SETURI/TEKAISU: Ympäristön tupakansavun tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 18. lokakuuta 2013 kello 09.10 – tehnyt Arja (keskustelu | muokkaukset) (→‎Tapausmäärä)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tarkasteltavat terveysvaikutukset

Tupakointi ja passiivinen altistuminen tupakansavulle on tunnistettu keskeiseksi terveysriskiksi jo vuosikymmenten ajan. Ensimmäiset epidemiologiset näytöt tupakoinnin haitallisuudesta saatiin 1950-luvulla. Suomessa tupakkalaki (693/1976) tuli voimaan vuonna 1977 ja sisälsi kiellon tupakoinnista yleisissä tiloissa ja kulkuneuvoissa. Viimeisen reilun vuosikymmenen aikana terveydensuojelu on ottanut merkittäviä lainsäädännöllisiä askeleita erityisesti passiivialtistuksen vähentämiseksi. Tupakointi kiellettiin ensin työpaikoilla, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa (laki 174/1995) ja sitten ensin rajoitettiin (1152/1999) ja lopulta kiellettiin ravintoloissa (700/2006).

Vuosikymmenten mittaisen tutkimushistorian aikana tupakointi on liitetty suureen joukkoon erilaisia terveysvaikutuksia pintaverenkierron heikkenemisestä, lisääntymisterveyden häiriöihin, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin ja syöpään. Passiivisen tupakoinnin osalta näyttö haitoista on myös selvää, mutta kattaa suppeamman joukon vaikutuksia

SETURIn Y&T lehdessä julkaistuun tapaumäärälaskelmaan [1] valittiin WHO:n Global Burden of Disease -projektin käyttämät ja kansainvälisessä asiantuntijayhteistyössä valitut vaikutukset. Näitä ovat:

  • ei-tupakoitsijoiden keuhkosyöpä
  • iskeeminen sydäntauti,
  • astma aikuisilla ja lapsilla (<15 v.)
  • alahengitysteiden infektiot (<2 v.)
  • välikorvan tulehdus lapsilla (<3 v.)

Tupakointi on liitetty hyvin suureen joukkoon erilaisia muitakin terveysvaikutuksia, mukaan lukien kuolleisuus mutta erityisesti passiivialtistuksen alhaisempi taso aktiivitupakointiin verrattuna rajoittaa näiden merkitystä tässä tarkastelussa.

Annos-vaste funktiot

Risk ratio (RR)

  • Keuhkosyöpä = 1.21 (1.13 - 1.30)[2]
  • Iskeeminen sydäntauti = 1.27 (1.19 - 1.36)[3]
  • Astman ilmaantuvuus, aikuiset = 1.97 (1.19 - 3.25)[4]
  • Astman ilmaantuvuus, lapset <15v = 1.32 (1.24 - 1.41)[5]
  • Alahengitystieinfektio, lapset <2 v = 1.55 (1.42 - 1.69)[6]
  • Välikorvan tulehdus, lapset <3v = 1.38 (1.21 - 1.56)[7]

Terveysvaikutusten taustatautikuorma

Tapausmäärät

  • Keuhkosyöpä = 285 uutta tapausta vuodessa (ei-tupakoivien osuus kaikista keuhkosyöpätapauksista, vastaa n.12%:n osuutta vuoden 2010 kaikista tapauksista)
  • Iskeeminen sydäntauti = 7 800 uutta tapausta vuodessa (uusia sepelvaltimosairauksia http://herkules.oulu.fi/isbn9514254627/html/c120.html noin 50000. Tämä SETURIn arvio on ei-tupakoivien osuus taudeista, ja vastaa noin 16% kaikista tapauksista)
  • Astman ilmaantuvuus, aikuiset = 7 775 uutta tapausta vuodessa (Uudet erityiskorvattavat vuonna 2011 KELA[8]. Sisältää todennäköisesti myös muutaman sata tapausta pelkkää keuhkoahtaumaa sairastavia. Arvio, että 71% kaikista uusista tapauksista on ei-tupakoivien)
  • Astman ilmaantuvuus, lapset <15v = 3868 (Uudet erityiskorvattavat vuonna 2011 KELA[9])
  • Alahengitystieinfektio, lapset <2 v = 34 090
  • Välikorvan tulehdus, lapset <3v = 16 000

Kokonaistautitaakka, BoD

  • Keuhkosyöpä = 1 680 DALY/vuosi (ei-tupakoivien osuuden keuhkosyövän WHO 2004 taustatautikuormasta on arvioitu olevan 12%, (trachea, bronchus, lung cancers))
  • Iskeeminen sydäntauti = 42 601 DALY/vuosi (ei-tupakoivien osuuden IHD:n WHO 2004 taustatautikuormasta on arvioitu olevan 67%)
  • Astman ilmaantuvuus, aikuiset = 2 420 DALY/vuosi (ei-tupakoivien osuuden asthman WHO 2004 taustatautikuormasta on arvioitu olevan 71%)
  • Astman ilmaantuvuus, lapset <15v = 4065 DALY/vuosi (WHO 2004)
  • Alahengitystieinfektio, lapset <2 v = 35 DALY/vuosi (WHO 2004 taustatautikuorma <5v. 87.28 DALY/vuosi, arvioitu jakautuvan tasaisesti ikäryhmässä, jolloin <2v osuus = 87.28/5*2)
  • Välikorvan tulehdus, lapset <3v = 48 DALY/vuosi (WHO 2004 taustatautikuorma <5v. 80.24 DALY/vuosi, arvioitu jakautuvan tasaisesti ikäryhmässä, jolloin <3v osuus = 80.24/5*3)

Altistuminen Suomessa

Tupakalle altistumista kuvataan tavallisimmin kyselytutkimusten avulla. Passiiviselle tupakoinnille altistumisesta raportoivien vastaukset riippuvat voimakkaasti kysymyksen muodosta; monet ei-tupakoivat voivat kokea hyvin häiritseväksi lyhytaikaisenkin tupakanhajun, mutta toisaalta tupakanhajuun tottuneet ja siten paljon suuremmille pitoisuuksille altistuvat saattavat jättää altistuksensa raportoimatta. Terveysvaikutusten arvioinnin kannalta on mielekästä käyttää altistumisen kuvaamiseen sellaisia kyselymuuttujia, jotka liittyvät kestoltaan ja tasoltaan merkittävään altistukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa altistumista kotona ja/tai työpaikalla. Esimerkiksi lasten merkittävä altistuminen koulussa tai hoitopaikoissa ei yleensä ole mahdollista, ja siten lasten altistuminen rajautuu käytännössä koteihin, joissa tupakoidaan sisällä.

Altistumisdata perustuu Aikuisväestön Terveyskäyttäytyminen ja Terveys –seurantatutkimukseen (mm. Helakorpi ym. 2009), jossa kyselytiedot kerätään vuosittain arvottavalta väestöotokselta. Tupakointia ja passiivisesta altistumista koskevat kysymykset kattavat sekä kyllä/ei luokittelun koskien altistumista kodeissa että altistumisen päivittäistä kestoa koskevan luokittelun (altistuminen työpaikoilla). SETURIn passiivisen tupakoinnin altistukseksi valittiin kotona tupakoinnin ohella päivittäin töissä vähintään yhden tunnin altistuvat, jotta altistumista kokevat, mutta määrällisesti vähän altistuvat voitiin sulkea riskinarvion ulkopuolelle.

Riskisuhteet ovat peräissin kansainvälisistä tutkimuksista, joten altistumisen arviointi SETURIssa ei perustunut identtisiin menetelmiin. Passiivisen tupakka-altistuksen mittaaminen kyselyillä johtaa suuren hajontaan mukaan laskettavan altistuksen osalta. Tässä pyrittiin varmistamaan että mukaan lasketut henkilöt altistuvat merkittävästi myös määrällisesti asettamalla aikaraja. Kotona altistumisen määrää ei kyselytietojen perusteella voitu määrittää.

ETS sisältää aikuisten osalta altistumisen kotona ja työpaikalla ja lasten osalta kotona (Helakorpi ym. 2009, Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys). Aktiivitupakoitsijoiden altistukseen passiivisella tupakoinnilla on vain vähäinen merkitys, vaikka teoriassa myös heidän osaltaan passiiviseen savun hengittämiseen liittyy laskennallinen lisäriski. Tätä ei ole kuitenkaan arvioitu

Altistustasot

Altistumista kuvataan nominaaliasteikolla (kyllä/ei), joten keskimääräistä altistustasoa ei ole määritelty (laskennallisesti voidaan käyttää arvoa 1 kuvaamaan altistuksen olemassaoloa).

Altistuva väestö

Annosvasteita on tarkasteltavan vaikutuksen mukaan sovellettu eri osaväestöille (lapset <2v, <3v, <15 v sekä aikuiset yli 15 v). Tämän vuoksi arvio altistuneiden määrästä on esitettävä erikseen kullekin kohderyhmälle.

Helakorpi ym. (2004b13 s.7) raportoivat, että vuonna 2004 Aikuisväestön Terveyskäyttäytyminen -kyselyssä 12% tupakoimattomista raportoi kotonaan tapahtuvasta tupakoinnista. Tupakoimattomista yli 15 vuotiaista päivittäin työpaikallaan altistuu yli tunnin tupakansavulle altistuu 6.6% (Helakorpi 2004b13, taulukko 32A, s. 71). Olettaen, että nämä ryhmät olisivat täysin erilliset, tupakansavulle altistuvien aikuisten osuudeksi saataisiin 12+6.6%=18.6%. Olettaen, että ryhmät ovat riippumattomat saadaan kotona ja työpaikalla altistuvien osuudeksi 12% × 6.6% = 0.8%. Vähentämällä tämä edellisestä saadaan arvioksi 17.8% vuonna 2004.

Lund ym (1998) mukaan Suomessa 1990-luvulla altistui 7% lapsista tupakansavulle kotona. Helakorpi ym (2009, kuva s. 13, taulukkos s. 66) raportoi, että työpaikalla päivittäin tupakansavulle altistuneiden määrä on laskenut vuosista 1993-97 vuoteen 2003-2006 13%sta 6%iin. Olettaen että sama asenneilmaston muutos olisi toteutunut myös kotona lasten suojelemiseksi tupakansavualtistukselta saadaan arvioksi 6/13 × 7% = 3.2%. Altistumisesta lasten iän funktiona ei ole käytettävissä tietoja, joten samaa arvoa käytetään kaikille ikäryhmille.


  • Lapset <2, vuotta: 4% (1 - 6%) = 4697 (1174 - 7046) kappaletta (Tilastokeskus, 2008 henkilömäärään perustuen)
  • Lapset <3 vuotta: 4% (1 - 6%) = 7021 (1755 - 10532) kappaletta (Tilastokeskus, 2008 henkilömäärään perustuen)
  • Lapset <15 vuotta: 4% (1 - 6%) = 35916 (8979 - 53873) kappaletta (Tilastokeskus, 2008 henkilömäärään perustuen)
  • Aikuiset: 14% (8 - 20%) = 462 000 (264 000 - 660 000) kappaletta (Tilastokeskus, 2008 henkilömäärään perustuen)

Terveysvaikutusarvion tulokset

Syyosuus lähdeväestössä (PAF)

  • Keuhkosyöpä = 2.9%
  • Iskeeminen sydäntauti = 3.6%
  • Astman ilmaantuvuus, aikuiset = 12%
  • Astman ilmaantuvuus, lapset <15v = 1.3%
  • Alahengitystieinfektio, lapset <2 v = 2.2%
  • Välikorvan tulehdus, lapset <3v = 1.5%

Tapausmäärä

SETURIn Y&T lehdessä[1] julkaistut arviot:

  • Keuhkosyöpä = 8
  • Iskeeminen sydäntauti = 300
  • Astman ilmaantuvuus, aikuiset = 800
  • Astman ilmaantuvuus, lapset <15v = 50
  • Alahengitystieinfektio, lapset <2 v = 750
  • Välikorvan tulehdus, lapset <3v = 240

Tautitaakka

PAF x BoD

  • Keuhkosyöpä =
  • Iskeeminen sydäntauti =
  • Astman ilmaantuvuus, aikuiset =
  • Astman ilmaantuvuus, lapset <15v =
  • Alahengitystieinfektio, lapset <2 v =
  • Välikorvan tulehdus, lapset <3v =

Keskeiset epävarmuudet

Keskeinen tietolähde on vuosittain toistettava aikuisväestön tereyskäytyminen ja terveys -tutkimus (Helakorpi ym. 2009). Arviot lasten altistumisesta perustuvat huomattavasti pienempään tutkimusaineistoon, lähinnä Lundin ym. 1990-luvulla keräämään aineistoon. Yleisemmin ottaen niin riskinarvioinnissa kuin epidemiologiassakin kyselylomakkeisiin perustuva altistuksen kuvaaminen sisältää enemmän kvantitatiivista epävarmuutta kuin mittauksiin perustuvat menetelmät.


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen- Shaugnessy, Ilkka Miettinen, Juha Pekkanen. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja terveys 3/2010
  2. ↑ US Surgeon General (2006). The health consequences of involuntary exposure to tobacco smoke: a report of the Surgeon General
  3. ↑ US Surgeon General (2006). The health consequences of involuntary exposure to tobacco smoke: a report of the Surgeon General
  4. ↑ Jaakkola, M. S., R. Piipari, et al. (2003). "Environmental tobacco smoke and adult-onset asthma: a population-based incident case-control study." Am J Public Health 93(12): 2055-60.
  5. ↑ Cal-EPA (2005). Proposed identification of environmental tobacco smoke as a toxic air contaminant. Sacramento, California, Californian Environmental Protection Agency
  6. ↑ US Surgeon General (2006). The health consequences of involuntary exposure to tobacco smoke: a report of the Surgeon General
  7. ↑ Cal-EPA (2005). Proposed identification of environmental tobacco smoke as a toxic air contaminant. Sacramento, California, Californian Environmental Protection Agency
  8. ↑ http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/alias/kelasto_sislue#Sairastaminen
  9. ↑ http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/alias/kelasto_sislue#Sairastaminen
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=SETURI/TEKAISU:_Ympäristön_tupakansavun_tautitapausmäärä_ja_tautitaakka_arviot&oldid=19875”