SETURI/TEKAISU: Sisäilman radonin tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 21. lokakuuta 2013 kello 05.26 – tehnyt Arja (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: ==Tarkasteltavat terveysvaikutukset== Sisäilman radonista aiheutuu suomalaisille keskimäärin suurin säteilyannos yksittäisestä lähteestä. Radonpitoinen ilma tunkeutuu asun...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tarkasteltavat terveysvaikutukset

Sisäilman radonista aiheutuu suomalaisille keskimäärin suurin säteilyannos yksittäisestä lähteestä. Radonpitoinen ilma tunkeutuu asuntoon alapohjan rakojen kautta sekä laatan ja rakenteiden materiaaleista. Myös porakaivovesi voi olla sisäilman radonin lähde.

Merkittävin terveyshaitta, joka valittiin myös SETURI[1] terveysvaikutusarvioinnin terveysvasteeksi on

  • Keuhkosyöpä

Annos-vaste funktiot

Risk ratio (RR)

Keuhkosyöpä (per Bq/m3)

  • 1.0016 (95 % CI 1.0005–1.0031) [2]


Terveysvaikutusten taustatautikuorma

Tapausmäärät

  • Keuhkosyöpä ilmaantuvuus (tapausta vuodessa) = 2205 (2026 - 2386; 95 CI) [3]


Kokonaistautitaakka, BoD

  • Keuhkosyöpä = 14 000 DALY/vuosi (WHO 2004)

Altistuminen Suomessa

Altistustasot

Kaikki suomalaiset asunnot huomioiden on radonia sisäilmassa keskimäärin noin 100 Bq/m3.

Tausta- tai kynnysaltistus

Tausta-arvoksi valittiin ulkoilman arvioitu radon-pitoisuus 5 Bq/m3.


Altistuva väestö

Periaatteessa kaikki suomalaiset altistuvat radonille(prevelenssi 1). Keuhkosyöpä

  • 5 307 690 henkilöä [4]


Terveysvaikutusarvion tulokset

Syyosuus lähdeväestössä (PAF)

SETURIn Y&T lehdessä[1] julkaistu arvio:

Terveystaakkalaskelman päivitetty arvio:

Tapausmäärä

SETURIn Y&T lehdessä[1] julkaistut arviot:

Tämän perusteella Suomessa radonin aiheuttamaan keuhkosyöpään kuolisi 100–500 henkilöä vuodessa. Kaikista suomalaisten keuhkosyövistä 5–25 % johtuisi radonista, suurin osa näistä yhteisvaikutuksena tupakan kanssa.


TEKAISUn terveystaakkalaskelman päivitetty arvio:

Tautitaakka

PAF x BoD

  • Keuhkosyövän DALY/vuosi (Y&T lehden TEKAISU jutussa[5] raportoitu 12 363 DALY/vuosi, ero johtuu PAF:ista)


Keskeiset epävarmuudet


Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen- Shaugnessy, Ilkka Miettinen, Juha Pekkanen. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja terveys 3/2010
  2. Darby S, Hill D, Deo H ym. Residential radon and lung cancer--detailed results of a collaborative analysis of individual data on 7148 persons with lung cancer and 14,208 persons without lung cancer from 13 epidemiologic studies in Europe. Scand J Work Environ Health 2006; 32 Suppl 1: 1–83
  3. Syöpärekisteri http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/ajantasaiset-perustaulukot/koko-maa/
  4. Tilastokeskus, Toukokuu 2008 http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
  5. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä tekaisu ei löytynyt