Vesiturvallisuus-hanke

Tavoite

Hankkeen tavoitteena on koota Kuopion tiedepuiston vesiturvallisuusosaaminen yhteen laajaksi kokonaisuudeksi ja luoda edellytykset hyödyntää tätä osaamista monipuolisesti sekä koulutuspalve-luiden että asiantuntijaosaamisen ja yritystoiminnan kehittämiseen. Vesiturvallisuusosaaminen koo-taan koulutuskokonaisuudeksi, jota voidaan hyödyntää joko yhtenä kokonaisuutena tai pienempinä moduuleina alueen yritysten ja muiden sidosryhmien sekä muuttuvan lainsäädännön tarpeet huomioiden.

Moduulit

==Vedenlaadun monitorointi ja riskien hallinta -MODUULI (5 op)}}

4. kurssi. Riskinarvioinnin perusteet (1 op)

Riskinarvioinnin toteuttaminen kurssi koostuu luennoista sekä harjoitustyöstä. Aluksi tutustutaan riskinarvioinnin perusteisiin, sisältäen perustiedot riskinarvioinnista, riskinhallinnasta sekä siitä, miten riskinarviointia voidaan mitata numeerisesti terveystaakan kautta. Seuraavaksi siirrytään kemialliseen riskinarviointiin, jossa käydään riskinarvioinnin kulmakiviin kuuluva annosvaste tarkemmin läpi. Lisäksi tutustutaan erilaisten esimerkkien kautta desinfioinnin sivutuotteide, kloorifenolien sekä raskasmetallien riskinarviointiin. Mikrobiologisen riskinarvioinnin yhteydessä käydään läpi kvantitatiivisen mikrobiologisen riskinarvioinnin (QMRA:n) perusteet. Tämän jälkeen tutustutaan avoimeen arviointiin ja siihen, miten riskinarvioinnin voi tehdä suoraan verkossa, eli talousveden terveysriskien riskinarviointityökaluun Vesiopas. Tässä yhteydessä käymme läpi, miten ja millaisen riskinarvioinnin Vesioppaan avulla voidaan tehdä, ja mihin kysymyksiin se antaa vastaukset. Lisäksi teemme harjoitusriskinarvioinnin yhdessä, ja käymme läpi tulosten merkityksen käytännössä.

Harjoitustyö tehdään pienryhmissä: Ennakkotehtävä tehtyjen riskinarviointilaskelmien vertailu: Miten riskitilanne eroaa normaalitilanteesta ja millä riskinhallintakeinoin riskiä voitaisiin pienentää? Miten arvioisin riskitilanteen realistisuutta ja terveysriskien sekä riskinhallintakeinon taloudellisia vaikutuksia? Miten riskit ja hallintakeinot eroavat erityyppisissä kohteissa (eri tyyppiset raakavesilähteet, pienet vs. suuret vesilaitokset)?