistuttuaan yhteen paljon tärkeää ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa sekä sen torjuntaan tai sopeutumiseen liittyviä käytännön ohjeita.^[1]. Opasnet ei kilpaile CCCRP:n kanssa kahdesta syystä. Ensinnäkin, kaikki Opasnetiä varten kerätty tieto on vapaasti CCCRP:n käytettävissä, jos se soveltuu sen aihepiiriin (ks. kuvaus tekijänoikeuksista). Toiseksi, Opasnet tarjoaa toiminnallisuuksia joita CCCRP:hen ei ole tulossa.

Opasnetissä voi keskustella ja kritisoida esitettyjä aiheita. Sisältöä myös parannetaan kritiikin perusteella, jos se pätevästi osoittaa muutostarpeita.
Opasnetiin kerätään aktiivisesti myös esim. ilmastoskeptikoiden näkemyksiä, jotka alistetaan samanlaiselle kritiikille kuin kaikki muukin sisältö. Tarkoituksena on avoimen kritiikin kautta täsmentää sitä, mitä voidaan jo varmuudella sanoa ja mitkä asiat ovat edelleen epävarmoja. Kumotutkin väitteet jäävät Opasnetin sivuille kumoamisperusteluineen, jotta samat keskustelut eivät ala aina uudelleen.
Opasnet tarjoaa avoimen rajapinnan rakentaa kvantitatiivisia malleja ja ajaa niitä netin yli. Kaikki voivat hyödyntää tällä tavalla tuotettuja malleja ja parannella niitä eri tarkoituksiin.
Opasnet tarjoaa työtilan, jossa kiinnostuneet voivat yhdessä jakaa tietoa ja jäsentää sitä joidenkin nimenomaisten politiikkakysymysten arvioimiseen.

Opasnet ja CCCRP ovat lähteneet erillisistä tarpeista ja suunnitelmista, ja niiden toteutus on ollut toistaiseksi erillistä. Opasnet on kehitystyössä pari vuotta pitemmällä kuin CCCRP. On kuitenkin ilmeistä, että niiden toisiaan täydentävät toiminnallisuudet antavat hyvän lähtökohdan sivustojen yhteistyölle. Tämän yhteistyön suunnittelu onkin Ilmastokäräjät-projektin ensimmäisiä tehtäviä. On mahdollista, että joitakin tässä hakemuksessa esitetyistä yksityiskohdista toteutetaankin CCCRP:n sivustolla eikä Opasnetissä. Riippumatta toteutustavasta Ilmastokäräjät vastaa siitä, että hakemuksessa luvatut sisällöt ja toiminnallisuudet toteutetaan.

Avoin kutsu yhteistyöhön

WP leader: Jouni Tuomisto, THL.
The overall objective is to synthesise the relevant scientific information into a form that is useful for climate adaptation policy-making. Specifically, we aim to:
- Find potential policy actions to adapt to adverse health impacts of climate change.
- Estimate health impacts of these policies.
- Offer the Opasnet workspace to be used by all projects funded by FICCA ja SETUILMU.
- Utilise Opasnet jointly with CCCRP to disseminate, discuss, and improve the results obtained, and develop methods to liaise with policy-makers and stakeholders online.
- Give policy recommendations on adaptation strategies.

Task 5.3. The possibility to use Opasnet web workspace in scientific research will be offered to all research projects funded under FICCA. Opasnet is designed for performing both assessments and original research in a collaborative manner.

Task 5.4. In addition, we will disseminate, discuss, and improve the results obtained in policy assessments by using Opasnet and the Finnish climate change portal CCCRP. Feedback about preliminary results will be systematically collected, and the assessments and science-policy interface tools will be iteratively improved based on experience from this and other projects.

Task 5.5. Based on all work and iterative consultation described above, final policy recommendations will be given to Finnish politicians about climate change adaptation.

Tutkimusryhmä ja yhteistyö

Jouni Tuomisto (LT, toksikologian dosentti) on akatemiatutkija ja erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Ympäristöterveyden osastolla. Hän on tutkinut ympäristöterveyttä yli 17 vuoden ajan ja tehnyt terveysvaikutusten arviointia lähes kymmenen vuotta alkaen Ympäristöterveyden riskianalyysin huippuyksiköstä (2002-2007). Vuodesta 2006 hän on erityisesti kehittänyt avoimen arvioinnin menetelmää ja tätä tukevaa verkkotyötilaa Opasnetiä. Hänen tutkimusryhmässään on 5 väitöskirjantekijää, 3 post-docia ja yksi atk-suunnittelija. Hän on julkaissut lähes 50 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Hän on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen ja SYKE:n tutkijoiden kanssa liittyen ilmansaasteisiin ja myöhemmin myös ilmastonmuutokseen. Hän on mukana useissa ilmastonmuutosta käsittelevissä tutkimushankkeissa ja -hakemuksissa.

Avoin arviointi on käytössä useassa käynnissä olevassa tutkimusprojektissa, joista tässä kuvataan lyhyesti ilmastonmuutokseen liittyvät. Muita projekteja ovat mm. Finmerac (Tekes), Plantlibra (EU), Beneris (EU) ja SCUD (Suomen Akatemia) (osa näistä jo päättyneitä).

Bioher (Suomen Akatemia, 2008-2011): Biopolttoaineiden päästöt, toksisuus ja terveysvaikutukset
Claih (Suomen Akatemia, 2009-2012): Ilmastonmuutos, ilmansaasteet, sisäilma ja terveys
Intarese (EU, 2005-2010): Ympäristöterveyden riskinarviointi, tapausesimerkkinä ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset Euroopassa.
Heimtsa (EU, 2007-2011): Euroopanlaajuinen terveysvaikutusten arviointi ja sen työkalut, tapausesimerkkinä ilmastonmuutos.

Edellä mainitut projektit tuottavat joka tapauksessa ilmastonmuutoksen ja ilmastopolitiikojen kannalta tärkeää tietoa Opasnet-verkkotyötilaan. Projekteissa Opasnetiä käytetään nimenomaan politiikka-analyysien tekemiseen. Lisäksi sekä Suomen Akatemialta (FICCA) että EU:sta on haettu tutkimusprojekteja, jotka liittyvät ilmastopolitiikkoihin ja niiden vaikutuksiin (pääpaino terveysvaikutuksissa). Myös näissä mahdollisissa projekteissa käytetään Opasnetiä tiedon tuottamiseen ja jäsentämiseen.

Ilmastokäräjät on erikoislaatuinen projekti siinä suhteessa, että se ei tuota lainkaan uutta tutkimustietoa. Sen sijaan se kerää valmiiksi julkaistua tietoa, mutta mikä tärkeämpää, se luo kontaktit kaikkiin suomalaisiin ilmastonmuutoksen tutkimusryhmiin ja useisiin ryhmiin myös ulkomailla ja tarjoa verkkotyötilaa projektien käyttöön tiedon levittämiseksi. Ilmastokäräjät ottaa yhteyttä kaikkiin SUSEN-, FICCA-, ISTO-, FINADAPT-, CLIMBUS- ja CLIMTECH-ohjelmiin sekä Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaan osallistuneisiin tahoihin sekä Euroopan ilmastonmuutosohjelman ECCP:n työryhmiin. Tämän hankkeen resursseilla ei voi kerätä ja jalostetaa kaikkea sitä tietoa, jota kyseiset ohjelmat ovat tuottaneet. Toiminta-ajatus onkin, että helppokäyttöisen verkkotyötilan avulla projektit itse voivat toimittaa omaa tietoaan ja osallistua sivuston kehittämiseen. Motivoijana on se, että tieto kerätään sellaisessa muodossa, että se on hyvin helposti otettavissa politiikka-analyyseihin mukaan ja siten vaikuttamaan päätöksentekosuosituksiin. Opasnet tarjoaa suoran kanavan tieteellisen tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa.

Expected results and scientific and societal impact

The project will provide information on how climate change adaptation and mitigation strategies should be chosen, accounting for the associated health impacts. The project has been designed to be complementary with the ongoing Academy–funded project CLAIH, which addresses the health impacts of anthropogenic fine particulate matter and housing characteristics, both of these associated with the climate change. Health is very important in society, and it is very likely that improved health impact information will change our views about which climate policies are good and which are not. The only way to find win-win solutions for climate and health is to look at both in an integrated way like in HICCUPS.

The project also aims to develop an integrated model chain that includes all the relevant processes from climate change, emissions, atmospheric transport and transformation, exposure of the population and the associated health effects. Opasnet will offer a workspace for sharing scientific information between research groups and thus facilitating and speeding up the accumulation of understanding about climate change. In addition, it offers a public forum for evaluating and improving advice that science can give to policy-making.

Results from this consortium, especially the review of knowledge in WP 1 on different aspects of climate change and public health in Finland, will provide invaluable descriptive material for use in the LIFE+ project CCCRP, co-ordinated by FMI, to develop a national climate change portal (http://www.fmi.fi/research_climate/climate_9.html). Several person months have been reserved for liaison and information exchange between the two projects.

Collaboration and schedule

also offers a joint workspace for national climate research, which is a unique situation in Finnish research.

The schedule contains three annual meetings. Ensimmäinen on heti projektin alussa (yhdessä SUSEN-seminaarin tai OA workshopin kanssa kesäkuussa?) We will invite international experts to the second meeting. The third meeting will focus on stakeholder involvement and contribution, as a bulk of results are already available for discussion. Web workspaces will be actively used for dividing and performing tasks.

Budjetti

	2010	2011	2012	Yhteensä
Hlö-kk	5	8	4	17		Parametrit
Palkat	12500	20000	10000	42500	Kuukausipalkka	2500
Henkilösivukulut	6500	10400	5200	22100	Sivukulut	0.52
Yleiskustannukset	15200	24320	12160	51680	Yleiskustannus	0.8
Matkat	1000	2000	2000	5000
Laitteet				0
Ulkopuoliset palvelut	5000	7000	3000	15000
Muut kulutusmenot				0
Tietoaineistojen hankinta	1000	1000	1000	3000
Julkaisukustannukset				0
Muut				0
Yhteensä	41200	64720	33360	139280
Omarahoitus
THL	41200	64720	33360	139280
Omarahoitusosuus (%)	50	50	50	50

Viitteet

↑ CCCRP:n kotisivu

Katso myös

[1] CCCRP:n kotisivu

[1]