Keskustelu:Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

THL:n keksimiä itsestäänselvyyksiä

Useimpien ihmisten tietämät itsestäänselvyydet eivät ole aina olleet itsestään selviä, päinvastoin. On vaadittu ennakkoluulotonta tutkimusta ja uusien tietojen soveltamista käytäntöön, jotta on saatu muutettua yleisiä käsityksiä ja toimintatapoja paremmiksi ja paikkansapitävämmiksi. THL on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, jonka keskeisenä tehtävänä on löytää tulevaisuuden itsestäänselvyyksiä ja auttaa tiedon avulla parantamaan maailmaa. Tässä mainitut esimerkit ovat aikanaan olleet uusia ja yllättäviäkin tutkimustuloksia, jotka ovat löytyneet THL:n tutkijoiden voimin tai sellaisissa tutkimuksissa, joissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) tai sen edeltäjälaitoksella Kansanterveyslaitoksella (KTL) on ollut merkittävä rooli.

• Tshernobylissä ei tapahtunut Kiina-ilmiötä.

KTL:n tutkija Matti Jantunen tutki Tshernobylin aiheuttamaa radioaktiivista laskeumaa suomalaisilla turvesoilla kesällä 1986 ja sai ensimmäisenä länsimaisena tutkijana selville, että neuvostoliittolaisten väitteet onnettomuuden luonteesta olivat kutakuinkin oikeita. Siihen saakka yleisesti uskottiin, että reaktorin ydin oli sulanut eli oli tapahtunut Kiina-ilmiö ja että neuvostoliittolaiset yrittivät salata sitä.

• Seinät eivät säteile.

Saman tutkimuksen yhteydessä Jantunen ja hänen kollegansa oivalsivat, että turpeen poltosta syntynyttä tuhkaa käytettiin yleisesti Suomessa betonin raaka-aineena. Jos tuhka olisi Tshernobylin laskeuman jälkeen päätynyt rakennusteollisuuteen, tuhansia uusia rakennuksia olisi jouduttu purkamaan seinien radioaktiivisen säteilyn takia. Tutkimusryhmän aloitteesta tämä kiellettiin Suomessa nopeasti eikä vahinkoa tapahtunut. Laskeumatutkimuksen ansiosta saatiin muutenkin tarkka kuva pitoisuuksista ympäristössä ja voitiin ohjeistaa ihmisiä välttämään saastuneita luonnon antimia.

• Suomalainen talousvesi on turvallista.

1990-luvun alussa suomalaisen talousveden huomattiin olevan poikkeuksellisen mutageenista eli syöpävaarallista. Syyksi paljastui KTL:n tutkijan Terttu Vartiaisen tutkimuksissa humuspitoinen pintavesi, johon kloorauksessa syntyi syöpävaarallisia yhdisteitä. Vuosien johdonmukaisen työn ja ohjeistuksen ansiosta pohjaveden käyttö on lisääntynyt, pintaveden puhdistus parantunut ja mutageenisuus pienentynyt murto-osaan aiemmasta.

• Kosteusvaurio voi vaarantaa terveytesi.

1990-luvulla KTL:ssa alettiin tutkija Aino Nevalaisen ryhmässä tutkia kosteus- ja homevaurioita terveysongelmien aiheuttajana. Tuohon aikaan lääkärikunnassa yleisesti ajateltiin, että esille tulleet haitat ovat lähinnä potilaiden "korvien välissä". Myöskään kansainvälistä tutkimusta ei aiheesta ollut. Nevalaisen ryhmä kuitenkin selvitti sinnikkäästi oireiden yhteyttä kosteusvaurioon ja kosteusvaurion aiheuttamia homeongelmia sekä koulutti lääkäreitä ja rakennusalaa tunnistamaan ongelmia. Tämän työn myötä ongelma on tunnistettu, tunnustettu ja otettu kansallisten toimenpiteiden kohteeksi mm. eduskunnassa ja Hometalkoot-kampanjassa.

• Sikainfluenssarokote aiheuttaa narkolepsiaa.

Vuonna 2009 Suomessa järjestettiin rokotuskampanja maailmanlaajuisesti uhkaavaa sikainfluenssaa vastaan. Kampanjan jälkeen tamperelainen neurologi Markku Partinen huomasi yllättävän paljon narkolepsiaepäilyjä lapsilla ja nuorilla. Tutkimukset yhdessä THL:n tutkijan Terhi Kilven kanssa osoittivat, että rokote todella oli tautitapausten syynä. Samalla selvisi aivan uutta tietoa narkolepsian syntymekanismeista, perinnöllisestä herkkyydestä ja rokotteen osien merkityksestä sairastumisessa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se seikka, että narkolepsia huomioitunakin rokotuskampanja selkeästi paransi kansanterveyttä ehkäisemällä sikainfluenssaa, joka on vakava tauti vaikkei levinnytkään niin herkästi kuin pelättiin.

• Avoin päätöksenteko auttaa tekemään parempaa politiikkaa.

Vuonna 2013 tutkija Mikko Pohjola selvitti väitöskirjatyössään, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa keskeinen ongelma on kyvyttömyys käyttää hyväksi olemassaolevaa tietoa. Tämä ei johdu päättäjien epäpätevyydestä vaan siitä, että sekä tutkimuksen että päätöksenteon puolella monet yleiset käytännöt estävät tehokkaasti tiedon jalostamista ja leviämistä sinne, missä sitä tarvitaan: sujuvat tietokäytännöt puuttuvat. Hän kehitti ehdotuksen avoimesta päätöksentekokäytännöstä, joka auttaa tekemään johdonmukaista, tutkimustietoon pohjautuvaa politiikkaa mm. joukkoistamalla päätösvalmistelua. Ehkä tämä on 2020-luvulla itsestään selvää.

Hyvä terveys ja hyvinvointi ovat meille itsestäänselvyyksiä. Jonkun vain pitää ensin saada selville, miten ne saavutetaan. Sitä THL tutkii.