Ympäristömelun vaikutuslaskentatiedot Suomi

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Altistuminen

Altisteen mittasuure ja yksikkö

Mittasuure: Vuorokausimelutaso (Lden)

Huom. Kirj.lähteissä on käytetty useita muitakin mittasuureita. Näitä vastaavat luokkarajat on muunnettu Lden-luokkarajoiksi käyttäen muunnoskaavoja (aikapainotus- ja laskentakorkeustermit).

Yksikkö: dB

Altistumisreitit ja rajaukset

Altistumisreitti: Sensorinen (kuuloaisti).D↷

Altistumisluokat:

(Epälineaaristen altistusvastefunktioiden vuoksi käytetään altistumisluokittaista laskentaa.)
  • pääsääntöisesti 5 dB:n välein
  • alimman altistumisluokan alarajat:
    • melun erittäin kiusalliseksi kokeminen: Lden= 45 dB
    • sydäninfarktit: Lden = 59 dB (altistusvastekäyrä leikkaa x-akselin noin kohdassa Lden = 59 dB, eli riski alkaa kohota vasta tässä kohden). Ref. Babisch, 2008[1].

Tarkasteluajankohta: arvio vuodelle 2006.

  • Altistustiedot ovat pääasiassa vuodelta 2003 (raideliikenteelle 2001).
  • Altistumisen muutos välillä 2003-2006 jätetään huomiotta, koska muutokseen vaikuttaneiden tekijöiden (liikennemäärät, melupäästöt, asutuskannan alueellinen jakautuminen, meluntorjuntatoimet) kehityksestä kyseisenä aikana on käytettävissä vain rajoitetusti tietoa ja koska em. muutostekijät ovat vaikuttaneet osittain vastakkaisiin suuntiin (esim. ajoneuvotiheyden kasvu vs. keskinopeuksien madaltuminen, meluesteiden rakentaminen ja hiljaisten päällysteiden käyttöönotto). Joka tapauksessa muutos jäänee SETURIn tarkoituksen kannalta vähäiseksi: Esimerkiksi jos liikenteen oletetaan kasvaneen 3% vuosittain, tästä aiheutuisi altistusjakauman siirtyminen vain n. 0.5 dB oikealle em. kolmen vuoden aikana. Tämä vastaisi vain n. 5 prosentin kokonaiskasvua melun erittäin kiusalliseksi kokevien lukumäärässä.

Altistuneen väestön kuvaus. Arvio altistuvien lukumäärästä

Valtaenemmistö suomalaisista asuu (liikenne)melun kuuluvuusalueella, joten altistuvana väestönä on koko Suomen väestö. Enemmän tai vähemmän altistuvia tässä mielessä oli 5 277 284 (Tilastokeskus, väkilukuarvio 31.12.2006).

Kiusallisuusvaikutuksen osalta terveysvaikutustarkastelu rajoitetaan kuitenkin koskemaan vain niitä, joille Lden on vähintään 45 dB, koska ko. altistusvastefunktio on määritelty vain välille 45...75 dB Lden. Koska käytettävissä on vain niukasti julkaistua dataa suhteellisen hiljaiselle vuorokausimelulle (45-55 dB) altistumisesta, osa näin matalille melutasoille altistuneiden lukumääristä joudutaan approksimoimaan käyttäen oletusta, että altistumisjakauman vasen (ts. "hiljaisempi") reuna on muodoltaan tasajakauman kaltainen. Tämä on järkevä oletus muissa tutkimuksissa mallinnettujen melualtistusjakaumien perusteella.

Vastaavasti sydäninfarktien osalta terveysvaikutukset lasketaan vain vähintään 59 dB:n Lden-melulle altistuneille.

Huom. Käytettävissä olevissa altistumistietolähteissä (kts. alla) ylin ilmoitettu altistumisluokka (päivä-/vrk-melun osalta) on ">65 dB". Tätä ylempien altistumisluokkien erittelyn puuttuminen voi johtaa altistumisen ja siten myös terveysvaikutusten aliarviointiin, koska sekä kiusallisuuden että sydäninfarktien altistusvastefunktiot ovat kasvavia ja alaspäin kuperia (ts. jyrkkenevät huomattavasti oikealle päin mentäessä).

Altistuvia melulähteittäin ja -vyöhykkeittäin

Paras arvio

SETURIn parhaaseen arvioon hyödynnetään altistumisen tietolähteinä seuraavia Ympäristöministeriön, Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja YTV:n raportteja: [2] [3] [4] [5] [6]

Arviointimenetelmä ja oletukset:

  • em. lähteistä on ensin poimittu niissä ilmoitetut altistuneiden määrät melulähteittäin ja -vyöyhykkeittäin (indikaattorina LAeq24h, LAeq07-22 tai Lden)
kaikki altistumisarviot ovat valtakunnallisia ja kuvaavat pääosin vuoden 2003 tilannetta [2], rautatieliikenteen osalta kuitenkin lähinnä vuotta 2001
  • vähämeluiset vyöhykkeet: koska lähteistä ei löytynyt tietoa 45-55 dB:n päivä-/vrk-meluvyöhykkeillä altistuvien lukumääristä, nämä tiedot approksimoitiin (kiusallisuusvaikutusten laskentaa varten) käyttäen oletusta, että altistuneita luokissa 45-50, 50-55 dB ja 55-60 dB on yhtä paljon. Tämä on karkea yksinkertaistus, mutta soveltuu alustavaksi arvioksi (ainakin tiemelulle) eräissä muissa tutkimuksissa mallinnettujen altistusjakaumien perusteella.
  • "muiden melulähteiden" jakauman muodoksi oletetaan sama kuin katumelulla, koska lähteessä ei eritelty vyöhykkeittäin
  • jos lähteessä käytetty indikaattori ("Lxxx") on muu kuin Lden, meluvyöhykkeiden ala- ja ylärajat on ensin allaolevia kaavoja käyttäen muunnettu Lxxx-indikaattorin mukaisista arvoista Lden-indikaattorin mukaisiksi arvoiksi
kaavat on saatu olettamalla kullekin melulähteelle tietty sille ominainen vuorokausiprofiili (ts. päivän, illan ja yön suhteelliset dB-tasot), laskemalla sitten tätä vuorokausiprofiilia vastaavat Lden-indikaattorin sekä alkuperäisen indikaattorin (esim. LAeq 07-22) dB-arvot ja lopuksi näiden erotus

Indikaattorien muunnoskaavat

Tiemelu

  • approksimaatio maantiemelulle Lden = LAeq 24h + 4 dB
(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta[7] ja 2.5 dB aikapainotuksista[8]
  • approksimaatio katumelulle Lden = LAeq 07-22 + 2.5 dB
(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta[7] ja 1 dB aikapainotuksista[8] )

Rautatiemelu

  • approksimaatio Lden = LAeq 07-22 + 7.5 dB
(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta[7] ja 6 dB aikapainotuksista[8] )

Muut melulähteet

  • oletetaan, että muille melulähteille Lden = LAeq 07-22 + 1.5 dB
(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta[7] ja 0 dB aikapainotuksista[8] )


Arviot altistuneiden lukumääristä vaikutuslaskelmineen ovat kiusallisuusvaikutuksen osalta SETURIn yhteisessä Excel-taulukossa. Sydäninfarktien osalta altistumistietojen tarkempi erittely vaikutuslaskentoineen on erillisessä Excel-taulukossa.

Vähimmäis- ja enimmäisarviot

  • ei arvioida

Tausta- tai kynnysaltistus

Tausta-altistus

  • ...tarkoittaisi ei-ihmisperäisiä eli luonnonympäristön ääniä. Niitä ei voi pitää meluna, koska ne eivät ole terveydelle haitallisia eikä niitä (yleensä) pidetä myöskään ei-toivottuina. Taustaa ei tämän vuoksi oteta laskuissa huomioon.

Kynnysaltistuksen (ts. taso, jonka alapuolella haittoja ei aiheutuisi) olemassaolo ja sijainti riippuvat vaikutuksesta:

  • Häiritsevyysvaikutuksille (kiusallisuus, unenhäirintä) ei määritellä varsinaista kynnysaltistusta, mutta vaikutuslaskennat rajoitetaan vähintään 45 dB:n vuorokausimelulle (kiusallisuus) tai 40 dB:n yömelulle (unenhäirintä) altistuneisiin, koska käyttämämme altistusvastefunktiot eivät ole voimassa hiljaisemmille meluille.
  • Sydäninfarkteille kynnystasoksi on havaittu n. 60 dB Lday 06-22[9][1].
SETURIssa kynnystasoksi otetaan hieman alempi 59 dB Lden, koska altistusvastekäyrä leikkaa x-akselin näillä kohden.

Annosvastefunktiot

Tärkeimpien vaikutusten valinta

Arvioidaan seuraavat melun haitat:

  1. melun hyvin kiusalliseksi kokeminen (high annoyance) -> vallitsevuus (% koko väestöstä)
  2. melun lisäämät sydäninfarktit -> ilmaantuvuus (tapauksia/vuosi, koko väestössä)

Unihäiriöt: kts. Altistuminen ulkomelulle Suomessa '''yömelutason''' mukaan

Ei arvioida melun (seuraus)vaikutuksia esim.

  • verenpaineeseen
  • oppimiseen ja työsuoritukseen
  • kuuloon (kuulovauriot)
  • mielenterveyteen
  • päihteiden käyttöön
  • tapaturma-alttiuteen (esim. Tanskassa arvioitu, että 200-500 tanskalaista kuolee vuosittain liikennemelun aiheuttaman stressin ja sydänongelmien seurauksena )

Riskinarviointimenetelmän kuvaus (epidemiologinen, eläinkoe- tai rekisteriperustainen)

Epidemiologinen:

  • unihäiriöiden ja kiusallisuuden osalta absoluuttiseen prevalenssiin perustuva laskenta
  • sydäninfarktien osalta suhteelliseen insidenssiin perustuva laskenta

Altistusvastefunktiot

Melun hyvin kiusalliseksi kokeminen

Paras arvio: [10]

P = %-osuus vuorokausimelutasolle Lden altistuneesta väestöstä, joka kokee melun erittäin kiusalliseksi:

Tiemelu:

P = 9.868 * 10-4 * (Lden - 42)3 - 1.436 * 10-2 * (Lden-42)2 + 0.5118 * (Lden - 42)

Raidemelu:

P = 7.239 * 10-4 * (Lden - 42)3 - 7.851 * 10-3 * (Lden-42)2 + 0.1695 * (Lden - 42)

Lentomelu:

P = -9.199 * 10-5 * (Lden - 42)3 + 3.932 * 10-2 * (Lden-42)2 + 0.2939 * (Lden - 42)

Määrittelyjoukot ylläoleville funktioille: Lden välillä 45...75 dB (viite [10], s. 410).

Melun aiheuttamat sydäninfarktit

Paras arvio: Käytetään viitteestä [1] saatua käyrää "Exposure-response curve for road traffic noise level and incidence of myocardial infarction (polynomial fit weighted by number of subjects per noise category)":

OR(Lden) = vuorokausimelulle Lden altistuvien ristitulosuhde sydäninfarktille:

Tiemelu:

OR(Lden) = 1.629657 – 0.000613 × (Lden-2)2 + 0.000007357 × ( Lden-2)3
määrittelyjoukko: Lden välillä 57...82 dB Lden
legend="ERF for road-noise Lden on myocardial infarcts"
legend="ERF for road-noise Lden on myocardial infarcts"
Käytetään vaikutusarvioihin approksimaatiota, että RR = OR, koska sydäninfarktiriskin perustaso (vuotuinen insidenssi) on alle 0.01.

Raide- ja lentomelu:

Yleistetään tiemelun altistusvastekäyrä koskemaan myös näitä melulähteitä, kunnes saatavilla on erityisesti raide- ja lentomelua koskevaa tietoa.

Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä

Kts. SETURIn yhteinen Excel-taulukko.

Kausaliteetti

Kiusallisuus

Ylläolevia altistusvastefunktioita on ehdottanut Euroopan komission asettama, meluvaikutuksia selvittänyt työryhmä (EU's FUTURE NOISE POLICY, WG2 – Dose/Effect) [11]

Sydäninfarktit

Lainaus WHO:n raportista [12]:

Cardiovascular effects

Dr Babisch ... presented the comprehensive meta-analysis carried out, and added guideline values for the CVD effects.

Sufficient evidence existed for an association between community noise and ischaemic heart diseases; limited/sufficient evidence existed for an association between community noise and hypertension. Most information came from road traffic noise studies but there was normally little information regarding night noise in particular. But night time values could be extrapolated from day time results.

Below 60 dB(A) for Lday there was no noticeable increase in MI risk to be detected. Therefore for the time-being, Lday = 60 dB(A) could be set as the NOAEL (“no observed adverse effect level”) for road traffic noise and myocardial infarction (Babisch, 2002). For noise levels greater than 60 dB(A), the MI risk increased continuously, and was greater than 1.2 for noise levels of 70 dB(A).

DALY-laskentatiedot

Haittapainokertoimet

Kiusallisuus

Kirjallisuudessa käytetyt haittapainokertoimet vaihtelevat: on käytetty mm. arvoja 0.01 (de Hollander et al, 1999) [13] ja 0.12 (van Kempen, 1998)[14]. SETURIn "parhaassa arviossa" käytämme arvoa 0.02, kuten Knol ja Staatsen 2005 julkaistussa arvioinnissaan hollantilaisten ympäristötautitaakasta [15]. Lainaukset heidän raportistaan:

For severe annoyance and sleep disturbance, we have slightly altered the estimate of De Hollander. These health outcomes are not often included in weighting exercises and the available weights vary considerably. We have chosen to use a weight factor of 0.02 and allow for the relatively great uncertainty by using 0.01 (weight as used in De Hollander, 1999) as a minimum value and 0.12/0.10 (for severe annoyance/ severe sleep disturbance respectively, as described in Van Kempen (1998)), as maximum values in our Monte Carlo analysis.
...
Severe annoyance and sleep disturbance are hard to weigh, because there is little information on their relationship with quality of life measures. We have used a severity factor of 0.02, with a relatively large uncertainty interval (0.01-0.12 for annoyance, 0.01-0.10 for sleep disturbance). The minimum value (0.01) is based on De Hollander et al. (1999), who used a panel of environment-oriented physicians to attribute severity weights to various health states based on a protocol by Stouthard (1997). The maximum values (0.10 and 0.12) are based on Van Kempen (1998) who did a panel study with 13 medical experts, also based on a protocol by Stouthard. In that study, sleep disturbance and annoyance were weighted relatively high.


Sydäninfarktit

WHO:n GBD 2002 -arvioinneissa käytetty haittapainokerroin akuutille sydäninfarktille oli 0.405 (EUR A -alueella), alueellisena vaihteluvälinä 0.405–0.477. [16]

Em. arvoja on käytetty myös WHO:n GBD 2004 -päivityksessä [17].

Kuvaus keskeisistä epävarmuuksista

Ei ole tiedossa, kuinka hyvin altistusvastefunktiot sopivat Suomen akustisiin oloihin (esim. rakennusten äänieristys; sääolot vs tuuletusikkunoista kantautuva melu).

Kiusallisuus

  • Haittapainokertointen valinnalla on suurin vaikutus tuloksiin, koska toimintakyky- ja elinvuosivähentymä on suoraan verrannollinen haittapainokertoimeen. SETURIn "parhaaseen arvioon" käytämme melko konservatiivista arvoa (0.02)[15]. Vaihteluväli kirjallisuuden perusteella on ainakin 0.01-0.12.

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 Babisch, W. (2008). "Road traffic noise and cardiovascular risk." Noise & Health 10(38): 27-33.
  2. ↑ 2,0 2,1 J. Tervonen, P. Jylänki: Meluntorjunnan valtakunnallisten linjausten hyödyt ja kustannukset. Suomen ympäristö 821. Taulukko 4.9
  3. ↑ Tiehallinto. Yleisten teiden liikennemelu 2003. Tiehallinnon selvityksiä 47-2004
  4. ↑ Liikonen L, Leppänen P. Altistuminen ympäristömelulle Suomessa. Tilannekatsaus 2005. Suomen ympäristö 809. Taulukot 15-17 ja kpl 3.1.2
  5. ↑ Mikkonen K, Tuominen HT. Valtakunnallinen rautatieliikenteen melun suuruusluokkaselvitys. Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 14/2001
  6. ↑ Pääkaupunkiseudun rautateiden meluntorjuntaohjelma vuosille 2001-2020. YTV ja Ratahallintokeskus 2001
  7. ↑ 7,0 7,1 7,2 7,3 Lahti T, Gouatarbès B, Markula T. Helsingin kaupungin meluselvitys 2007, s. 10
  8. ↑ 8,0 8,1 8,2 8,3 E.K. (Aikapainotus-dB-laskelmia perustuen järkeviin oletuksiin eri liikennemelulähteiden vuorokausijakaumista)
  9. ↑ Babisch W. Transportation Noise and Cardiovascular Risk. Review and Synthesis of Epidemiological Studies. Dose-effect Curve and Risk Estimation. UmweltBundesAmt, WaBoLu-Hefte 01-2006
  10. ↑ 10,0 10,1 Miedema, H. M. E. and C. G. M. Oudshoorn (2001). "Annoyance from transportation noise: Relationships with exposure metrics DNL and DENL and their confidence intervals." Environmental Health Perspectives 109(4): 409-416.
  11. ↑ EU's future noise policy, W. D. E. (2002). Position paper on dose response relationships between transportation noise and annoyance.
  12. ↑ WHO European Centre for Environment and Health: Report on the third meeting on night noise guidelines. Lisbon, 26–28 April 2005.
  13. ↑ Hollander AEM de, Melse JM, Lebret E, Kramers PGN. An aggregate public health indicator to represent the impact of multiple environmental exposures. Epidemiology, vol. 10, p. 606-617, 1999.
  14. ↑ Kempen EEM van. Milieu-DALY’s: zieketelast die wordt veroorzaakt door blootstelling aan milieufactoren. Ontwikkeling van wegingsfactoren voor verschillende effecten van milieuverontreiniging en een schatting van de omvang van deze effecten. Universiteit van Maastricht, scriptie, 1998.
  15. ↑ Global Burden of Disease in 2002: data sources, methods and results. Colin D. Mathers, Christina Bernard, Kim Moesgaard Iburg, Mie Inoue, Doris Ma Fat, Kenji Shibuya, Claudia Stein, Niels Tomijima, Hongyi Xu. Global Programme on Evidence for Health Policy Discussion Paper No. 54. World Health Organization. December 2003 (revised February 2004), Annex Table 5a
  16. ↑ (World Health Organization. The Global Burden of Disease. 2004 Update. Geneva, 2008. Available from: http://www.who.int/healthinfo/global_burden_disease/GBD_report_2004update_full.pdf)

Kts. myös viitteiden tarkennukset keskustelusivulla: D↷.

Yhteyshenkilö

Lisätietoja antaa: Erkki Kuusisto

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Ympäristömelun_vaikutuslaskentatiedot_Suomi&oldid=3173”