Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta
Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli.
Sivutunniste: Op_fi2044 |
|---|
| Moderaattori:Teemu R (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
TODO: {{#todo:Näihin ihmisiin pitää muistaa olla yhteydessä, kun Opasnetiä mainostetaan.|Teemu Rintala|Opasnet}}
Kuvaus
Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2007 periaatepäätöksen kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämisestä ja asetuksen kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnasta ja asetti lokakuussa oikeusministeriön yhteydessä toimivan kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan, jonka tavoitteena on edistää järjestöjen ja viranomaisten välistä yhteistyötä.
Neuvottelukunta seuraa kansalaisjärjestöjen aseman vahvistamiseksi tehdyn periaatepäätöksen toimeenpanoa sekä tekee aloitteita, antaa lausuntoja ja edistää tutkimustoimintaa.
Kokoonpano
- Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan.
- Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 18 muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen.
- Neuvottelukunta koostuu kansalaisyhteiskunnan, tutkimuksen, elinkeinoelämän sekä ministeriöiden ja muiden viranomaisten edustajista.
- Viranomaisista neuvottelukunnassa edustettuina ovat ulkoasiainministeriö, oikeusministeriö, opetusministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, Patentti- ja rekisterihallitus sekä Verohallitus.
- Kansalaisyhteiskunnasta neuvottelukunnassa on yksi edustaja keskeisistä liikuntajärjestöistä, lapsi- ja nuorisojärjestöistä, taide- ja kulttuurijärjestöistä, sosiaali- ja terveysjärjestöistä, ympäristö- ja asukasjärjestöistä, ihmisoikeus- ja maahanmuuttajajärjestöistä sekä lisäksi yksi kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen edustaja ja kaksi elinkeinoelämän edustajaa.
Tehtävä
- edistää yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten kesken;
- seurata kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristön muutoksia sekä tähän liittyen Euroopan unionin ja kansainvälistä kehitystä;
- tehdä aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja kansalaisyhteiskuntapolitiikan kannalta tärkeiden osa-alueiden kehittämiseksi;
- arvioida ministeriöiden kansalaisjärjestöstrategioita ja kansalaisten kuulemiskäytäntöjä;
- seurata kansalaisjärjestöjä koskevien julkisen vallan päätösten johdonmukaisuutta ja ennakoitavuutta sekä tehdä aloitteita niiden kehittämiseksi;
- tehdä aloitteita Suomen kansalliselle ja kansainväliselle kansalaisjärjestöjä koskevalle toimintalinjalle;
- käynnistää selvitys-, tutkimus- ja kehittämishankkeita, edistää tutkimustoimintaa ja tutkimustulosten hyödyntämistä sekä tiedottaa hankkeiden ja tutkimusten tuloksista.