Kysely puun pienpoltosta
Kysely on valmisteltu Puun pienpolton päästöt, ilmanlaatu ja terveys -seminaariin 10.11.2009. PUPO-BIOHER seminaari 10.11.2009
Bioher projektin yhtenä osana on selvittää lämmöntuotannon päästöjen kuten pienhiukkasten sekä kasvihuonekaasujen vaikutuksia ihmisten terveyteen sekä ilmastoon. Arvioinnissa keskitytään pientalojen lämmitykseen ja päästöjen ympäristö- ja terveysvaikutusten vertailuun. Kyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa eri sidosryhmien näkemyksistä, miten lämmöntuotanto pientaloissa tulee kehittymään tulevaisuuden Suomessa. Kaikissa kysymyksissä, joissa kysytään arvioita tulevaisuuden tilanteesta, tarkastellaan keskimääräistä tilannetta Suomessa vuonna 2030.
Kaikissa monivalitakysymyksissä vastausvaihtoehdot ovat
- lisääntyy paljon
- lisääntyy jonkin verran
- pysyy nykyisellään
- vähentyy jonkin verran
- vähentyy paljon
- en osaa sanoa
- vapaakenttä: millä tämä korvautuu?_______________________
Kysymykset
1. Lämpöenergian tuotanto
1A. Vuonna 2005 lämpölähteiden käyttöosuudet omakotitaloille olivat: puun pienpolto 27%, öljylämmitys 22%, lämpöpumppu 13%, kaukolämpö 5% ja sähkölämmitys 33%. Miten arvioit tilanteen muuttuvan Suomessa vuoteen 2030 mennessä seuraavien lämmitysmuotojen osalta pientalojen (omakotitalot) osalta?
- Puun käyttö pääasiallisena lämmönlähteenä
- Pellettien käyttö pääasiallisena lämmönlähteenä
- Puun käyttö lisälämmityslähteenä
- Öljyn käyttö pääasiallisena lämmönlähteenä
- Sähkön käyttö pääasiallisena lämmönlähteenä
- Kaukolämpö pääasiallisena lämmönlähteenä
- Lämpöpumppu (ilma-, vesi- tai maa-) pääasiallisena tai lisälämmön lähteenä
--#: Tilastotietojen perään voisi liittää maininnan siitä mistä tieto on kopioitu --Marko 6. marraskuuta 2009 kello 08.52 (UTC)
←#: Tiedot ovat peräisin Energiateollisuuden sivuilla olevasta tutkimusraportista: Vehviläinen I., Hiltunen, J. & Vanhanen, J. 2007. Lämmön ja sähkön yhteistuotannon potentiaali sekä kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen tulevaisuus Suomessa. Gaia Group Oy, tutkimusraportti. Raportissa olevien tietojen alkuperä: Energiatilasto, vuosikirja 2006. --Virpi Kollanus 6. marraskuuta 2009 kello 09.11 (UTC)
1B. Nykyään isoissa yhteistuotantolaitoksissa tuotetaan n. 75% ja erillisissä lämpökeskuksissa n. 25% kaukolämmöstä. Miten arvioit keskitetyn lämmöntuotannon toteutettavan Suomessa vuonna 2030?
- Lämmöntuottaminen keskitetysti isoissa voimalaitoksissa (yli 20 MW)
- Lämmöntuottaminen hajautetusti pienissä voimalaitoksissa (alle 20 MW)
--#: Tilastotietojen perään voisi liittää maininnan siitä mistä tieto on kopioitu --Marko 6. marraskuuta 2009 kello 08.52 (UTC)
←#: Tiedot ovat Energiateollisuuden sivuilta www. energia.fi. --Virpi Kollanus 6. marraskuuta 2009 kello 09.11 (UTC)
1C. Nykyään kaukolämpö tuotetaan seuraavasti: maakaasu 37%, kivihiili 24%, turve 18%, puu 12%, muut biopolttoaineet 1%, öljy 3% ja muita 4%. Miten arvioit kaukolämmön tuotettavan isoissa polttolaitoksissa (yli 20 MW) Suomessa vuonna 2030?
- Maakaasu
- Hiili
- Turve
- Puu
- Öljy
- Jokin muu biopolttoaine (Mikä?)
- Jokin muu energialähde (Mikä?)
--#: Tilastotietojen perään voisi liittää maininnan siitä mistä tieto on kopioitu --Marko 6. marraskuuta 2009 kello 08.52 (UTC)
←#: Tiedot ovat Energiateollisuuden sivuilta www. energia.fi. --Virpi Kollanus 6. marraskuuta 2009 kello 09.11 (UTC)
1D. Miten arvioit lämmön tuotettavan pienissä polttolaitoksissa (alle 20 MW) Suomessa vuonna 2030?
- Maakaasu
- Hiili
- Turve
- Puu
- Öljy
- Jokin muu biopolttoaine (Mikä?)
- Jokin muu energialähde (Mikä?)
2. Lämpöenergiantuotannon ominaispäästöt
2A. Suomalaisten pienpolttolaitteiden keskiarvoiset hiukkasominaispäästöt ovat yleisesti alle 200 mg/MJ. Suomen energiantuotannon (voimalaitokset ja lämpökattilat) tilastoidut kokonaishiukkaspäästöt olivat n. 28 000 tonnia vuonna 2002. Pienhiukkasia tästä on arvioitu olevan noin 60-70%. Miten pienhiukkasten (PM2.5) ominaispäästöt omakotitalojen lämpöenergiantuotannossa tulevat kehittymään tulevaisuuden Suomessa eri lämmitystekniikoilla tuotettua lämpömäärää kohti?
- Puulla toimivat lisälämmityslähteet kuten takat
- Puulla toimivat pääasialliset lämmönlähteet kuten pelletti- ja klapikattilat
- Öljypolttimet
- Halutessasi voit tarkentaa mahdollisia syitä päästöjen muuttumiselle: __________________________________________________
3. Talonomistajan ja toisaalta yhteiskunnan kannalta tärkeät arvot.
Rakennusten lämmitys- tai lisälämmitysjärjestelmää valittaessa on kaksi keskeistä toimijaa: talonomistaja ja yhteiskunta. Kummallakin on omat intressinsä, jotka ovat usein mutta eivät välttämättä yhteneväiset. Bioher-projektissa yritämme tarkastella kattavasti lämmitysjärjestelmän valintaan liittyviä tavoitteita ja arvoja kummankin toimijan näkökulmasta. Tällä hetkellä arvioinnissa ovat mukana:
- 1. Lämmitysjärjestelmän ja lämmittämisen kustannukset.
- 2. Lämmityksen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.
- 3. Lämmityksen pienhiukkaspäästöjen terveysvaikutukset.
3A. Mitä muita tavoitteita tai arvoja pitäisi olla mukana? Arvioi seuraavien tekijöiden tärkeyttä keskimääräisen talonomistajan tai yhteiskunnan näkökulmasta (1=ei lainkaan tärkeää, 2=ei kovin tärkeää, 3=en osaa sanoa, 4=merko tärkeää, 5=erittäin tärkeää).
- 4. Polttoaineen kotimaisuus.
- 5. Elävän tulen tuoma kodikkuus.
- 6. Polttoaineen tai lämmitysjärjestelmän huoltovarmuus.
- 7. Muu, mikä______________________
- 8. Muu, mikä______________________
⇤--#:: . Miten tästä saatavaa tietoa on tarkoitus käyttää? Käsittääkseni yritämme ensisijaisesti arvioida miten eri vaihtoehdot vaikuttavat terveyteen. Tämä kysymys liittyy enemmän sen ennustamiseen mitä tulee tapahtumaan. Tätä puolestaan kysytään jo aikaisemmin esim. kohdassa 1 --Marko 4. marraskuuta 2009 kello 14.44 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
- ⇤#: Tarkoitus on selvittää, onko meiltä mallista unohtumassa jokin asia, joka todellisuudessa on tosi tärkeä. --Jouni 5. marraskuuta 2009 kello 11.48 (UTC)
- ⇤#: Vaikka ensisijainen kysymys meille on terveys, niin päätöksentekijälle se ei ole. Niinpä on otettava mukaan myös muita arvoja, jotta saadaan päätöksenteon kannalta relevantti arviointi. --Jouni 5. marraskuuta 2009 kello 11.48 (UTC)
←#: Kysymyksen täsmennyttyä tämä on ok --Marko 6. marraskuuta 2009 kello 08.56 (UTC)
--#: Tässä kohdassa voisi kysyä myös vastaajien mielipidettä siitä miten tärkeä tekijä esim. kustannus on lämmitysjärjestelmien valinnassa? Nyt tässä kysytään jotta mitkä tekijät pitäisi ottaa mukaan arviointiin mutta näiden eri tekijöiden vaikutusta päätöksentekoon ei kysytä. Tämän voisi toteuttaa niin että vastaajaa pyydetään arvioimaan merkittävin tekijä tai kolme merkittävintä tekijää jotka hänen mielestään vaikuttavat päätöksentekoon? --Marko 6. marraskuuta 2009 kello 09.02 (UTC)
4. Vastaajan perustiedot
- Mies/nainen
- Ikä (1 alle 35v 2 35-59v 3 60v tai yli)
- Mihin sidosryhmään kuulut? (1 Yrittäjä 2 Tutkija 3 Julkishallinnon edustaja 4 Joku muu, mikä?_________)
- Millä aihealueella toimit? (1 Päästöt 2 Ilmanlaatu 3 Terveys 4 Tekniikka (esim. laitekehittely) 5 Arviointi 6 Joku muu, mikä?________)
Muita ideoita/aiheita ja kysymyksiä
- Pitäisikö bioenergian käyttöä lämpöenergian tuotannossa lisätä?
- Pitäisikö Suomessa olla käytössä päästömääräykset puun pienpoltolle?
- Onko hallitus päätöksissään huomioinut riittävästi puun pienpolton päästöjen vaikutusten ehkäisyä?
- Miten talojen lämmityskustannukset tulevat muutumaan eri lämmitystyyppien välillä?
- Talojen energiatehokkuuden kehittyminen..
- Miten asuntokanta kehittyy
- Bioenergian käyttö nykytavoin tulee heikentämään ihmisten terveyttä.
-> Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät toimet, jotta näin ei tapahtuisi?