Puupöly altistus Suomi

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 30. maaliskuuta 2010 kello 10.42 – tehnyt Juha Villman (keskustelu | muokkaukset) (yksi versio: Siirretty Heandesta TTL:n SETURI altistesivut)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun





Puupöly työssä (nenäsyövät)

Altistuminen

Altisteen mittasuure ja yksikkö

mg/m3 (milligrammaa hengittyvää puupölyä kuutiometrissä ilmaa)

Altistumisreitit ja rajaukset

Hengitysteitse

Altistuneen väestön kuvaus. Arvio altistuvien lukumäärästä

EU:n WOODEX hankkeen yhteydessä tehty arvio vuodelle 2003. Minimi- ja maksimiarviot puuttuvat. [1] . Occupational exposure to wood dust in Finland, Helsinki and Nancy 2004.

Best guess = Min = Max = 65000

Altistuvien keskimääräinen altistus (excelissä sarake I)

Keskiarvoa ei ole laskettu eikä sitä käytetä tapausmäärien laskennassa. WOODEX-hankkeessa altistumisjakaumaksi saatiin: <1 mg/m3 36000 altistunutta 1-2 mg/m3 12000 2-5 mg/m3 11000 >5 mg/m3 6000 Yhteensä 65000 Tämän perusteella kaikkien altistuneiden mediaani on <1 mg/m3 [2]

Tausta- tai kynnysaltistus (excelissä sarake J)

Best guess = Min = Max = 0

Altistusvastefunktiot

Tärkeimpien vaikutusten valinta

Vaikutus 1: nenäsyöpä

Muita vaikutuksia joita ei arvioitu: hengitysteiden ärsytys, ihottumat (mukana ammattitautiarvioissa), allergiset keuhkosairaudet (mukana ammattitautiarvioissa), keuhkosyöpä (näyttö yhteydestä altistumiseen epäselvä).

Riskinarviointimenetelmän kuvaus (excelissä sarake D)

epidemiologinen

RR per altistumisyksikkö (excelissä sarake K)

Tapausmäärät laskettiin suoraan pohjoismaisen suuren epidemiologisen tutkimuksen (NOCCA) tulosten perusteella. Suomen miespuolisilla puutyöntekijöillä nenäsyövän riskisuhde RR oli 1,46 (95% luottamusväli 1,1-2,0) ja tapauksia ilmaantui seurannan aikana (1971-2005) 46 kappaletta. [3] Follow-up of 15 million people in five Nordic countries. Acta Oncologica (in press). Tätä RR-arvoa sovellettiin WOODEX-hankkeessa altistuneeksi arvioituun väestöön (miehet ja naiset, yhteensä 65000).

Altistumisen vallitsevuus kohdeväestössä (excelissä sarake M)

1,85% kun lähdeväestönä Suomen työikäinen väestö (3 507 000) josta Syöpärekisterin kirjaamat syöpätapaukset ovat peräisin.

Eläindatalle yksikköriski (excelissä sarake L välilehdellä "eläindata")

  • Arvio ei perustu eläindataan.

Eläindatalle altistuksen kesto (excelissä sarake K välilehdellä "eläindata")

  • Arvio ei perustu eläindataan.

Kausaliteetti

Kansainvälisen syöpätutkimuslaitoksen (IARC) mukaan nenäsyövän (cancer of nasal cavity and paranasal sinuses) ja puupölyaltistumisen (wood dust) välisestä yhteydestä on ihmisellä riittävä näyttö (sufficient evidence in humans). Näyttö nenänielun syövälle (nasopharynx) katsottiin myös riittäväksi, mutta pohjoismaisessa epidemiologisessa tutkimuksessa puutyöntekijöiden riski ei ollut kohonnut (Suomi RR=0,98, 15 tapausta 1971-2005). Muille syöville näyttö ei ole IARC:n mukaan riittävä. [4]

Kuvaus keskeisistä epävarmuuksista

  • Käytetty riskisuhde RR on miehille mutta sitä on sovellettu kaikille altistuneille. Virhe on todennäköisesti vähäinen koska naisten osuus puutyöntekijöistä on melko pieni ja heidän altitumistasonsa ei oleellisesti poikkea miespuutyöntekijöiden altistumisesta.
  • Mahdollisesti sekoittavien tekijöiden vaikutusta ei ole vakioitu. Nenäsyövälle on kuitenkin vain harvoja mahdollisia sekoittavia tekijöitä, joista merkittävin työaltiste on formaldehydi. Formaldehydin osalta epidemiologinen näyttö koskee kuitenkin lähinnä nenänielua eikä nenäsyöpää.
  • Seuranta-ajan tulee olla on riittävän pitkä. Latenssiaika altistuksen alusta seuranta-ajan loppuun oli noin 35 vuotta. Tämä saattaa olla hieman liian lyhyt aika sillä nenän alueen syöpien kehittyminen ja ilmaantuminen voi viedä jopa 40 vuotta.
  • Altistustaso puupölylle on Suomessa laskenut viime vuosikymmeninä ja tulevaisuudessa tapausmäärä saattaa siten laskea vastaavasti. Altistumistason laskua ei ole otettu huomioon laskelmassa.
  • On epätodennäköistä että nämä epävarmuustekijät vaikuttaisivat merkittävästi arvioidun tapausmäärän (0,3 tapausta/vuosi) suuruusluokkaan.

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ Liukkonen et al. Occupational exposure to wood dust in Finland, Helsinki and Nancy 2004
  2. ↑ TTL
  3. ↑ Pukkala E, Martinsen J, Lynge E et al. Occupation and cancer. Follow-up of 15 million people in five Nordic countries. Acta Oncologica 2009;48:7xx-790.
  4. ↑ Straif K, Baan R, Secretan B et al. A review of human carcinogens - Part C: metals, arsenic, dusts, and fibres. www.thelancet.com/oncology (Vol 10, May 2009).
  5. ↑ Andersen A, Barlow L, Engeland A, Kjaerheim K, Lynge E, Pukkala E. Work-related cancer in the Nordic countries. Scand J Work Environ Health, Supplement 2, 25;1999: 1-116.


Takaisin pääsivulle

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Puupöly_altistus_Suomi&oldid=3415”