Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos
Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos on sivu, johon kerätään tietoa liittyen päätöksentekoon Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksesta.
Suunnitellun laitoksen kuvaus
Taustaa
Vapo suunnittelee Hämeenkyrön Kyröskoskelle voimalaitosta, jolla on tarkoitus tuottaa lämpöä ja sähköä teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Pääpolttoaineena voimalaitoksessa olisi Pirkanmaalta kerättävä kuivajäte. Uuden voimalaitoksen Kyröskoskelle rakentamisen perusteena on M-real Kyron ja Finnforest Oyj:n sahan energiahuollon turvaaminen tulevaisuudessa. Vapon Kyröskoskelle suunnittelema voimalaitos on polttoaineteholtaan 80 megawattia. Polttoaineena se käyttää syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä lietettä noin 200 000 tonnia vuodessa. Vapo:lla on oma Pirkanvoima -sivusto, jolla hanketta esitellään. Vapo:n Pirkanvoima
Laitos tulisi Kyröskosken asutuksen välittömään läheisyyteen Kyrösjärven rannalle. Kyrösjärven lisäksi jätteenpolttolaitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee pohjavedenottamo. Syntyvä tuhka ja kuona kuljetettaisiin maanteitse Ekokemin osoittamalle vastaanottopaikalle tai Suomen Erityisjäte Oy:lle Forssaan. Osa hämeenkyröläisistä suhtautuu kriittisesti jätteenpolttolaitoksen sijoittamiseen kuntaan, sillä se nähdään takaiskuna kunnan imagolle vihreänä asuinpaikkana, joka tunnetaan kulttuurimaisemistaan ja puhtaasta elinympäristöstään. Hanketta vastustavat kansalaiset ovat perustaneet oman sivustonsa, jolla hanketta esitellään heidän näkökulmastaan. Hämeenkyrön puolesta - hyvässä hengessä
Nykyisellään M-real Kyron ja Finnforest Oyj:n sahan energiantarpeesta merkittävä osa tyydytetään Kyro Power:n toimesta. Kyro Power:lla on Kyröskoskella kaasukombivoimalaitos ja kallioon louhittu vesivoimalaitos. Kyro Power
Vaikutuskaavio hankkeeseen liittyvistä tekijöistä
Alueen kartta
Yleisötilaisuus ja kansanäänestys
Hämeenkyrön valtuusto päätti 26.6.2006 järjestää kansanäänestyksen siitä, pitäisikö valtuuston mahdollistaa kaavoituksella jätteenpolttolaitoksen rakentaminen Hämeenkyröön. Äänestys järjestetään 19.11.2006, ja se on neuvoa-antava. Hanke on herättänyt paikkakunnalla voimakkaita mielipiteitä ja kansanäänestystä vaadittiin noin 800 kuntalaisen allekirjoittamassa aloitteessa. Kunnanvaltuuston päätös oli yksimielinen. Äänestyksen järjestämiseen on varattu 35 000 euron määräraha. Vapon tiedote Nelosen uutiset
Jätteenpolttolaitoshankkeeseen liittyen järjestetään avoin yleisötilaisuus Hämeenkyrön Koskilinnassa 5.10.2006 klo 18.00. Yleisötilaisuudessa puheenvuoron, noin 15 minuuttia kukin, pitävät:
- Toimitusjohtaja Pentti Rantala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy
- Asiakaspäällikkö Pasi Makkonen, Valtion teknillinen tutkimuskeskus
- Ylitarkastaja Sari Tuomivaara, Pirkanmaan ympäristökeskus
- Akatemiatutkija Jouni Tuomisto, Kansanterveyslaitos
Kunkin puheenvuoron jälkeen on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. [1]
Toimijat
- Hämeenkyrön kunnanvaltuusto
- Vapo (Suomen valtio & Metsäliitto Osuuskunta)
- M-Real (Metsäliitto Osuuskunta)
- Finnforest (Metsäliitto Osuuskunta)
- Kyro Power Oy (Kyro Oyj Abp)
- Hämeenkyrön puolesta - hyvässä hengessä kansalaisliike
Vaikuttavat muuttujat
Jätteen tuotanto
Nykyaikainen inhimillinen toiminta, etenkin ns. hyvinvointivaltioissa, tuottaa varsin suuria määriä jätettä. Jäte voidaan määritellä esim. tavaraksi, aineeksi tms., joka ei enää toteuta käyttötarkoitustaan. Tämän tarkastelun kannalta merkityksellisiä jätteitä (eli jätteenpolttolaitoksen mahdollisia polttoaineita) ovat yhdyskuntajäte, yhdyskuntajätteeseen rinnastettava teollisuusjäte ja yhdyskuntien ja teollisuuden lietteet.
Esimerkkinä jätemääristä, Pirkanmaan ympäristökeskuksen toimialueella vuosina 2002 - 2004 sijoitettiin kaatopaikoille lähes 240 kg yhdyskuntajätettä henkilöä kohden vuodessa. Vertailun vuoksi Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella vastaava luku oli noin 300 kg/asukas/vuosi ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella noin 120 kg/asukas/vuosi [2].
Edellämainitut luvut siis kertovat jätemäärän, joka on jäänyt jäljelle kaatopaikalle vietäväksi erilaisten hyötykäyttöön tähtäävien ponnistusten jälkeen. Vaihtelu johtuu pääasiassa jätteen hyötykäytön asteesta pikemminkin kuin jätteen tuoton kokonaismäärästä kullakin alueella.
Jätehuoltovaihtoehdot
Jätettä siis syntyy ihmisten toiminnasta ja se pitää käsitellä jollain tavalla. Alla tarkastellaan yksityiskohtaisemmin erilaisia jätehuollon menetelmiä. Pääasiassa huomion kohteena on sekajätteeksi luokiteltu jäte, joka ei ole ohjautunut vakiintuneisiin uudelleenkäytön (esim. lasipullojen palautus) ja/tai kierrätyksen (esim. paperi) keräyspisteisiin (???).
Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos
Suunniteltu laitos käyttää polttoaineena syntypaikalla lajiteltua yhdyskunta- tai siihen rinnastettavaa teollisuuden jätettä noin 200 000 tonnia vuodessa. Tämä jätemäärä vastaa polttoaineena noin 51,6 miljoonaa litraa raskasta polttoöljyä tai 59,5 miljoonaa kuutiometriä maakaasua. Polttoaineena käytettävä jäte tulee pääasiassa 250 kilometrin hankintasäteeltä. Suurin osa polttoaineesta hankitaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä. [3].
Suunnitellun laitoksen teho on 80 MW ja vuotuinen energiantuotanto 400 GWh lämpöä, 70 GWh sähköä. [4]
Monissa kunnissa asukkaat pelkäävät myös ympäristönsä puhtauden puolesta. Kukkamäki muistuttaa, että laki edellyttää nykyään polttolaitoksilta tehokkaita puhdistusjärjestelmiä. Tuhkien sijoittamisesta on toki myös huolehdittava. Vapon tiedote (Helsingin Sanomat, 12 kesä 2006)
Muu jätteenpolttolaitos
Suomen ympäristökeskuksen yli-insinöörin Markku Kukkamäen mukaan jätteenpoltto on jatkossa yksi varteenotettava vaihtoehto. Alueellisissa ympäristökeskuksissa onkin meneillään noin 15 sekajätteen polttoluvan ympäristövaikutusten arviointi. Suurin osa kaavailluista laitoksissa käyttäisi rinnakkaispolttoa.
Kierrätys
Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet jätteenpolttoa siitä, että se vähentää intoa rajoittaa jätteiden syntyä ja kehittää kierrätystä. Kukkamäki kuitenkin huomauttaa, että esim. Saksassa, Hollannissa ja Ruotsissa jätteenpoltto ja kierrätys ovat kehittyneet käsi kädessä. Aina syntyy myös jätettä, joka kelpaa vain poltettavaksi.
Kaatopaikka
EU:n uusi kaatopaikkadirektiivi tulee voimaan vuoden 2007 lopussa. Ainoastaan korkeatasoiset kaatopaikat voivat jatkaa toimintaansa, ja niinpä Suomessa joudutaan sulkemaan kymmeniä kaatopaikkoja. Samalla biohajoavan jätteen viemistä kaatopaikoille rajoitetaan ja sen käsittelyyn on löydettävä uusia ratkaisuja.