Häkämyrkytykset Suomi

Altistuminen

Altistumisreitit ja rajaukset

Hengitys

Altistuneen väestön kuvaus. Arvio altistuvien lukumäärästä

Kaikki suomalaiset.

1) Myrkytystapaukset muille kaasuille ja höyryille kymmeneltä vuodelta 1998-2007 (ICD-10 X47): 15, 11, 12, 6, 11, 4, 14, 7, 17, 11 keskiarvo 10.8 minimi = 4 maksimi = 17 [1]

Muita arvioita tapausmääristä

2) Häkätapaturmat 1995-1999= 285 => per vuosi = 285/5 = 57 tapausta vuodessa [2]

3) Accidental poisonings = 516 [3]

4) CO poisonings 2003 = 4 [4]

5) Huonosti toimivat uunit, nestekaasuista aiheutuvat kuolemat n. 9 kuolemaa vuodessa => 4-10 tapausta vuodessa (asiantuntija-arvio Juha Pekkanen)

Altistuvien keskimääräinen altistus (excelissä sarake I)

Ei altistumista sillä on tapaturmainen altistus

Altistusvastefunktiot

Tärkeimpien vaikutusten valinta

• Häkäkuolema
• Jääkö häkämyrkytyksestä selvinneillä pysyviä vammoja?

Riskinarviointimenetelmän kuvaus (excelissä sarake D)

• rekisteriperustainen

RR per altistumisyksikkö (excelissä sarake K)

Rekisteripohjainen, ei RR

Altistumisen vallitsevuus kohdeväestössä (excelissä sarake M)

Rekisteripohjainen

Eläindatalle yksikköriski (excelissä sarake L välilehdellä "eläindata")

Rekisteripohjainen

Eläindatalle altistuksen kesto (excelissä sarake K välilehdellä "eläindata")

Rekisteripohjainen

Kausaliteetti

Häkämyrkytys on myrkytystila, jossa hiilimonoksidi eli häkä on sitoutuneena hemoglobiinin hemiin. Hään myrkyllisyys johtuu siitä, että häkä sitoutuu hemoglobiiniin paljon voimakkaammin kuin happi eli häkämyrkytyksen seurauksena elimistön soluille ei saada kuljetettua riittävästi happea.

Kuvaus keskeisistä epävarmuuksista

• Vaarallinen altistustaso vaihtelee, mutta syy-yhteys on selvä.
• Vuotuinen vaihtelu voi olla suurta

Katso myös

• Excel-laskentataulukko (SeTuRin pääsivulla)

Viitteet

Takaisin pääsivulle