Melun terveysvaikutusarvioinnin sanasto

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 11. maaliskuuta 2011 kello 12.44 – tehnyt Anu Haahla (keskustelu | muokkaukset) (→‎Termit)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Tälle sivulle kootaan ympäristömelun terveysvaikutusarvioinnin suomenkielistä termistöä, jota tarvitaan mm. hankkeen "Ympäristömelun terveysvaikutukset ja kustannukset" loppuraporttiin.

Termit

haittapainokerroin (engl. disability weight; severity weight)

Tietylle sairaudelle tai muulle terveyshaitalle määritelty, haitan vakavuutta asteikolla 0-1 kuvastava lukuarvo. Asteikon arvo 0 tarkoittaa täysin tervettä ja arvo 1 kuollutta.

altistuminen

Melualtistus on tilanne, jossa ihminen on meluna pidettävien äänien vaikutuksen kohteena. Laajojen alueiden meluselvityksissä altistuvaksi lasketaan useimmiten melualueella asuvat. Altistumista on tässä yhteydessä tarkasteltu pääasiassa asuinalueiden päiväaikaisen (klo 7-22) keskiäänitason ohjearvon 55 dB avulla.

melu

ääni, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin ihmisen terveydelle vahingollista tai hänen muulle hyvinvoinnilleen haitallista.

häiritsevyys / kiusallisuus

ärsykkeen (melun) aiheuttama kielteisenä koettu elämyspiirre(pitää sisällään sekä tehtävistä ja toiminnoista suoriutumisen vaikeutumisen että melun aiheuttamat kielteiset elämykselliset kokemukset)

vastefunktio

ympäristömelu

Yleisnimitys kaikelle ihmisen asuin- ja elinympäristössä esiintyvälle melulle.

annos-vastesuhde

matemaattinen tai graafinen esitys, joka kuvaa vasteen voimakkuuden muutosta vaikuttavan tekijän voimakkuuden (annos) muuttuessa

vaste

elimistön reaktio tai tilan muutos (ääni)ärsykkeelle, vaste voi olla hermo-, lihas- tai muista elinjärjestelmistä peräisin

desibeli, dB

Kahden tehoon verrannollisen suhteen kymmenlogaritminen arvo kymmenellä kerrottuna, tehojen P1 ja P2 suhde desibeleinä on 10 lg(P1/P2) (perussuure beli = 10 dB).