TEF

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 2. kesäkuuta 2011 kello 13.36 – tehnyt Iiro (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


TEF (TCDD-ekvivalenttikerroin, toksisuusekvivalenttikerroin): suhteellinen PCDD/F- tai PCB-yhdisteen toksisuuskerroin suhteessa TCDDyhdisteeseen. TEF-kertoimet vaihtelevat 1:stä 0,00003:een (taulukko 4; ks. myös TEq). Eri TEF-arvoja on kehitetty, esim. WHO-TEF, pohjoismainen TEF, kansainvälinen TEF eli I-TEF. WHO-TEF-arvot perustuvat viimeisimpään tieteelliseen yhteisymmärrykseen. Eri TEFarvojen erot eivät ole suuria. Viimeisen arvioinnin suoritti WHO:n asiantuntijaryhmä vuonna 2005, ja näitä TEF-kertoimia käytetään tässä oppaassa WHO-TEF -muodossa PCDD/F-yhdisteille ja PCBTEF -muodossa PCB-yhdisteille. TEq = STEFi*Ci, jossa Ci on i-yhdisteen määrä (tai pitoisuus)[1] (lisätietoa: Van den Berg ym., Toxicol. Sci 2006:93: 223–241, http://pubmed.gov/16829543 [2]).

Congeneeri WHO-TEF 2005
PCDD
2,3,7,8-TCDD 1
1,2,3,7,8-PeCDD 1
1,2,3,4,7,8-HxCDD 0.1
1,2,3,6,7,8-HxCDD 0.1
1,2,3,7,8,9-HxCDD 0.1
1,2,3,4,6,7,8-HpCDD 0.01
OCDD 0.0003
PCDF'
2,3,7,8-TCDF 0.1
1,2,3,7,8-PeCDF 0.03
2,3,4,7,8-PeCDF 0.3
1,2,3,4,7,8-HxCDF 0.1
1,2,3,6,7,8-HxCDF 0.1
1,2,3,7,8,9-HxCDF 0.1
2,3,4,6,7,8-HxCDF 0.1
1,2,3,4,6,7,8-HpCDF 0.01
1,2,3,4,7,8,9-HpCDF 0.01
OCDF 0.0003
Non-ortho-PCB
3,3’,4,4’-TCB (77) 0.0001
3,4,4’,5-TCB (81) 0.0003
3,3’,4,4’,5-PeCB (126) 0.1
3,3’,4,4’,5,5’-HxCB (169) 0.03
Mono-ortho-PCB
2,3,3’,4,4’-PeCB (105) 0.00003
2,3,4,4’,5-PeCB (114) 0.00003
2,3’,4,4’,5-PeCB (118) 0.00003
2’,3,4,4’,5-PeCB (123) 0.00003
2,3,3’,4,4’,5-HxCB (156) 0.00003
2,3,3’,4,4’,5’-HxCB (157) 0.00003
2,3’,4,4’,5,5’-HxCB (167) 0.00003
2,3,3’,4,4’,5,5’-HpCB (189) 0.0000
PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden TEF-kertoimet.

Muilla kongeneereilla ei ole tunnettuja dioksiinityyppisiä vaikutuksia.

PCB-yhdisteiden IUPAC-numerot on annettu sulkeissa.

Viitteet

  1. Jouko Tuomisto, Terttu Vartiainen, Jouni T. Tuomisto: Dioksiinit ja PCB-yhdisteet: synopsis. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ISSN 1798-0089 ; Raportti 23/2011 [1]
  2. Van den Berg ym., Toxicol. Sci 2006:93: 223–241[2]