Keskustelu:Helsingin energiapäätös 2015

Tiedotustilaisuus Helsingin energia-arvioinnista 11.9.2015

Teksti on toistaiseksi luonnos, mutta se on tarkoitus lähettää eteenpäin viimeistään 21.8.

Asia: Helsingin energiapäätöksiä koskevan vaikutusarvioinnin esittely

Aika: THL, Mannerheimintie 166, F-1B

Paikka: 11.9.2015 klo 9-11

Hyvä päättäjä, asiantuntija tai energia-asioista kiinnostunut,

Helsinki tekee syksyllä isoja energiapäätöksiä voimalaitoksista, mikä vaikuttaa ilmasto- ja terveysasioihin vuosikymmeniä. Tämän päätöksen tukemiseksi teemme THL:ssä kesä-elokuun aikana vaikutusarviointia erilaisista tavoista tuottaa asukkaiden tarvitsema kaukolämpö ja sähkö. Työ tehdään kokonaisuudessaan avoimena arviointina Opasnet-verkkotyötilassa.

Arviointityön tueksi kehittämämme malli rakennusten energiantarpeesta ja Helsingin energiataseesta on käyttökunnossa ja tuottaa jo alustavia tuloksia. Järjestämme Helsingissä tiedotustilaisuuden 11.9.2015 klo 9 THL:n tiloissa (Mannerheimintie 166, F-1B), jossa esittelemme arvioinnin ja energiatasemallin tuloksia. Tilaisuuteen ovat tervetulleita niin päättäjät, virkamiehet, asiantuntijat kuin muutkin energia-asioista kiinnostuneet ja tietenkin tiedotusvälineet. Luvassa on myös keskustelua, ja toivommekin osallistujilta kommentteja, kritiikkiä ja palautetta arvioinnista.

Malli, nimeltään Sofia, optimoi energiantuotannon kustannuksia varmistaen kaukolämmön riittävyyden helsinkiläisistä voimaloista joka päivälle, oli sitten pakkasta tai hellettä. Energiataseen perusteella Sofia laskee energiantuotannon kustannukset sekä kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspäästöt voimaloista ja muista energiaprosesseista. Sofia voi tarkastella useita skenaarioita ja siten verrata erilaisten toimenpiteiden (kuten energiaremonttien tai uusien voimaloiden) vaikutuksia kokonaistilanteeseen, mikä voi helpottaa päätöksentekoa. Malli löytyy kokonaisuudessaan Opasnetistä, ja sitä voi ajaa itsekin nettiselaimella.

Myös kaikki arvioinnissa käytettävä data ja laskelmat ovat vapaasti nähtävillä ja kommentoitavana Opasnetissä. Vaikka asiat ovat melko monimutkaisia, tiedot on pyritty keräämään helposti luettaviin taulukoihin arvioinnin sivuille. Linkit yksityiskohtiin löytyvät arvioinnin pääsivulta. Arviointi on englanninkielinen, mutta tiivistelmä on myös suomeksi. Voit kommentoida arviointia arvioinnin suomenkielisellä pääsivulla ja Otakantaa-palvelussa tai myös lähettää meille sähköpostia.

Aikataulu

• 09:00 Kahvi ja tervetuloa
• 09:15 Arvioinnin ja tulosten esittely (Jouni Tuomisto)
• 09:45 Helsingin kaupungin kommentit (tbd)
• 10:15 Yleiskeskustelu ja päätelmät
  • Miten tämänhetkiset tulokset sisällytetään päätöksentekoon?
  • Mitä tarkasteluja pitäisi vielä tehdä?
• 11:00 Virallinen tilaisuus päättyy, tila varattuna 12:00 asti vapaamuotoisille keskusteluille.

Arvioinnin pääsivu: http://fi.opasnet.org/fi/Energiapaatos

Arvioinnin pääsivu englanniksi: http://en.opasnet.org/w/Helsinki_energy_decision_2015

Otakantaa-palvelun keskustelu: https://www.otakantaa.fi/energiapaatos

THL-blogi: https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/vaikeat-energiapaatokset-on-hyva-tehda-laajana-yhteistyona

Yhteistyöterveisin,

Jouni Tuomisto

jouni.tuomisto[at]thl.fi

Asiantuntijakeskustelu, THL 17.8.2015

Mukana: Petteri Huuska Hki, Mira Jarkko Hki, Jouni Keronen CLC, Jouni Tuomisto THL, Sonja-Maria Ignatius Hki, Jari Viinanen Hki, Timo Kuusiola Hki, Juhani Heljo TUT, Riitta Malve-Tamminen toimittaja, Maija Mattinen SYKE, Oskari Nokso-Koivisto Aalto, Niko Karvosenoja SYKE, Karoliina Auvinen Lähienergialiitto, Jere Lehtomaa WWF, Hanna Hakko Maan ystävät, Laura Meller Greenpeace, Pauli Orden THL, Teemu Rintala THL.

ALUSTAVA KESKUSTELU

Nokso-Koivisto: Kaukolämpö realistinen ensisijainen lämmityskeino kantakaupungissa MUTTA lämpöpumpputeknologia kehittyy ja halpenee jatkuvasti

-> kaukolämpö tuskin pysyy yhtä dominoivana lämmityskeinona koko Helsingissä

Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpeneminen vähentää rakennusten lämmöntarvetta n. 3% / 10 a

• dataa on Sitralla, yhteyshenkilö Janne Reljo (?) JA Ilmatieteen laitoksella

Sähkön hintaa ajetaan alas, hiilidioksidiverot pieniä, öljy- ja hiiliyhtiöiden osakkeet putoavat

-> odotettavissa erittäin halvat fossiiliset polttoaineet seuraavat 20 vuotta

-> ylivoimaisesti halvimmat tavat tuottaa energiaa tulevat olemaan kivihiili, öljy

Datacenterien hukkalämmöt

• tietoliikennevirta kasvaa tuhatkertaiseksi 50 vuodessa
• yksi datacenter voi tuottaa 250 MW hukkalämpöä, neljällä korvataan yksi hiilivoimala

Tukholman yliopiston avoin malli OSeMOSYS

• yhteyshenkilö prof. Mark Howells

Neo-Carbon Energy, LUT, paljon avointa tietoa energiantuotannosta, hinnoista yms.

• yhteyshenkilö Christian Breyer

Nokso-Koivisto: mallin iso vahvuus on myös se, että se näyttää lähdetiedot

• "Olisi edes yksi paikka, mistä näkee helposti, missä maailma on menossa"

Sofia-mallilla ei kannata mallintaa sähköä, kaikki pyörii lämmön tuotannon/varastoinnin ympärillä

Sähkön pitkäaikaista varastointia (kesästä talveen) tuskin on tulossa, investointi liikaa

• kaasuvarastointi realistinen

Polttoaineiden hintoihin loppukäyttäjähinnat maailmanmarkkinahintojen sijaan

Nokso-Koivisto: yhteistyö Neo-Carbonin ja OSeMOSYSin kanssa?

• data suoraan LUT:lta, meidän tehtävä luoda datasta interface

Helsingin kaupungin pyrkimyksenä kirjoittaa päätökseen jotain mallista

• "ajoitus hyvin ongelmallinen"

1) Millaisia voimalayhdistelmiä pitäisi tarkastella ja miksi? 4

2) Miten tarkennetaan hinta- ja käyttökustannuksia? 0

3) Miten tarkennetaan voimalaprosesseja? (Polttoaineen kulutus, tuotto) 0

4) Mitkä ovat tärkeimmät epävarmuudet, miten voisi mallintaa todennäköisyysjakaumilla? 4

5) Millaisia päästökertoimia pitäisi käyttää hiilidioksidille ja pienhiukkasille? 1

+ 6) Mikä tämän mallin rooli olisi suomalaisessa energiakeskustelussa?

+ 7) Mitä keinoja on vähentää päästöjä lisäten bisnestä? Miten päästään mukaan energiavallankumoukseen?

http://www.ilmastolupaus.fi, http://www.myrskyvaroitus.fi

RYHMÄKESKUSTELU: EPÄVARMUUDET JA PÄÄSTÖKERTOIMET

• Iso epävarmuus: isot kehityssuunnat, mihin suuntaan lähdetään menemään? Onko esim syväkairauksessa järkeä? Teoriassa ehkä on, mutta entä käytännössä, saadaanko toimimaan?
• Läpinäkyvyyttä tarvitaan lähtödataan.
  • Polttoaineiden hintakuvaaja näkyville.
  • Tiivistelmä senhetkisistä tuloksista ja mallista.
  • Oleelliset lähtötiedot nostettava helposti löydettäväksi: esim. pääsivulle tiivistetty menetelmäkuvaus.
  • Väestökehitys
  • Miten on laskettu?
  • Ulkoasu pitäisi tehdä helpoksi. Esim. Aallossa on graafisen ulkoasun taitajia, joiden grafiikat pitäisi saada tähän mukaan.
• Nauruongelmat pois eli mallista on parannettava niitä kohtia, joissa on vielä ilmeisiä virheitä.
• Tukholman tutkimusryhmällä on avointa dataa tästä aiheesta. Pitäisi selvittää.
• Datacenterit ovat iso lämmöntuottaja. Neljä sellaista tuottaa lämpöä kuin yksi hiilivoimala.
• Helenin kesäkuinen ehdotus pitää saada konkreettisemmin näkymään mallissa vaihtoehtona.
• Asiantuntijat pitäisi saada haastamaan toisiaan.
• Asiantuntijanäkemykset poikkeavat toisistaan, koska eri asiantuntijat painottavat ja arvostavat asioita eri tavalla. Niinpä arvot pitäisi saada läpinäkyväksi, jotta erojen syyt voisi ymmärtää.
• Vuosi 2050 pitäisi ottaa kiintopisteeksi, koska niin se on Helsingin strategioissakin.
• Vuoden 2020 tavoitteiden vaatimat toimet ovat jo tiedossa tai päätetty. Mutta nyt pitäisi miettiä myös hiilineutraalisuutta vuoden 2050 tavoitteen näkökulmasta.
• Pienhiukkasten päästökertoimet:
  • Tulevaisuudessa voimaladirektiivi tiukentuu, ja tämä pitäisi huomioida päästökertoimien pienentymisenä ajassa.
  • Myös ecodesign-direktiivi pienpoltolle tiukentuu.
  • Sekundäärihiukkasille pitäisi laskea muuntokerroin ennen kuin sovelletaan saantiosuutta (iF). Näistä muuntokertoimista on kyllä olemassa julkaisuja.
  • Tarvittaessa voidaan SYKEn FRES-mallilla laskea saantiosuus Helsingin päästöille Kopra/Piltti-aineiston avulla. Nythän mallissa käytetään kansainvälistä arviota.

RYHMÄKESKUSTELU: VOIMALAYHDISTELMÄT

• Helenin uusi suunnitelma (oletetaan sähkön hinnan pysyvän alhaisena)
• biokaasua ja puukaasua lisää, kivihiilen ja lämpöpumppujen yhdistelmä päälämmityksenä
• Vuosaaren lämpölaitos puuttuu
• lisätään malliin hiilineutraaliuspakko 2050 mennessä, näkee helposti päätöksen vaikutuksen
• 830 GWh sähköä saadaan jos peitetään koko Helsingin katot aurinkopaneeleilla (tanskalainen tutkimus)
• sähkön voisi poistaa mallista, toisaalta CHP-laitoksissa pakko ottaa huomioon
• datacentereiden hukkalämpö tulee lisätä malliin
• Peter Lund ja Aalto: rakennetaan valtavat määrät uusiutuvia, ylijäämä varastoidaan synteettisenä kaasuna

-> julkaisut löytyy

• uusi tuotantotapa: poltetaan vetyä vedestä, ei energiatehokasta mutta mahdollisuus jos sähkön hinta putoaa
• ongelma uusiutuvissa: määräysten tulisi velvoittaa esim. uusien rakennusten aurinkopaneeleihin
• tulee luoda insentiivejä uusiutuviin, rakennusten energiatehokkuuteen

-> jokin hyöty kansalaiselle siitä, että rakennusten E-luku parempi kuin minimi

• Greenpeacen edustaja: hiilineutraalius 2050 oltava lopputulos, saavutetaan

1) hukkalämpökohteiden (datakeskukset, jäähallit) hyödyntämisellä

2) hajautettuun ja uusiutuvaan energiaan investoimalla

1) Helenin vaihtoehto

2) Energiatehokkuuden parantaminen (kaukolämmön myynti verkkoon), uusiutuvat

LOPPUKANEETTI

• Kuvaajia arvioinnin pääsivulle
• Lähtödata näkyvämmäksi!

-> erityisesti ne, joista ollaan yleisesti eri mieltä (esim. päästökertoimet)

• Miksi 2065? Helsingin strategioissa vain 2050 asti, selkeämpää pitää sama loppuvuosi
• Pääsivulla oltava valittavissa eri arvoja, esim. "hiilineutraalius 2050 mennessä", "halvin energia"

-> malli ajaa arvojen perusteella parhaan vaihtoehdon

• Polttoaineiden hinnat kriittinen tieto koko mallin kannalta, tulee olla uskottava
• Eri päästökertoimet hiilidioksidille malliin, jokainen voi valita mitä käyttää
• Rakennusten purkamisen voisi ottaa huomioon

Kansalaiskyselyn sisältö

Millaisia kysymyksiä pitäisi esittää kansalaisille keskusteltavaksi? Tarkoituksena on kartoittaa asioita, jotka ovat arvokysymyksiä ja joissa eivät vaadi erityisasiantuntemusta vastaamiseen. Myöhemmin, kun arvioinnin tuloksia on käytettävissä, voidaan kysyä arvoja erilaisten vaihtoehtojen paremmuuksista arvioitujen vaikutusten perusteella.

Tällä hetkellä on ehdotettu seuraavanlaisia kysymyksiä:

Ensimmäiset viisi nostetaan kansalaiskeskusteluun Otakantaa-palvelussa 11.6.2015.

Helsingin verotulot vuonna 2014: 2 951 932 000 €. Kunnallisveron osuus 2 435 075 000 €. Helenin tilikauden voitto vuonna 2014: 157 023 000 €. Mikäli Helenin tilikauden voiton osuus Helsingin budjetista korvattaisiin täysin korkeammalla kunnan tuloveroprosentilla, tulisi sen tuoton olla 2 435 075 000 + 219 328 000 = 2 592 098 000 €. Helsingin kunnan tuloveroprosentti 2014: 18,50 %. 2 592 098 / 2 435 075 = 1,06448384546677. 1,06448384546677 * 18,50 = 19,69295114113525. Helenin vuosittainen tilikauden voitto vastaa siis n. Helsingin kunnallisveron tulovero-osuuden 1,2 prosenttiyksikön tuottoa.

Pitääkö Helenin tuottaa voittoa?

Tällä hetkellä Helsingin kaupungin kokonaan omistama energiayhtiö Helen tuottaa voittoa 157 miljoonaa euroa vuodessa. Rahamäärä vastaa noin 6,5 % koko Helsingin kunnan tuloveron tuotosta, tai 1,2 prosenttiyksikköä Helsingin tuloveroprosentista 18,50 %. Pitäisikö tuottovaatimusta muuttaa? Miksi?

Pitääkö siirtyä sähkön tuntihinnoitteluun?

Sähkön hinta vaihtelee rajusti jopa tunneittain, kun esimerkiksi kovat pakkaset tai sähkönkäytön vuorokausivaihtelu aiheuttavat muutoksia kysynnässä. Nykyään tavallinen kuluttaja kuitenkin maksaa saman hinnan energiastaan kilowattituntia kohti. Jos siirryttäisiin tuntikohtaiseen energian hinnoitteluun, ne voittaisivat jotka pystyvät vähentämään kulutustaan silloin kun muut energiaa tarvitsevat. Kuluttaja voi seurata tarkasti sähkönkulutustaan reaaliaikaisten sähkömittarien ansiosta. Mitä mieltä olet, olisiko tuntihinnoittelu parempi kuin nykyinen kiinteä hinnoittelu? Pitäisikö siirtyä kokonaan tuntikohtaiseen hinnoitteluun? Miksi?

Pitääkö Suomen valtion tukea hajautettua energiantuotantoa?

Energiaa voi tuottaa hajautetusti esimerkiksi talokohtaisilla aurinkopaneeleilla, maalämmöllä tai hieman suuremmassa mittakaavassa tuulivoimalla. Talokohtaisesti voidaan joinakin aikoina tuottaa sähköä jopa yli oman tarpeen ja myydä ylimäärä sähköverkkoon. Toimintaa voi tukea mm. tukemalla tällaisten laitteiden käyttöönottoa tai tukemalla verkkoon syötetyn sähkön hintaa eli tariffilla. Pitäisikö tällaista toimintaa yhteiskunnan tukea? Miksi?

Pitääkö Helsingin kaupungin velvoittaa uusien rakennusten aurinkopaneeleihin?

Helsingin kaupunki voi kaavoituksella ja rakennusmääräyksillä jonkin verran vaikuttaa siihen, mitä järjestelmiä uusiin rakennuksiin rakennetaan. Näin voidaan ehkä lisätä uusiutuvien energiamuotojen yleistymistä. Pitäisikö uusille rakennuksille asettaa velvoite, että katolle on laitettava aurinkopaneeleita tai aurinkolämpökeräimiä? Miksi?

Pitääkö Helsingin käyttää ydinkaukolämpöä?

Jos Loviisaan rakennetaan uusi ydinvoimala, se voitaisiin rakentaa tuottamaan sähkön lisäksi kaukolämpöä Helsinkiin, jolloin voimalan hukkalämpöä saataisiin hyötykäyttöön. Oletetaan, että vaihtoehto on kustannusneutraali muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Onko tällainen ydinkaukolämpö sinusta kannatettava tai vastustettava ajatus? Miksi?

Muita kysymyksiä nostetaan keskusteluun myöhemmin, kun tarpeellista taustatietoa saadaan arvioinneista.

Paljonko olisit valmis maksamaan hiiliveroa?

Nykyään hiilivoiman hinnassa on mukana päästöoikeuksien hinta, joka on tällä hetkellä noin 5 euroa (?). Tämä tuo lisämaksua energialaskuun nelihenkiselle keskivertoperheelle noin X euroa. Paljonko olisit valmis maksamaan ylimääräistä, jotta sinun taloutesi energia tuotettaisiin hiilineutraalisti (euroa/kk/henkilö)?

Minkä energiapäätöksen sinä tekisit?

Tämänhetkisen vaikutusarvioinnin mukaan Helsingin mahdollisten energiavaihtojen vaikutukset on esitetty alla olevassa taulukossa. Laita vaihtoehdot paremmuusjärjestykseen sen mukaan kuin itse arviot kokonaishyötyjen olevan.

Helsingin energiapäätöksen 2015 vaihtoehdot ja vaikutukset sekä prosenttimuutokset tätä menoa -vaihtoehtoon (business-as-usual) vuodessa

Vaihtehto	Hiilipäästöt (ton /hlö)	Terveyshaitat (menetettyä elinvuotta)	Verotulot (€)	Helenin voitto (€)
Tätä menoa
Vuosaari
Hanasaaren purku
Hanasaari 40 bio
Salmisaari 40 bio
Biolämpölaitokset
Loviisan ydinkaukolämpö
Nesteen hukkalämpö
Hajautettu energiantuotanto
Suuret lämpöpumput
Energiansäästö

Tehtävää

• Opettele ymmärtämään mallia.
• Helsingin energiapäätös 2015 tai op_en:Helsinki energy decision 2015 ilmestyviä raportteja pitää siirrellä niihin liittyville sivuille, ja käydä läpi ja katsoa, onko niissä jotain arvioinnin kannalta olennaista. Jos jotain olennaista löytyy, asia nostetaan liittyvälle sivulle.
• Resultien päivittämistä etenkin tämän arvioinnin sivuille, mutta myös muille. (Lähes) kaikissa result-osioissa pitäisi olla ainakin vastauksen laskeva koodi ja jokin tulostaulukko tai kuvaaja. Lisäksi mahdollinen linkki loppuun koodin antamaan aineistoon.
• Etusivut pidetään siistinä, niillä vain oikeasti koko arviointiin liittyvää tavaraa. Muut, ei niin tärkeät mutta mielenkiintoiset asiat alasivuille.

Jakamattomat

1. Päästöt pitäisi piirtää myös voimalakohtaisesti mallin tuloksissa (Emissions from heating in Helsinki)
2. Opi käyttämään op_en:Helsinki energy decision 2015#Answer voimalamallia, opi tulkitsemaan kuvia ja ehdota parannuksia. Ensi viikolla op_en:Helsinki energy decision 2015#Decisions and scenarios ajetaan eri skenaariot Sofialla, tuloksia postataan ja haetaan kommentteja.
3. Käyttöliittymän korjailut (että esim. vain yksi Hanasaari-vaihtoehto on toiminnassaan kerrallaan) (teemu)
4. Päätöstauluun pitäisi kuvata päätöksen aiheuttamat vaikutukset op_en:Climate change policies in Helsinki
5. Mitä tuloksia nostetaan esiin ja esitetään mm. Uusi energiapolitiikassa?

Asiantuntijatapaamisesta

1. Pitää pystyä mallissa napista valitsemaan, että Helsinki on hiilineutraali
   • Pitäisi tarkastella, riittääkö biopolttoaineet ja uusiutuvat Suomessa, mutta aikaa ei ole nyt. Metsien maksimituotanto pitää kirjata myös johonkin.
2. Datacenterit pitää lisätä malliin lämmöntuottajina, max. 1000 MW yhteensä kaikista?
   • Montako on, paljonko niistä suunnilleen tulee lämpöä?
3. Helenin suunnitelman kirjaaminen
4. Lisätään aurinkokeräin, joka kerää enegian lämpönä eikä sähkönä

Julia

1. (Selvitä, kuinka paljon aurinko- ja tuulisähkö tuottaa tunneittain. Selvitä myös sähkön hinta tunneittain.) -tarkkaa dataa vaikea löytää, vaikkei kenties mahdotonta. jätän toistaiseksi sivummalle.
2. Selvitä, mikä on neo-carbon-projekti. Löytyykö heiltä dataa, jota voisi käyttää?
3. Data suoraan LUTilta, neo-carbon?
   • mitä dataa, minkälaisessa muodossa? Mitä saadaan irti?
4. Janne Peljo, sitra – kuka, mitä dataa? Lämpötilaennustedataa?
5. Selvitä, kuka on Jouni Keronen – Sitra, tutkimushankkeen puheenjohtaja neo-carbon (jouni.keronen@sitra.fi, +358 50 453 4881)
   • mitä on julkaissut?
   • kaikki, mitä irtoaa, selvästi hyödyllinen ihminen

Matleena

1. Ota selvää, missä mennään
2. Lue VTT:n tutkimusraportti [1]
3. Polttoaineiden verot pitää selvittää: loppukäyttäjähinnat. Myös verojen hinnat hyvä olla tiedossa.
   • Polttoaineiden hinta -kuvaaja pääsivulle
4. Vuosaaressa lämpölaitos, jota ei mallissa?
5. Kaiva Peter Lundin artikkeli lämmön varastoimisesta kaasuun
   • [2]

Pauli

1. Selvitä keskimääräinen sähkön hinta/lämpötila tunneittain. Apuna Nordpoolin data ja Kuopion data (löytyy sivulta op_en:Electricity use in a house with geothermal heating).

Jouni

1. Korjaa Not heating -ongelma kuvasta Energy used in heating Helsinki.
2. Lisää Heanden sähköpostilistalle omat yhteystietosi.
3. Kirjoita sähköposti listan asiantuntijoille.
4. Aseta J&P -työlistä tärkeysjärjestykseen.

Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma

Projektisi tavoite, mitä on tapahtunut kun projekti on onnistunut 100-prosenttisesti?

• Projekti on herättänyt laajaa keskustelua ja kiinnostusta erityisesti Helsingissä mutta myös valtakunnallisesti, minkä seurauksena päättäjien ymmärrys kokonaisuudesta on parantunut. Samalla on syntynyt selkeämpi kuva siitä, mistä jäljelle jääneet erimielisyydet johtuvat. Kun päätös aikanaan tehdään, kaikki osapuolet ymmärtävät miksi päätös oli se mikä se oli.
• Terveysasiat on nostettu keskusteluun ja myös kvantitatiiviseen arviointiin energiapäätöksenteossa.

Mitkä yhteistyötahot haluat sitoa mukaan tähän projektiin?

Yhteistyötaho	Osaamisalue	Toivottu toiminta hankkeen hyväksi
Joonas Laitinen, Esa Mäkinen, Helsingin Sanomat	Valtakunnallinen viestintä, datajournalismi, energia-asioiden uutisointi	HS voisi olla yhteistyökumppani arvioinnin tekemisessä. HS uutisoi mahdollisuudesta tarkastella energiakysymyksiä vaikutusarvioinnin, dynaamisen nettimallinnuksen ja datajournalismin keinoin. Herättelee keskustelua myös omilla sivuillaan.
Ilona Turtola, Petteri Juuti, Petri Kola, YLE. Riitta Malve-Tamminen, freelance-journalisti	Valtakunnallinen viestintä, energia-asioiden uutisointi.	YLE voisi myös uutisoida vaikutusarvioinnin tekemistä aivan samoin kuin HS. Kiinnostus datajournalismiin voi myös olla kova,
Unto Häkkinen, THL	Terveystaloustutkija	Sydäninfarktin, keuhkosyövän jne sairauksien kustannusten asiantuntija ja tietolähde.
Helsingin kaupunginvaltuusto	Energiapäätöksen päättäjä	Osallistuu vaikutusarvioinnissa tarkasteltujen tavoitteiden ja arvojen asettamiseen.
Jorma Jokiniemi UEF	Päästökerroinasiantuntija	Tarkastaa arvioinnin päästökertoimet.
Osmo Soininvaara (poliitikko),	Taloustiede, päätöksenteko	Ottaa kantaa talouslaskelmiin ja koko arviointiin yleisesti.
Peter Lund, Aalto-yliopisto	Energia-asiantuntija. Uusiutuvat energianlähteet	Arvioi energiamallin kokonaisuutta erityisesti uusiutuvien osalta.
Niko Karvosenoja, SYKE	PM-päästöasiantuntija	Ottaa kantaa pienhiukkaspäästöihin.
Sanna Syri, SYKE),	energia-asiantuntija	Ottaa kantaa energiataseeseen ja pienhiukkaspäästöihin.
Sanni Väisänen	kasvihuonekaasujen päästökerrointen asiantuntija	Ottaa kantaa kasvihuonekaasujen päästökertoimiin.
Matti Jantunen	ympäristöterveyden, altistuksen ja energian asiantuntija	Ottaa kantaa mallikokonaisuuteen ja erityisesti energiataseeseen.
Satu Taavitsainen (kansanedustaja, Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja [3],	Päätöksenteon ja Mikkelin puuhiilen asiantuntija	Toimittaa tietoja puuhiilen saatavuudesta ja hinnasta.
Maria Kopsakangas-Savolainen, SYKE [4]	Energiakustannusten asiantuntija	Ottaa kantaa energiahinnoitteluun.
Juhani Heljo, Maija Mattinen	Rakennusten energia-asiantuntijoita	Ekorem-mallin tietojen tarjoaminen arvioinnin käyttöön. R-mallien yhdistäminen Ekoremin ja building modelin kesken.
Trond-Olav Dahl, Florian Jaeger	Siemens CyPT model experts	Knowledge and details about levers used in the CyPt model
Markku Suvanto	Siemens electricity storage expert	Temporary storage capacity of electricity: potential for Helsinki
Raimo Salonen, Timo Lanki, THL	Pienhiukkasasiantuntijoita	Näkemyksiä ja puun pienpolton ja yleisemminkin pienhiukkasten sisällyttämisestä arviointiin.
Kai Larnimaa, Pekka Tuovinen, Seppo Loikkanen, Neste Oyj	Asiantuntijoita Nesteen prosesseista	Osallistuminen Nesteen hukkalämmön osamallin rakentamiseen.
Johannes Lounasheimo
Rauno Tolonen, Maiju Westergren, Helen	Vaikutusarviointitiedon hyödyntäjä energiantuottajina	Osallistuminen mallin rakentamiseen.

Aikataulu

• Kesä-heinäkuu: energiatasemallin rakentaminen
• Ennen juhannusta: energia-asiantuntijoihin yhteydenotto, jotta tietävät mitä on tulossa ja mitä heiltä toivotaan.
• Kesä-heinäkuu: Keskustelu energiamallissa tarvittavista arvokysymyksistä. Kysymyksenasettelun täsmentäminen.
• Heinä-elokuu: Tähänastisen työn perusteella tehty kysely, jolla kartoitetaan siihen mennessä tärkeimmiksi nousseita kysymyksiä systemaattisesti.
• 31.8. tiedotustilaisuus, jossa tiedotetaan arvioinnin tuloksista. Nämä eivät kuitenkaan ole lopullisia tuloksia, vaan tiedotustilaisuuden toivotaa vielä stimuloivan keskustelua elokuussa.

30.9. Hanke päättyy ja arviointi toimitetaan Helsingin kaupungille ja jaetaan netissä.

Pohdintoja 10.7.2015

Mahdollisia ulostuloja:

• Tiede-lehti (tai HS tiedepalsta): Uusi tapa tehdä soveltavaa tutkimusta ja päätöstukea
• Asiantuntijat: yleistiedotus hankkeesta. Alustavia tuloksia esitellään lähinnä siitä näkökulmasta, mitä on odotettavissa ulos, kunhan tiedot täsmentyvät. Kutsu osallistumaan ja toive saada kommentteja (ilmoitusta tarkemmasta lähestymisestä ei anneta koska muuten kaikki jäävät odottamaan sitä).

Kommentteja liittyen arviointiin:

• Kysymys: Arvioidaan eri vaihtoehtoja. Energiataseperiaate nostettava jo kysymykseen. Tarpeeseen on pystyttävä vastaamaan päiväkohtaisesti.
• Helppo lähestyttävyys: tiivistelmä tehtävä
• Vielä ei kannata vedota tuloksiin vaan kertoa prosessista.
• Kustannukset ovat kriittisiä ja niitä voisi kysellä,samoin päästökertoimet
• Vaikutuskaavioon kannattaa viitata koska osa tykkää sellaisesta
• Yksityiskohtiin liittyen joitakin asiantuntijoita lähtestytään henkilökohtaisesti ja tietotarve perustellen. Ensin meili, sitten soitto.
• Kannattaa käyttää termejä avoin arviointi ym jotta tulee tutummaksi.
• Kannattaa korostaa, että lämmityksetä tulee yli puolet Helsingin (ilmasto?)päästöistä. Mistä otetaan tilasto?
• Voiko mallille antaa nimeksi Kaapo? Se edustaisi omaa näkemystään asiasta.
• Linkki blogiin, tiedotus ei ole mennyt kunnolla läpi.
• Monta tasoa ulostuloissa:
  • miten energia tuotetaan, mitä kustannuksia,
  • Entäs prosessin luonne. Tässä on yksi hyvä tapa tehdä asioita.
  • Ehdottakaa, mitä malli katsoisi tarkemmin.

Muutamien kanssa tapaaminen, jotta saadaan kiinnostuneet miettimään intensiivisesti. Tämä elokuun alkuun. Mitä halutaan?

• Mallin rakennetta
• Lähtötietojen validointia. Tässä voisi toimia kaksi kokousta: esittely ja viikkoa myöhemmin työstö.
• Jotain yleisempää.
• Miten saadaan virallinen hajautetun energian ryhmä innostumaan.
• Miten tämä voi tukea virallista prosessia? Jari ja Petteri voisivat olla oikeat ihmiset tietämään miten voimme olla avuksi.
• Yleinen tiedotustilaisuus vasta kun on tuloksia (tämä on elokuun 31.).
• Asiantuntijatapaamiset keskittyisivät muihin asioihin. Tavoitteet: Hajautetun kiinteistökohtaisen tuotannon mahdollisuudet. Energiatehokkuuspotentiaali: tässä Ekorem voisi auttaa paremmin kuin meidän malli.
• Petterin kanssa yritetään tapaaminen 28.7. jotta saadaan ideoita hajautetun selvitystä varten. Jari yritetään mukaan 17.8. Mikä porukka ja millä agendalla?
  • Rauno Tolonen ainakin mukaan, samoin Timo Kuusiola.

THL-blogi 17.6.2015: Vaikeat energiapäätökset edistyvät kaikkien yhteistyöllä

Helsingin kaupunki valmistautuu tekemään isoja päätöksiä: rakentaanko lähes miljardi euroa maksava uusi biopolttoainevoimala Vuosaareen, korjatako vanhat Salmisaaren ja Hanasaaren hiilivoimalat nykyaikaisiksi biopolttoainettakin käyttäviksi monipolttoainevoimaloiksi, vai turvatako energiansaanti muilla keinoin?

Helsingin kaupunginvaltuutetut kamppailevat pitkälle tulevaisuuteen kurkottavien energiaratkaisujen kanssa näillä näkymin tämän vuoden lopulla.

Energiapäätöksellä, kuten muillakin isoilla päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen, vaikka terveysvaikutukset saattavat jäädä talous- ja ilmastokysymysten varjoon. Niinpä resursseja ja mielenkiintoa ei tahdo päätösten valmistelussa aina riittää terveysvaikutusten selvittämiseen.

Tästä syystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on käynnistänyt oman arviointinsa energiapäätöksen terveys- ja ilmastovaikutuksista.

Kaikille avointa vaikutusarviointia

Ensisijainen tavoite on luoda kokonaiskuva energiapäätöksen vaikutuksista. THL tekee arviointinsa netissä, avoimessa verkkotyötilassa ajettavilla energiatasemalleilla. Arvioinnin kaikki yksityiskohdat ovat kenen tahansa nähtävissä ja kritisoitavissa koko tämän kesän ajan.

Toiseksi arvioinnissa tarkastellaan energiaratkaisujen erilaisia vaikutuksia terveyteen, ilmastoon, talouteen ja huoltovarmuuteen. Samalla selvitetään sekä hyötyjen että haittojen jakautumista eri tahojen kesken myös silloin, kun tieteellinen tieto on ohutta, ja asioiden suuruusluokkien selvittämiseen täytyy käyttää valistuneita arvauksia.

Kolmas tavoite on osallistaa päättäjät, asiantuntijat ja kansalaiset keskustelemaan arvioinnin tavoitteista, sisällöstä ja lähtötiedoista koko arvioinnin ajan. Tähän tarjotaan mahdollisuus Otakantaa-sivustolla. Kaikki kertynyt tieto otetaan mukaan parantamaan arviointimallia.

Neljänneksi arviointiin sisällytetään myös sellaisia päätösvaihtoehtoja, joita on jossain vaiheessa ehdotettu, mutta jotka on myöhemmin jätetty pois vaihtoehtojen listalta. On kiinnostavaa selvittää, onko hylättyjen joukossa sellaisia, joilla on erityisen hyviä tai huonoja terveys- tai muita vaikutuksia.

Haluamme siis ymmärtää päätöksenteon koko kuvan ja sen, mitkä perustelut tukevat mitäkin vaihtoehtoa.

Mukana myös hylättyjä energiavaihtoehtoja

Virallisten eli vahvimmin esillä olleiden ratkaisuvaihtoehtojen lisäksi THL:n arvioinnissa pyritään selvittämään kaikki mahdolliset tavat tuottaa tarvittava energia tai vähentää kaupungin energiankulutusta.

Yksi vaihtoehto on tuoda Helsinkiin kaukolämpöä Loviisaan suunnitellusta uudesta ydinvoimalasta tai Porvoossa olevasta Neste Oyj:n öljynjalostamosta. Molempien laitoksen normaalista toiminnasta syntyy suuri määrä hukkalämpöä.

Energiantuotantoa on myös mahdollista hajauttaa lisäämällä aurinkopaneeleita, lämpöpumppuja, maalämpöä tai puun pienpolttoa ympäri Helsinkiä. Energiansäästökampanjoiden ja energiaremontoinnin mahdollisuuksia tutkitaan myös. Ja tarkastelussa on mukana suuret lämpöpumput, joilla Helsinki voisi kerätä kaukolämpöä Itämerestä ja syvälle maahan poratuista rei'istä.

Tällä hetkellä arvioinnista on vasta ensimmäisiä alustavia ja suppeita tuloksia, mutta työ jatkuu elokuun loppuun.

Suurten laitosten terveysvaikutuksissa ei näytä juuri olevan eroa sillä, poltetaanko hiiltä vai korvataanko 40 prosenttia siitä biopolttoaineella. Rakennusten lämmittämisen hiilidioksidipäästöt vähenevät biopolttoaineilla noin viidenneksen, mutta vain jos puun hiilidioksidipäästöjen oletetaan sitoutuvan metsän kasvuun toisaalla.

Alustavien tulosten tarkoituksena on herättää keskustelua kansalaisten keskuudessa siitä, mitkä ovat tärkeitä asioita, ja asiantuntijoiden keskuudessa siitä, ovatko arviointimallissa käytetyt oletukset oikein.

Jouni Tuomisto

johtava tutkija

Vaikutusarviointi, THL

Tärkeitä linkkejä:

• Keskustelusivusto arvioinnin tavoitteista ja sisällöstä: https://www.otakantaa.fi/energiapaatos
• Johdatus arviointiin ja eri vaihtoehtojen kuvaukset: http://fi.opasnet.org/fi/Energiapaatos
• Arviointimalli yksityiskohtineen englanniksi: http://en.opasnet.org/w/Helsinki_energy_decision_2015

Lehdistötiedote

THL on aloittanut arvioinnin Helsingin tulevaisuuden energiantuotantomahdollisuuksista. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti erilaisten energiatuotantotapojen terveys- ja ympäristövaikutuksia. Arviointia tehdään avoimesti, jotta mahdollisimman moni asiasta kiinnostunut saa mahdollisuuden osallistua vaihtoehdoista ja päätöksestä keskustelemiseen. Keskustelu on avattu otakantaa.fi-sivustolla nimellä Helsingin energiapäätös 2015 - THL:n vaikutusarviointi. Keskusteluosuus on auki 11.7. asti. Tämän jälkeen oman mielipiteensä voi vielä kertoa vastaamalla heinäkuussa sivulle tulevaan kyselyyn. Arviointiin pääsee tutustumaan myös Opasnetissä, joka on avoin wikipohjainen verkkotyötila. Kaikki arvoinnissa käytettävä data ja laskelmat ovat vapaasti nähtävillä ja kommentoitavana Opasnetissä englanniksi osoitteessa en.opasnet.org/w/Helsinki_energy_decision_2015. Johdatus arviointiin ja eri vaihtoehtojen kuvaukset löytyvät myös suomeksi Opasnetistä osoitteesta fi.opasnet.org/fi/Energiapaatos.

Arviointi liittyy Helsingissä syksyllä tehtävään päätökseen tulevaisuuden energiavoimaloista ja energiantuotannosta. Virallisia vaihtoehtoja on kaksi. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Hanasaaren voimalaitos Helsingin keskustassa poistetaan käytöstä ja puretaan. Paikalle rakennetaan uusia asuinrakennuksia. Hanasaaren voimalaitoksen energiantuotantoa korvaamaan Vuosaareen rakennetaan uusi voimalaitos, joka voi polttaa biopolttoaineita ja kivihiiltä missä tahansa suhteessa. Toisessa vaihtoehdossa Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloita remontoidaan polttamaan 40% biopolttoaineita, eli käytännössä puuhaketta ja -pellettejä, tällä hetkellä poltettavan kivihiilen seassa.

Näiden päävaihtoehtojen lisäksi arvioinnissa pyritään selvittämään kaikki mahdolliset tavat joko tuottaa tarvittava energia tai vähentää kaupungin energiankulutusta. Yksi vaihtoehto on tuoda Helsinkiin kaukolämpöä Loviisaan suunnitellusta uudesta ydinvoimalasta tai Porvoossa olevasta Neste Oyj:n öljynjalostamosta. Molempien normaalista toiminnasta syntyy suuri määrä hukkalämpöä. Energiantuotantoa voisi myös hajauttaa lisäämällä aurinkopaneeleita, lämpöpumppuja ja pieniä maavoimaloita ympäri Helsinkiä. Energiansäästökampanjoiden ja remontoinnin avulla energiantarvetta voisi vähentää niin paljon, että esimerkiksi Hanasaaren voimala voitaisiin sulkea ilman korvaavan voimalan rakentamista. Tarkastelussa on myös mukana mahdollisuus rakentaa suuria lämpöpumppuja, joilla Helsinki voisi saada kaukolämpöä Itämerestä ja syvältä maahan poratuista rei'istä.

Tällä hetkellä arviointi on alkutekijöissään, eikä lopullisia tuloksia ole vielä olemassa. Alustavien tulosten mukaan kuitenkin näyttäisi, ettei terveysvaikutusten osalta ole juuri eroa sillä, poltetaanko suurissa laitoksissa, eli Hanasaaressa ja Salmisaaressa, hiiltä vai korvataanko siitä 40 % biopolttoaineella. Rakennusten lämmittämisen hiilidioksidipäästöt sen sijaan vähenevät biopolttoaineilla noin viidenneksen, mutta vain jos puun hiilidioksidipäästöjen oletetaan sitoutuvan metsän kasvuun toisaalla. Alustavien tulosten tarkoituksena on herättää keskustelua kansalaisten keskuudessa siitä, mitkä ovat tärkeitä asioita, ja asiantuntijoiden keskuudessa siitä, ovatko arviointimallissa käytetyt oletukset oikein.

Lisätiedot:

Johtava tutkija Jouni Tuomisto

jouni.tuomisto(at)thl.fi

Avainkohteita tiedotukselle:

• Joonas Laitinen, Helsingin Sanomat
• Petteri Juuti, YLE
• Ilona Turtola, YLE

Sähköposti avainhenkilöille

Alla oleva viesti on lähetetty pienillä ryhmäkohtaisilla muutoksilla seuraaville ryhmille:

• TUSO-jakelu, Juhani Eskola, Päivi Väyrynen, Maria Ojaluoma, Maria Kuronen 11.7.2015
• Energiaprofessorit (Maamme energia -kirjan kirjoittajat) 11.7.2015
• Kai Larnimaa, Seppo Loikkanen ja Pekka Tuovinen (Neste Oy:n asiantuntijoita) 11.7.2015
• Helsingin edustajat Tapio Korhonen, Jari Viinanen, Petteri Huuska, Timo Kuusiola, Sonja-Maria Ignatius, Maiju Westergren, Runo Tolonen, Osmo Soininvaara 13.7.2015
• Päästö- ja kustannusasiantuntijat Jorma Jokiniemi, Niko Karvosenoja, Sanni Väisänen, Matti Jantunen, Maria Kopsakangas-Savolainen, Christian Breyer, Joona Poukka, Juhani Heljo, Maija Mattinen, Markku Suvanto 13.7.2015
• Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat Ari Karppinen, Leena Kangas, Jaakko Kukkonen, Mia Aarnio 13.7.2015.

Ympäristöterveysarviointi Helsingin energiapäätöksestä

Helsinki tekee loppusyksystä isoja energiapäätöksiä voimalaitoksista, mikä vaikuttaa ilmasto- ja terveysasioihin vuosikymmeniä. Tämän päätöksen tukemiseksi olemme THL:ssä tekemässä kesä-elokuun aikana vaikutusarviointia erilaisista tavoista tuottaa asukkaiden tarvitsema kaukolämpö ja sähkö. Työ tehdään kokonaisuudessaan avoimena arviointina Opasnet-verkkotyötilassa. Kvantitatiivisen arvioinnin lisäksi herättelemme keskustelua päätökseen liittyvistä arvostuksista Otakantaa-sivulla.

Työ on edennyt niin pitkälle, että meillä on arvioinnin perusmalli valmiina ja olemme nimenneet sen Sofiaksi. Malli tuottaa jo nyt joitakin tuloksia, mutta odotamme niiden muuttuvan työn edetessä, kun lähtötiedot täsmentyvät.

Lähetän sinulle tämän viestin, koska arvelen, että sinulla on sellaista erityisosaamista, joka voisi auttaa meitä kehittämään malliamme ja sitä kautta auttamaan Helsingin kaupunkia tekemään perusteltuja, tietoon pohjautuvia päätöksiä. Sofia on koodeineen ja lähtötietoineen avoimesti saatavilla koneluettavassa muodossa. Voit myös ajaa mallin omalla koneellasi, jos asennat R-ohjelman ja siihen OpasnetUtils-paketin.

Lähtötietojen selaamiseen ei kuitenkaan tarvita mitään nettiselainta kummempaa, vaan kaikki tiedot on pyritty keräämään helposti luettaviin taulukoihin arvioinnin sivuille. Linkit yksityiskohtiin löytyvät arvioinnin pääsivulta. Arviointi on englanninkielinen (koska osa asiantuntijoistakin on), mutta tiivistelmä on myös suomeksi. Voit kommentoida arviointia arvioinnin suomenkielisellä pääsivulla tai Otakantaa-palvelussa. Voit myös lähettää meille sähköpostia.

http://fi.opasnet.org/fi/Energiapaatos arvioinnin pääsivu

http://en.opasnet.org/w/Helsinki_energy_decision_2015 arvioinnin pääsivu englanniksi

https://www.otakantaa.fi/energiapaatos Otakantaa-palvelun keskustelu

https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/vaikeat-energiapaatokset-on-hyva-tehda-laajana-yhteistyona Blogi

Hienoa, jos voit antaa meille palautetta. Kiitos jo etukäteen!

Yhteistyöterveisin,

Jouni Tuomisto

Helsingin energiatasetta on tarkasteltava avoimesti

Tekstin aiempi versio lähetettiin vieraskynäksi Hesarin pääkirjoitussivulle 17.7.2015 mutta se hylättiin 20.7.2015. Lyhennetty versio (max 3000 merkkiä) lähetettiin mielipidesivulle 20.7. ja julkaistiin 22.7.2015.[5]

Helsingin kaupunki valmistautuu tekemään isoja päätöksiä: rakentaako uusi kallis biovoimala Vuosaareen, korjatako vanhat Salmisaaren ja Hanasaaren hiilivoimalat biopolttoainettakin käyttäviksi monipolttoainevoimaloiksi, vai turvatako energiansaanti muilla keinoin?

Ensi syksynä tehtävät päätökset vaikuttavat vuosikymmenien ajan. Ne vaikuttavat myös kaupunkilaisten terveyteen ja ilmastonmuutokseen. Keskustelua on käyty vilkkaasti, mutta sen osat eivät yhdisty kokonaisuudeksi.

Tärkeintä on turvata energiatase eli saada energian kysyntä ja tarjonta vastaamaan toisiaan eri ajankohtina. Kaukolämmön ja sähkön tarve vaihtelee tunnista, päivästä ja vuodesta toiseen riippuen esimerkiksi sen hetken toiminnoista, ulkolämpötilasta ja rakennuskannan energiatehokkuudesta.

Lähivuosikymmeniksi on oltava riittävästi voimaloita tuottamaan joka tunti tarvittava määrä sähköä ja kaukolämpöä. Rahaa ei kuitenkaan kannata haaskata ylikapasiteettiin eli turhaan seisoviin voimaloihin.

Järkevästi voi päättää vasta sitten, kun kysynnän vaihtelut ja tuotannon joustot on otettu huomioon yksityiskohtaisesti. Nyt useita vaihtoehtoja on pudotettu pois ennen tällaista tarkastelua.

Yksi vaihtoehto on tuoda Helsinkiin kaukolämpöä Loviisan mahdollisesta uudesta ydinvoimalasta tai Nesteen Porvoon-jalostamosta. Molemmissa laitoksissa syntyy suuri määrä hukkalämpöä.

Mutta huonontaisiko hukkalämmön käyttö rakennusten lämmönsäästötoimien kannattavuutta? Tai miten sähkö tuotettaisiin, jos lämmön ja sähkön yhteistuotanto vähenisi?

Hajautetun energiantuotannon tai kysynnän jouston antamia mahdollisuuksia ei ole selvitetty yksityiskohtaisesti, ainakaan julkisesti. Kannattaisi tutkia.

Suurten energialaitosten hiilestä 40 prosenttia voidaan korvata biopolttoaineella ilman vaikutuksia terveyteen. Hiilidioksidipäästöt vähenevät viidenneksen, mutta vain, jos päästöjen oletetaan sitoutuvan kasvavaan metsään. Pitäisi keskustella, onko oletus kestävä. Yksityiskohtainen energiataseen tarkastelu vaatii insinöörin työkaluja. Niitä ei ole ollut avoimesti tarjolla, vaikka esimerkiksi kansalaisjärjestöt ovat tunnistaneet tarpeen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut Sofia-energiatasemallin osana syyskuuksi valmistuvaa Helsingin energiapäätöksen terveysvaikutusten arviointiaan. Malli toimii avoimesti Opasnet-verkkotyötilassa. Sofian avulla etsimme sopivia osallistumisen muotoja ja tuotamme suosituksia energiapäätöksen valmisteluun.

Hyvän päätöksenteon edellytyksiä ovat avoin keskustelu ja arviointimallien tuottama kokonaiskuva päätöksen energia-, kustannus-, terveys-, ilmasto- ja muista vaikutuksista. Niiden perusteella kansalaiset voivat muodostaa käsityksensä tärkeistä asioista ja asiantuntijat oletusten oikeellisuudesta.

Avoimet nettimallit tarjoavat kokonaan uudenlaisen tavan tukea päätöksen valmistelua, kun kaikki yksityiskohdat ovat kenen tahansa nähtävissä ja kommentoitavissa. Mallien kehittäminen perustuu samaan kuin tiede: jatkuvaan itsensä korjaamiseen avoimen, faktoihin perustuvan kritiikin avulla.

Jouni Tuomisto

johtava tutkija

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos