Keskustelu:Helsingin ilmastonmuutos -tiekartta

Tehtävät, ohjeet ja työn etenemisen seuranta

Työ keskittyy aluksi tarkasteltavien aineistojen sisältöjen tarkasteluun ja käsittelyyn. Käyttöliittymä- ja aineiston esittelemisen kysymyksiä pohditaan lisää kunhan nähdään minkälaista ja kuinka paljon sisältöä alkaa aineistoista löytyä ja kuinka työ etenee.

Strategiatason aineistot

Aineisto	Tekijä	Wikistys	Jakeistus	Tavoitteiden nimeäminen muuttujasivulle
Strategiaohjelma_2013-2016_Kh_250313 → Helsingin kaupungin strategiaohjelma 2013-2016	Matleena	juu	juu	juu
Ymparistopolitiikka_kvsto%2Bhyvaksyma → Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikka	Julia	juu	juu	juu
Helsingin_kaupungin_energiapoliittisia_linjauksia → Helsingin kaupungin energiapoliittisia linjauksia	Pauli	juu	juu	juu

1. Strategiatason aineistot wikistetään kokonaisuudessaan Opasnetiin ja jakeistetaan
2. Aineistoista etsitään rakennusten energiatehokkuuteen, ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä tavoitteenmäärittelyjä (kuvauksia siitä minkälaisia muutoksia halutaan tapahtuvan)
3. Löydetyt tavoitteet nimetään sivulle Helsingin strategiset energiatehokkuus- ja ilmastotavoitteet kohtaan vastaus
   • ryhmittely esim. tausta-aineistoittain ja/tai aiheittain (i) rakennusten energiatehokkuus, ii) ilmastonmuutoksen hillintä, iii) ilmastonmuutokseen sopeutuminen)
4. Kunkin tavoitteen kohdalle merkitään myös missä kohdassa se esiintyy tausta-aineistossa
   • alkuperäisaineiston nimi + sivu(t)
   • jaenumero(t)

Ohjelmatason aineistot

Aineisto	Tekijä	Toimenpiteiden ja tavoitteiden nimeäminen muuttujasivulle	Relaatioiden nimeäminen
SEAP_Helsinki_työversio_11	?	ei	ei
Ympäristötavoitetaulukko	?	ei	ei
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030	?	ei	ei
PEK-raportti	Matleena	juh	ei
Helsingin 30 prosentin päästövähennysselvitys	Julia	työn alla	ei

1. Ohjelmatason aineistoja ei wikistetä Opasnetiin
2. Aineistoista etsitään rakennusten energiatehokkuuteen, ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä sekä toimenpiteitä (päätöksiä tai pyrkimyksiä tehdä jotain) että tavoitteenmäärittelyjä
   • Lisäksi huomioidaan myös muut aiheen kannalta oleelliset asiat, jotka eivät selvästi ole tunnistettavissa toimenpiteiksi tai tavoitteiksi
3. Löydetyt toimenpiteet ja tavoitteet (ja mahdolliset muut oleelliset asiat) nimetään sivulle Helsingin kaupungin ohjelmalliset toimenpiteet ja tavoitteet rakennusten energiatehokkuuden, ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen suhteen kohtaan vastaus
   • ryhmittely esim. tausta-aineistoittain ja/tai aiheittain ( i) rakennusten energiatehokkuus, ii) ilmastonmuutoksen hillintä, iii) ilmastonmuutokseen sopeutuminen)
4. Kunkin toimenpiteen tai tavoitteen (tai muun) kohdalle merkitään myös missä kohdassa se esiintyy tausta-aineistossa
   • alkuperäisaineiston nimi + sivu(t) tai välilehti/rivi(t)/sara(k)ke(et)
5. Lisäksi kunkin toimenpiteen tai tavoitteen (tai muun) osalta merkitään mihin strategiatason tavoitteeseen/tavoitteisiin se liittyy ja missä suhteessa
   • tukee
   • on ristiriidassa
   • ei liity (nimettyihin strategiatason tavoitteisiin)
   • muu

Hallintokuntatason aineistot

Aineisto	Tekijä	Toimenpiteiden ja tavoitteiden nimeäminen muuttujasivulle	Relaatioden nimeäminen
EkoRak_ohjelma_B_osa_infra	?	ei	ei
2712_HKI_YMK_Hulevesistrat	?	ei	ei
TULVARAPORTTI_2010	?	ei	ei
Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma	?	ei	ei
Rakennusviraston ympäristöohjelma	?	ei	ei
Toimintasuunnitelma_HKR	?	ei	ei
Ympäristöraportti_hallintokunnittain_2013	?	ei	ei
KSV Ympäristöohjelma 13 toteuma	?	ei	ei

1. Hallintokuntatason aineistoja ei wikistetä Opasnetiin
2. Aineistoista etsitään rakennusten energiatehokkuuteen, ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä sekä toimenpiteitä (päätöksiä tai pyrkimyksiä tehdä jotain) että tavoitteenmäärittelyjä
   • Lisäksi huomioidaan myös muut aiheen kannalta oleelliset asiat, jotka eivät selvästi ole tunnistettavissa toimenpiteiksi tai tavoitteiksi
3. Löydetyt toimenpiteet tai tavoitteet (tai mahdolliset muut asiat) nimetään sivulle Helsingin kaupungin hallintokuntien toimenpiteet ja tavoitteet rakennusten energiatehokkuuden, ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen suhteen kohtaan vastaus
   • ryhmittely esim. tausta-aineistoittain ja/tai aiheittain ( i) rakennusten energiatehokkuus, ii) ilmastonmuutoksen hillintä, iii) ilmastonmuutokseen sopeutuminen)
4. Kunkin toimenpiteen tai tavoitteen (tai muun) kohdalle merkitään myös missä kohdassa se esiintyy tausta-aineistossa
   • alkuperäisaineiston nimi + sivu(t)
5. Lisäksi kunkin toimenpiteen tai tavoitteen (tai muun) osalta merkitään mihin ohjelma- tai strategiatason tavoitteeseen/tavoitteisiin ja/tai toimenpiteisiin (ja/tai muihin) se liittyy ja missä suhteessa
   • tukee
   • on ristiriidassa
   • ei liity (nimettyihin strategiatason tavoitteisiin)
   • muu

Tiekarttatyön prosessi ja aikataulu kokonaisuudessaan, luonnos 17.9.2014

Helsingin ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050

Helsingin ilmastotiekarttaan sisällytetään kaupungin nykyiset ilmastotavoitteet, -selvitykset, -ohjelmat, strategiat, sitoumukset jne. Tiekartassa huomioidaan kansalliset tavoitteet (kansallinen energia- ja ilmastotiekartta 2050, ilmastolaki, kansallinen sopeutumisstrategia) ja alueelliset tavoitteet (pääkaupunkiseudun ilmastostrategiat, Uudenmaan ilmastotiekartta 2050) ja kuinka ne vaikuttavat Helsinkiin. Tarkoituksena ei siis ole asettaa uusia ilmastotavoitteita, vaan muodostaa kokonaiskuva olemassa olevista ilmastotavoitteista ja keskeisistä toimista niiden toteuttamiseksi.

----#: . Mun mielestä kannattaisi ehkä miettiä tuota nimeä, koska tiekartta tuo mieleen jonkin esitteen eikä fokusoi siihen prosessiin, jonka tuotoksena tiekartta saadaan ja ihmiset sitoutuvat --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 11.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Kuulostaa utopistiselta, jos väitetään, että tässä nyt suunnitellaan oikeasti vuoteen 2050 asti --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 11.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Helsingin ilmastotiekartta on prosessi, jonka aikana Helsinki saavuttaa tavoitteensa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa. Ilmastotiekartta jatkuu vuoteen 2050 koostuen erilaisista toimista, joiden päätarkoitus on sitouttaa kaupunkilaiset ja yritykset kaupungin ilmastotyöhön. Tiekartta esittää mahdollisia polkuja, joilla tavoitteisiin voidaan päästä. Se, mitä polkua lopulta kuljetaan, riippuu monesta asiasta: asukasluvun ja talouden kehityksestä, kaupunkilaisten kulutustottumuksista ja muutoksista energiantuotannossa. Suunnitelmia on mahdotonta tehdä vuoteen 2050 asti, joten tiekartan tulee olla päivitettävä. Tiekartta jaetaan esim. kolmeen vaiheeseen:

• Ensimmäinen vaihe (vuoteen 2016): Taustaraportti, visuaalinen tiekartta, hankkeiden käynnistys
• Toinen vaihe: 2016-2030: ? päivitetään
• Kolmas vaihe: 2030-2050: ? päivitetään

Tiekarttatyön aikana luodaan entistä parempi kokonaiskuva Helsingissä tehtävistä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen toimenpiteistä, sekä auttaa koordinoimaan ilmastotyötä. Työssä erittäin tärkeässä osassa on niiden tahojen osallistaminen, joita tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Prosessin aikana pyritään motivoimaan hallintokuntia ja mahdollistamaan entistä paremmin kaupunkilaisten toimet ilmastonsuojelussa. Tavoitteena on tulevaisuudessa tukea kolmannen sektorin omia toimia, sillä Helsingin kaupungin päästöt ovat vain pieni osa kaupunkialueen koko päästöistä. --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 11.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Helsingin tiekartan päätarkoitus on sitouttaa kaupunkilaiset ja yritykset kaupungin ilmastotyöhön. Tarkoitus on visualisoida ilmastotavoitteita ja -toimenpiteitä, siten että niistä tulee selkeitä ja ymmärrettäviä. Se olisi myös joustavasti valtuuston päätösten ym. ilmasto ja muun tiedon mukaan päivittyvä. Tiekartan visuaalisen ilmeen ja esittämistavan (esite, video, nettisivut jne.) laadintaan käytetään resurssien puitteissa viestinnän ammattilaisia ja opiskelijoita (esim. kilpailu). Helsingin lopullinen ”tiekartta” koostuukin monesta osaa erilaisia toimia, osallistamista ja visuaalisia elementtejä sekä taustaraportista.

----#: . Tiekartasta voidaan tehdä yksi versio nyt, mutta se muuttuu todennäköisesti saman tien sitten, kun toimia ruvetaan tekemään. Päivitettävyys on tosi tärkeää --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 11.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Tiekartan valmistelu on käynnistetty keväällä 2014 ympäristökeskuksen ilmastoasiantuntijoiden toimesta. Ensimmäisessä vaiheessa on kartoitettu muiden kaupunkien ilmasto-ohjelmia ja tiekarttoja sekä laadittu alustavaa suunnitelmaa ja aikataulua.
Tiekarttaan hyödynnettäviä selvityksiä on valmistunut kevään aikana ILKKA -hankkeessa (Helsingin hiilinielujen ja varstojen laskenta, sopeutumistoimien priorisointi) ja kaupungin strategiaohjelmaan liittyvä Helsingin 30 % päästövähennysselvitys. Helsinki osallistuu Sitran resurssiviisaus – hankkeeseen, jonka tähtäimenä on toimintamalli resurssiviisaasta kaupungista 2050. Helsingin osalta Sitran hanke tukee omalta osaltaan tiekarttaa.

Ilmastotiekarttatyöhön saadaan yksi määräaikainen resurssi 17.6.2014 -31.12.2014 väliseksi ajaksi kaupunginvaltuuston myöntämän erillismäärärahan turvin. Loppuvuoden aikana ja ensi vuonna on tarkoitus resurssien puitteissa toteuttaa tiedotusta (Stadin ilmasto, some, blogi), seminaari kaupungin työntekijöille, osallistavia teematyöpajoja (kaupunkilaiset, yritykset, järjestöt jne.), ilmastokampanja jne., joiden avulla virastot, kaupunkilaiset ja yritykset sitoutetaan ilmastotyöhön. Tuotoksena vuonna 2014 valmistuu taustaraportti ja visuaalinen ilmastotiekartta vuoteen 2050 (esite) sekä suunnitelma jatkoksi tuleville vuosille. 2015 käynnistetään muun visuaalisen materiaalin tuottaminen (video tms.).

----#: . Olen sitä mieltä, että visualisointi liian aikaisessa vaiheessa voi olla rahan haaskausta, koska homma menee silloin vähän väärässä järjestyksessä: osallistamisen aikana toimenpiteiden painotukset voivat muuttua ja tiekartan pitää olla muunneltavissa. Kukaan ei kehtaa sitä muuttaa, jos se on ”valmis”, vaikka kannattaisi. Toki kannattaa nyt alustavasti miettiä ja tilata se graafikko, mutta jos osallistamisen ehtii tehdä vasta ensi vuonna, tiekartasta ei kannata tehdä vielä ”valmista” tänä vuonna. Eli tehdään semmoinen tiekartta, jota kehtaa esitellä mutta joka ei ole liian fiksattu, koska muuten se on vain meidän pienen porukan tuotos. --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 11.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Ajankohta	Tehtävä
Kevät 2014	Sisällön ja osallistujien hahmotus, benchmarkkaus muiden kaupunkien tiekarttoihin
Heinäkuu- (valmis 31.12.2014)	Taustaraportin ja ilmastoaineiston koonti (ei julkaisua)
Elo-lokakuu	Hallintokuntakohtaiset palaverit (info/osallistuminen/aineisto) KSV 19.8., HKR 4.9., Helen 9.9.,
Syys-lokakuu	Ilmastotoimien jalkautumisen arviointi oppilastyönä (THL. LVM, Opasnet)
Syyskuu	Infograafikon kilpailutus ja työn sisällöstä sopiminen
Syyskuu- (valmis 31.12.2014)	Kartoitus nykyisestä ilmastotyöhön ”osallistamisesta” ja alustava suunnitelma asukkaiden, yritysten ja kaupungin työntekijöiden osallistamisesta tuleville vuosille
Loka-marraskuu	Tiekartan visualisointi työ (graafikko)
Marraskuu puoliväli	Työpaja kaupungin asiantuntijoiden kanssa tiekartan sisällöstä ja elementeistä.
31.12.2014	Tiekartta valmis
2015 – useampi vuosi	Käynnistetään osallistaminen suunnitelman mukaan. Tuotetaan netti/video ym. aineistoa resurssien mukaan.

Osallistamisesta

Jarin kanssa keskusteltiin 19.9. seuraavaa: 14.11. pidetään työpaja, johon kutsutaan ensisijaisesti Helsingin kaupungin ihmisiä. Myöhemmin esim. ensi vuoden alussa pidetään lisää työpajoja, joihin tulee myös muita kuin kaupungin ihmisiä. On vaikea määritellä, keitä työpajoihin pitäisi osallistua, jotta työpajat ovat vielä järkevän kokoisia, mutta niissä on tarpeeksi laaja edustus. Jo Helsingin kaupungilla on lähes 40000 työntekijää. Tähän toivottaisiin ideoita Avantolta. Työpajassa 14.11. keskustellaan tiekartan toimenpiteiden painotuksista ja varmistetaan, että kaikki olennaiset asiat on otettu huomioon.

--Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 11.23 (UTC)--Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 11.23 (UTC)

Harjoittelua ilmiöpohjaisuudella

Tässä harjoitellaan yleisiä periaatteita siitä, miten ilmiöpohjaisesti pitäisi tarkastella erilaisia ilmastonmuutokseen liittyviä asioita.

----#: . Jouni, oli tosi hyvä pointti kun sanoit siitä eilen, että kannattanee miettiä ilmiöittäin eikä organisaatioittain. Olen miettinyt, miten ilmiö nyt määritellään. Tarkastelunäkökulmaksi voi ottaa esim. ilmastonmuutoksen syyt:

Ilmastonmuutosasioissa yhteiskunta jaetaan pelkistetyimmin päästölähteittäin esim.

• liikenne
• energiantuotanto
• asuminen
• maankäyttö ja rakentaminen
• ja lisäksi ehkä kulutus, jätteet jne.

Eli tällöin tarkasteltavat yksiköt ovat toimintoja, joista tulee päästöjä.

Ilmiöitä voidaan tarkastella myös ilmastonmuutoksen vaikutusten kautta, kuten sopeutumisessa. Vaikutukset

• talouteen, elinkeinoihin
• terveyteen ja turvallisuuteen
• maankäyttöön ja infrastruktuuriin
• energiantuotantoon
• liikenteeseen
• luontoon
• jne.

Tästä tulee mieleen jonkinlainen DPSIR-malli (drivers, pressures, state, impacts, responses). Miten olit ajatellut tuossa esimerkissäsi ilmiön? --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 12.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Liikennesuoritteet jakautuvat ajoneuvotyypin mukaisiin luokkiin, ja tämän indeksin lokaatiot ovat:

• Kävely omin jaloin (kävely)
• Pyöräily omalla pyörällä (pyörä)
• Asiakkaiden käyttöön tarkoitetut polkupyörät, jotka voi ottaa ja jättää pyöräpisteisiin (kaupunkipyörä)
• Kävely, pyörä ja kaupunkipyörä ovat yhteensä kevyt liikenne.
• Dieselpohjainen henkilöautoliikenne (dieselauto)
• Bensiinipohjainen henkilöautoliikenne (bensa-auto)
• Sähköpohjainen henkilöautoliikenne (sähköauto)
• Ilman kuljettajaa liikkuva yhdistelmäliikenteen muoto, jonka energialähde on todennäköisesti sähkö (robottiauto)
• Dieselpohjainen pakettiautoliikenne (pakettiauto)
• Dieselpohjainen raskas liikenne tavaroiden kuljettamiseen (kuorma-auto)
• Dieselpohjainen raskas liikenne henkilöiden kuljettamiseen (bussi)
• Maakaasupohjainen raskas liikenne henkilöiden kuljettamiseen (kaasubussi)
• Sähköpohjainen raskas liikenne henkilöiden kuljettamiseen (sähköbussi)
• Hybrideillä ei ole omaa lokaatiota, koska ne sijoitetaan pääasiallisen energialähteen mukaan bensa- tai sähköautoihin.
• Sähköpohjainen raitiovaunuliikenne (ratikka)
• Sähköpohjainen paikallisjunaliikenne (juna)
• Dieselpohjainen taksiliikenne (taksi)
• Sähköpohjainen taksiliikenne (sähkötaksi)
• Erilaiset bussit, ratikat, junat, robottiautot ja taksit ovat yhdessä joukkoliikenne.
• Erilaiset robottiautot ja taksit ovat yhdessä kutsuohjattu joukkoliikenne.
• Erilaiset bussit, ratikat ja junat ovat yhdessä reittijoukkoliikenne.

Seuraavat relaatiot ovat voimassa kaupungin liikennejärjestelmälle. Kaikki muutosrelaatiot on kirjoitettu muotoon, jossa ensimmäisen asian lisääntyminen tai yleistyminen vaikuttaa toiseen asiaan. Relaatiossa voi olla mukana erilaisia täsmentäviä sanoja.

1. Tietyllä asuntojen, palvelujen ja työpaikkojen alueellisellä jakaumalla liikenteessä vietetty aika on melkein yhtä suuri kuin vakio arvo. Toisin sanoen matkojen nopeutuminen aiheuttaa sen, että ihmiset tekevät enemmän matkoja (ja siten saavat enemmän hyvinvointia itselleen kun ehtivät tehdä enemmän) ja päinvastoin.
2. Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat yhtä suuret kuin eri liikennemuotojen suorien ja epäsuorien hiilidioksidipäästöjen summa.
3. Liikenteen pienhiukkaspäästöt ovat yhtä suuret kuin eri liikennemuotojen suorien ja epäsuorien pienhiukkaspäästöjen summa.
4. Robottiautojen yleistyminen vähentää henkilöautoliikennettä, koska sen palvelutaso on yhtä hyvä tai parempi ja joustavuus parempi.
5. Robottiautojen yleistyminen vähentää taksiliikennettä, koska sen palvelutaso ja joustavuus ovat yhtä hyviä ja hinta halvempi.
6. Robottiautojen yleistyminen lisää reittijoukkoliikennettä, koska näiden kahden liikkumismuodon yhdistäminen parantaa molempien palvelutasoa tai hintaa.
7. Henkilöautoliikenteen rajoittaminen lisää kevyttä ja joukkoliikennettä. Tämän kanssa in identtistä: Henkilöautoliikenteen lisääntyminen vähentää kevyttä ja joukkoliikennettä. ----#: . Onko relaatio sama, jos pakotetaan vähenemään kuten tässä tai vähenee itsestään esim. tarpeen vähentyessä? On, koska pakottaminen on sama asia kuin Do-parametri Judea Pearlin kausaaliajattelussa, ja nimenomaan kausaalirelaatioita tässä haetaan. Jos on niin, että matkatarve pienenee ja sen takia henkilöautoliikenteen väheneminen ei näykään kevyen ja joukkoliikenteen lisääntymisenä, kyse on siitä että kausaalirelaatio on sinänsä olemassa mutta se ei realisoidu havaittavaksi muutokseksi näissä oloissa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 16.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
8. Henkilöautojen tarpeen lisääntyminen lisää sähköautojen hyötyjä, koska latausinfra hyödyntää (potentiaalisesti) suurempaa sähköautokantaa. ----#: . Autojen määrä ja autojen tarve ovat tietenkin kaksi eri asiaa. Kuitenkin tuntuu, että lähtökohtaisesti olisi miellyttävämpää käyttää relaatiokuvauksissa vain määrää. Mutta onko tämä yliyksinkertaistusta? Mitä tietoa menetetään? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 16.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
9. Henkilöautoliikenteen lisääntyminen lisää ruuhkia ja parkkipaikkojen tarvetta.
10. Kotien, työpaikkojen ja palveluiden etäisyyden suureneminen lisää matka-aikoja.
11. Kuitenkin kotien ja työpaikkojen sijoittuminen työssäkäyntialueella ovat melko riippumattomia eli työpaikan sijainti ohjaa vain vähän asunnon sijaintia.
12. Autojen lämmitystolppien muuttaminen yhteiskäyttöisiksi akkulatauspisteiksi lisää edellytyksiä sähköautoille. ----#: . Sana edellytyksiä muuttaa relaation epämääräisemmäksi niin, että jää kaipaamaan lisäselvennystä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 16.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
13. Sähköautojen lisääntyminen lisää kapasiteettia sähkön lyhytaikaisvarastointiin.

Päätelmä: Näyttää siis siltä, että aika pitkälle päästään näillä relaatioilla: ⇤--#: . Näin suppean pohdinnan perusteella ei kannata vielä päätellä paljoakaan. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 16.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
----#: . :D --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 12.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
----#: . Kyllä kai noilla relaatioilla voi päästä jo aika pitkälle. On se huomattavasti tarkemmin määritelty jo kuin pelkkä asioiden "liittyminen" toisiinsa. --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 12.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

• On yhtä suuri kuin
• Lisää
• Vähentää
• Kuuluu joukkoon (joukkoja on kätevä luoda erityisesti silloin, kun halutaan yhdellä relaatiolla viitata moneen asiaan kerralla.)
• Tukee (A tukee B eli A on toimenpide, jonka tekeminen edistää sitä, että B tapahtuu)
• On ristiriidassa (vastaavasti A:n tekeminen estää B:tä tapahtumasta)
• Ei liity (nimettyihin strategiatason tavoitteisiin; tätä käytetään korostamaan, että asiayhteyden perusteella relaation luulisi olevan olemassa muttei ole)
• Muu (tätä käytetään, jos lukijalle on syytä kertoa että asioiden väliseen suhteeseen pitäisi kiinnittää huomiota mutta tarkan relaation määrittäminen ei ole onnistunut)
• Lisämääreet, jotka voidaan yhdistää varsinaiseen relaatioon:
  • Sana melko tai melkein tarkoittaa, että relaation voiman tai suuruuden epävarmuus on merkittävä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen relaatiossa on yhtä suuri kuin, koska se on matemaattisesti yhtälö toisin kuin lisää, joka on epäyhtälö (ΔA>0 → ΔB>0) ja siten paljon epätäsmällisempi kvantitatiivisesti.
  • Sana ehkä puolestaan kertoo, että on epävarmaa onko relaatio lainkaan olemassa eli on varteenotettava mahdollisuus, ettei asioiden välillä ole todellisuudessa lainkaan relaatiota.
  • Sana edellytyksiä puolestaan kertoo, että ensin mainittu tekijä ei yksinään muodosta kausaalirelaatiota toiseen tekijään, vaan sen lisäksi vaaditaan joitakin muita tekijöitä ennen kuin voidaan havaita muutos toisessa tekijässä. Tiukasti ajatellen tämä tietenkin pätee kaikkiin kausaalirelaatioihin, mutta nyt on kyse siitä, että nuo muut tekijät ovat tarkasteltavassa tilanteessa niin harvinaisia, että olisi virhe olettaa, että muutos havaittaisiin yleensä tai aina. Tämän voi myös ajatella niin, että edellytyksiä kertoo, että arvioinnin rajauksen sisällä on tuollaisia merkittäviä lisätekijöitä ja sen puuttuminen puolestaan, että tällaisia ei ajatella olevan.

Kokousmuistiinpanoja, pohdintoja yms.

Kokous 2.10. Cafe Esplanadissa

Paikalla Jouni, Jari, Sonja, Mikko, Petteri

Opasnet-työn tilanne:

• Strategiset (ylätason) tavoitteet on tunnistettu
• Ohjelmatasolla on tunnistettu tavoitteet ja toimenpiteet
• Hallintokuntatasolle ei ole vielä menty
• Työtä tehty alle 60 tuntia sovitusta max 140 tunnista
• Työ on hyvässä vauhdissa, ei erityisiä epäselvyyksiä

Seuraavaksi Opasnetissä:

• Tavoitteiden ja toimenpiteiden suhdetta kannattaa miettiä: joskus nämä menevät päällekkäin
• Tunnistetaan, onko tavoitteella toimenpide tai onko toimenpiteitä, joilla ei ole vastuutahoa tai jotka eivät liity tavoitteeseen
• Seuraava tärkeä vaihe on miettiä, mitä aineistolla tehdään ja miten sitä hyödynnetään.
• Relaatioiden kuvaus on seuraava vaihe. Käytettävät relaatiot ovat:

1. tukee
2. on ristiriidassa
3. ei liity (nimettyihin strategiatason tavoitteisiin)
4. muu

Relaatioista: Jouni oli kirjoittanut relaatioista tarkemmin kohtaan Keskustelu:Helsingin ilmastonmuutos -tiekartta#Harjoittelua ilmiöpohjaisuudella: mutta ilmeisesti tässä vaiheessa lähdetään yllä mainituista relaatioista. ----#: . Miten voi viitata toiseen wikisivun kohtaan? --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 11.33 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) ←--#: . Kts. koodi --Mikko Pohjola (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 13.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) Petteri huomautti, että on tärkeää hahmottaa myös välillisiä vaikutuksia. Esimerkiksi jos laitetaan tiettyyn tavoitteeseen liittyvät toimenpiteet aikajanalle, huomataan, että prosessin aikana on syntynyt paljon "välillistä" tietoa: tieto ei ole suoraan toimenpiteeseen liittyvää, mutta olennaista kokonaisuuden kannalta. Kannattaa miettiä, mitä näitä ei-niin-selviä relaatioita kannattaa käsitellä. Todettiin, että "muu-kategoria" on tärkeä ja siihen päätyviä asioita tarkastellaan tarkemmin, kunhan selvemmät relaatiot on ensin tunnistettu.----#: . Voisiko joku tarkentaa, mitä näiden välillisten vaikutusten tunnistamisella tarkoitettiin. En saanut juonesta aina kiinni. --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 11.33 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Strategiakarttatyökalusta: Työkalu olisi erittäin kiinnostava Helsingin kaupungin näkökulmasta. Tässä vaiheessa on lähdetty sisällön analyysistä liikkeelle. Työkalun kehittäminen on toinen tehtävä, ja on mietittävä, onko tähän paukkuja ja kannattaisiko teettää konsultilla. Tähän aiheeseen olisi haluttu Samilta mielipiteitä. Olisi kiinnostavaa luoda esimerkiksi kansalaishaaste datan hyödyntämiseksi. Ideoita varten kannattaisi ehkä korvamerkitä pienehköjä rahasummia palkinnoksi. Tätä kannattaa miettiä esim. Forum Viriumin kanssa.

Työkalu on suunniteltava käyttäjälähtöisesti: mitä työkalun käyttäjä hyötyy ja tuottaako työkalu asiantuntijalle sellaista lisäarvoa, jota hän ei muuten saisi. Mitä sellaista työkalu paljastaa, jota asiantuntija ei jo valmiiksi tiedä. Mietittävä, että työkalusta saadaan sellainen, että sitä kehitetään jatkuvasti ja siihen syötettäviä tietoja päivitetään.

Kansalaisten osallistaminen: Kun osallistetaan, tehtävä sellaista, josta on oikeasti hyötyä eikä vain leikitetä ihmisiä (niillä on parempaakin tekemistä). Hyvä esimerkki osallistamisesta nyt on Helsingin lämpökamerakuvaukset. Dramatica-menetelmä voi olla kiinnostava (tarinankerronnan menetelmien hyödyntäminen).----#: . Mistä löytyy? --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 11.33 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Muuta: Tiekarttaa varten etsitään nyt infograafikkoa ja Sonja laittaa Petterille kyselyä mahdollisista referensseistä. Sonja sopii seuraavan tapaamisen n. 2 viikon päähän. Helsinki Challengesta ei keskusteltu.
--Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 11.33 (UTC)

Viikkopalaveri 9.9.2014

Paikalla Jouni, Mikko, Teemu, Mori, Matleena, Julia

• IEHIAS melkein valmis, Paulilla vielä vähän viimeisteltävää.
• Pneumokokkirokotearviointi valmis ja aineistot toimitetaan KRAR:lle. Osallistuminen jäi odotettua huomattavasti vähäisemmäksi, mutta sivustosta tuli kaikkiaan hieno kokonaisuus. THL:n rokoteihmiset taitavat olla varsin tyytyväisiä, soraääniä kuului lähinnä rokoteinfosta kun heidän kommenttejaan ei riittävän nopeasti saatu sisällytetyksi sivustolle. Katsotaan poikiiko työ jatkoa joskus tulevaisuudessa esim. tulevien avoimien rokotearviointien muodossa.
• LVM:n työ todettu jo aiemmin valmiiksi. YM:n ja LVM:n tulevaisuuskatsausten välisiä relaatioita voisi kyllä joskus tarkastella tarkemminkin. Jouni ehkä tekee kunhan akuutit kiireet hellittävät.
• Joskus vähän myöhemmin voisi olla paikallaan myös kerätä kesän ja syksyn aikaansaannoksista jonkinlainen yhteenveto esiteltäväksi maailmalle mm. markkinointimielessä.
• Helsingin ilmastonmuutos -tiekartta alkaa nyt toden teolla. Mukana tekijöinä Matleena, Julia ja Timo, ilmeisesti myös Pauli. Teemu lähinnä teknisissä asioissa. Mm. Mori ja Vilma ainakin seurailevat kuinka homma etenee. Ensi vaiheen työnä strategiatason aineiston wikistäminen, jakeistaminen sekä rakennusten energiatehokkuuteen ja ilmastonmutokseen liittyviä tavoitteita kuvaavien jakeiden/jaeryhmien tunnistaminen ja nimeäminen. Työnjako alla olevassa taulukossa.
• Jatkossa työ tulee sisältämään mm. ohjelmien ja suunnitelmien linkkaamista edellä mainittuihin tavoitteisiin. Ko. aineistoa on paljon ja sisältö osin koskee muita aiheita kuin rakennusten energiatehokkuutta ja ilmastonmuutosta. Mikko pyrkii käymään läpi ko. aineistoja ja tunnistamaan tarkasteluun otettavat osat näistä. Jatkovaiheista ohjeistetaan tarkemmin myöhemmin.
• Lähiviikkoina Jounilla kiireitä, joten käytännön ohjeistus tulee pääasiassa Mikolta. Koska Mikko ei (ainakaan toistaiseksi) suostu tulemaan Facebookiin, yhteydenpito tapahtuu ensisijaisesti esim. sähköpostilla, Skypellä, Opasnetissä, puhelimella, kyyhkysillä, kirjeitse ja savumerkein. ----#: . lisätään valikoimaan vielä WhatsApp ja WeChat --Mikko Pohjola (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 06.09 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
• Yhteiset viikkopalaverit pidetään jatkossa Skypellä tiistai-iltaisin 21.00. Seuraava palaveri kuitenkin ke 17.9. klo 22.00.

Muistiinpanoja 2.9.2014

• Paikalla Sonja-Maria Ignatius, Jari Viinanen, Mikko Pohjola, Jouni Tuomisto
• Sovittiin eilisten pohdintojen perusteella seuraavaa (sisältää myös joitakin täsmennettyjä pohdintoja Jounilta ja Mikolta palaverin jälkeen):
  • Aihe: Ilmastokartan työstäminen aiheesta Rakennusten energiatehokkuus ja ilmastonmuutos. Tämä pitää sisällään energiasaneeraukset mutta myös laajemmin rakennuskantaan liittyvän päätöksenteon aina kaavoituksesta alkaen.
  • Vaikutukset: Erilaisia tarkasteltavia vaikutuksia ovat kasvihuonekaasupäästöt rakennusten lämmityksestä ja viilennyksestä mutta myös pienhiukkaspäästöt ja sisäilmavaikutukset (erityisesti helteiden ja energiatehokkuuden yhteisvaikutuksena nousevat sisälämpötilat).
  • Materiaalit: Työssä jäsennetään aiheeseen liittyviltä osiltaan niitä materiaaleja, joita Sonja on toimittanut asiaan liittyen. (ks alla)
  • Tavoite: Työn tavoitteena on kuvata materiaalin perusteella rakennuskannan energiankäyttöön liittyviä suunnitelmia ja toimenpiteitä ja erityisesti tunnistaa mahdollisia ristiriitoja tai synergioita näiden välillä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa epäjatkuvuuksia yleisemmällä tasolla olevin strategioiden ja yksityiskohtaisempien suunnitelmien tai toteutusohjelmien välillä. Työ alkaa ylätason papereista ja etenee yksityiskohtaisempiin. Suunnitelmien epäjatkuvuuksia todellisten toimenpiteiden tai käytäntöjen suhteen olisi myös tärkeää ja kiinnostavaa tarkastella, mutta siihen ei nyt ole resursseja.
  • Toimet: Käydään läpi alla olevat aineistot. Kun rakennusten energiankäyttöön liittyvää sisältöä löytyy, se listataan pääsivulle kohtaan Perustelut/Data. Sisältöä ei siis vielä kopioida ja jakeisteta, vaan ensin kartoitetaan. Sitten kun tämä kartoitustyö on tehty, mietitään, onko järkevintä nostaa teksti arviointiin, omalle Opasnet-sivulleen (osa on jo!) tai tägikoneeseen.

Ilmastotiekartan materiaalien työstämissuunnitelma

Sivu tai tiedosto	Kuka katsoo	Löytyykö rakennusten energia-asiaa?	Valmis?
http://www.stadinilmasto.fi
Ilmastokumppanit -Kaupungin ja elinkeinoelämän kumppanuusverkosto
http://www.ilmastotyokalut.fi
Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto [1]
Vähäpäästöisten autojen käytön edistäminen Helsingissä_Rakennusvirasto
Baana-raitti yhdistää Töölönlahden ja Ruoholahden
Viikin ympäristötalo Suomen energiatehokkain toimistorakennus
Kuninkaantammen ekologinen kaupunginosa
Energiapihimpää kerrostaloasumista_Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto
Helsingin kaupungin matalaenergiarakentaminen
Staran Ekokompassi-järjestelmällä energiaa säästöön
[pdf] 11_2014_Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteiden priorisointi
[pdf] BaltCica-loppuraportti [pdf] Helsingin 30 prosentin päästövähennysselvitys
[docx] Liite 4 taustamateriaalit
[xlsx] SEAP_Helsinki_työversio_11
[xls] Ympäristötavoitetaulukko
[docx] Ilmastotavoitteet ja toimet_Kj_C40
[pptx] Kaupungin_ilmasto-ohjelmat
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030
Osa A Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja niihin vaikuttaminen pääkaupunkiseudulla
Osa B Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia: Tavoite, visiot ja toimintalinjat vuoteen 2030
Osa C Ehdotuksia keinoksi päästöjen vähentämiseksi sektoreittain ja toimintalinjoittain
Osa D Ilmastopolitiikka
Osa E Liitteet ja lähteet
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 tavoitteiden tarkistaminen
Keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Helsingin kaupungissa
Nykyiset ilmastonmuutokseen sopeutumisen hallintakeinot
Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteitä ja -tarpeita Helsingissä
Ilmastopolitiikka

Muistiinpanoja 1.9.2014

Helsingin kaupunkia kiinnostaisi seuraava:
1. Ympäristökeskuksessa määrittelemme muutamia keskeisiä toimenpideklustereita, josta yhtenä esimerkkinä rakentamisen energiatehokkuus. Siinä toimenpiteitä mm. rakennusten energiasaneeraus sekä energiatehokkuudesta viestiminen ja neuvonta.

2. Miten toimenpiteet jalkautuvat strategiselta tasolta aina käytäntöön asti ja voidaanko tunnistaa onnistumisia ja epäonnistumisia:

• Miten toimenpiteen toteutumista voidaan jäljittää
• Onko epäjatkuvuuskohtia
• Onko vastuut määritelty loppuun asti
• Onko päällekkäisiä toimenpiteitä eri hallintokunnilla
• Onko ilmastonsuojelun toimenpiteitä, joita tehdään, vaikka niitä ei olisi määritelty missään ohjelmassa
• Kuinka paljon toimenpiteestä on kaupungin omassa toimivallassa ja kuinka paljon ulkopuolella (asukkaat ja yritykset)
  

3. Voitaisiin erityisesti tarkastella muutamien hallintokuntien ilmastonsuojelun toteutumista: HKR, KSV, Hankintakeskus

Samin kanssa keskusteltiin seuraavaa

Lähtökohta:
Kuinka suurta tekstimassaa halutaan käsitellä -> jos on paljon, joukkoistaminen on hyvä tapa
Jos vain muutama raportti, voi tehdä yhden tai kahden ihmisen konsulttityönäkin
-> nyt on monta raporttia, joten kannattaa joukkoistaa
Lisäksi kaikkia tahoja kiinnostaa saada kokemusta tällaisesta prosessista, vaikkei se menisikään kerralla nappiin. Harjoituskierroksesta ei tule kuitenkaan kallis ja siinä voidaan oppia paljon. Yhteenliittymien tunnistus ei mennyt Tulevaisuuskatsauksessa aivan odotetusti -> pohditaan, mitä voidaan oppia siitä.

Toimeksianto pitää miettiä hyvin, mutta sitä joudutaan joka tapauksessa täsmentämään työn aikana -> kannattaa lähteä kokeilemaan ja katsotaan, mitä syntyy. Mietitään, mitkä osat toimeksiannosta ovat sellaisia, että asiaa tuntematon ihminen pystyy selvittämään - mihin taas tarvitaan enemmän perehtyneisyyttä. Opiskelijat tarvitsevat ohjausta joka tapauksessa.

LVM:llä voisi olla kiinnostusta yhteistyöhön visualisointien ja esim. hiilitaselaskureiden kehittämiseen tiekartassa.

Toimenpiteistä arvioidaan: konkreettisuus, kuinka hyvin tukevat toisiaan tai riitelevät keskenään, merkittävyyden arviointi hillinnän tai sopeutumisen näkökulmasta, kiireellisyys, kustannukset jne.

Esimerkkejä mahdollisista selvityksen tuloksista:

• Jalostetaan toimenpiteet, jotka voitaisiin käytännössä toteuttaa
• Määritellään, kuinka konkreettisia toimenpiteet ovat
• Linkkien tunnistaminen eri toimenpiteiden välillä: miten asiat liittyvät toisiinsa
• Toimenpiteiden hierarkiatasot: miten niitä voidaan kuvata, onko ristiriitoja, tukevatko toisiaan
• Onko toimenpiteitä, jotka vaativat toisia toimenpiteitä toteutuakseen tai joita ei kannata tehdä, jos joku muu toimenpide tehdään esim. energiantuotannon siirtyminen entistä enemmän uusiutuviin -> rakennusten energiasaneerauksen merkitys vähenee huomattavasti
• Arvioidaan, mitä hyötyä toimenpiteistä on yhteensä
  

--Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 15.36 (UTC)

Tapaaminen 22.8.2014

Jouni Tuomisto, Sami Majaniemi, Jari Viinanen, Markus Lukin, Sonja-Maria Ignatius

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen tiekartta 2050:

Tavoitteet: Hiilineutraali Helsinki 2050 & Helsinki sopeutuu ilmastonmuutokseen Tarkoituksena sitouttaa helsinkiläiset (yritykset, asukkaat, virkamiehet…) -> tavoitteet toiminnaksi

• yhteinen tekeminen ja avoimuus -> parempi sitoutuminen
  
• halutaan myös lisää ideoita toimenpiteiksi
  
• tarkoituksena tukea, että kaupunkilaiset tekisivät ITSE toimenpiteitä
  
• Ilmastobrändi on kaupungille myös kilpailutekijä. Nyt puuttuu.
  
• Ympäristökeskukselle on monelta osin vielä epäselvää, miten tavoitteet jalkautetaan
  

Paljon on strategioita, ohjelmia ja toimenpide-ehdotuksia: kokonaiskuva puuttuu. Halutaan tunnistaa, mitkä tavoitteet liittyvät toisiinsa, onko ristiriitaisuuksia, paljonko maksaa ja KUKA lopulta toteuttaa.

LVM:n tulevaisuuskatsauksessa saatu hyviä kokemuksia joukkoistamisesta

• tulevaisuuskatsauksen taustamateriaaleja analysoi joukko opiskelijoita
• opiskelijat tarkastelevat tekstiä ja tunnistavat, ovatko loogisia kokonaisuuksia
• mitkä tavoitteet tukevat toisiaan tai ovat ristiriitaisia
  

Opittua:

• muutamalla tonnilla syntyy jo paljon
• tiedon analysointi kannattaa antaa ryhmälle tehtäväksi -> voivat tukea toisiaan
• tarvitaan pari vastuuhenkilöä, jotka vastaavat kysymyksiin ja tarvittaessa suuntaavat analyysiä
• menetelmää käytetty ensimmäisen kerran tulevaisuuskatsauksessa
• priorisoidaan ja nostetaan tärkeimpiä asioita esiin -> ”koherenssiasteen rikastaminen”
  

Tiedonjalostusalustana Opasnet.org

• Opasnetissä voidaan analysoida ja rikastaa tietoa
  

Opasnetin mallit

• avoin alusta, johon voidaan koodata malleja, jotka keskustelevat keskenään
• malliajot samassa ympäristössä, useampi ihminen voi tulla antamaan lukunsa
• kaikki näkevät saman tilanteen
• eri mallit voivat liittyä toisiinsa ja niitä voidaan laajentaa
• voidaan hakea kaikkein yhteensopivimmat toimenpiteet
• voidaan arvioida budjettivaikutuksia
• voidaan muodostaa esim. toimenpiteet, joista selvitään x eurolla
• Tavoitteena syksyn aikana tehdä malleja hiilibudjetin tai päästöjen laskentaan
• Opasnetiin voidaan laittaa myös ”kauniimpia” graafisempia malleja
• riskien arviointia ja hallintaa tukevia työkaluja (HUOM: TÄMÄ OLISI TOSI HYVÄ SOPEUTUMISASIOILLE, YRITYKSET)
  

Opasnetissä toteutettu joukkoistamista myös pneumokokkirokotteen hankinnassa

• kysely eri rokotteiden vertailusta
• ideoiden kerääminen toteutettiin samassa
  

Opasnetissä olisi kiinnostava tehdä malleja Helsingin ympäristötilinpitoa varten

• Helsingillä on monille toimenpiteille arvioitu kustannukset (euroa per vähennetty tonni CO2-ekv)
• arvioitu myös, kenelle kohdentuu
  

Helsinki tarvitsisi reaaliaikaisen tilannekuvan, josta näkyvät

• päästöt
• toimenpiteiden edistyminen
• kuinka kustannukset, vaikutukset, hyödyt kohdentuvat
  

Huom. ympäristöraporteissa 1,5 vuotta vanhaa tietoa. Perustettu stadinilmasto.fi, jota päivitetään useammin. Helsingillä on Ilmastoveivi päästöjen arviointiin. Tarvitaan lisää informaatiovaihtoa jo tehtyjen asioiden välillä. Toimenpiteiden osaoptimoinnista kokonaisoptimointiin: kokonaistilannekuva, jossa mahdollisimman reaaliaikainen kuva -> mahdollisuus toimijoille myös ennakoida

Opasnetin käyttö tiekarttatyössä:

• Tiedotus tärkeää
• mikä on kohderyhmä: Pneumokokkirokotesivustolle paljon vähemmän osallistumista kuin LVM:n tulevaisuuskatsaukseen
• 6000 ihmistä kävi katsomassa
• 500 kommenttia, myös erittäin laadukkaita
• somekätilöt tärkeitä -> tieto leviää
• Opasnet on avoin eli kuka tahansa voi nähdä ja voi muokata
• antaa myös mahdollisuuden lobata avoimella alustalla
• hyvät käytännöt voivat levitä
  

Strategiakarttojen laatiminen vaikuttaa erittäin kiinnostavalta

• tähän kehitetään työvälineitä
• miten eri tason strategioista jalkautetaan varsinaiset toimenpiteet
• havainnollistetaan, mitä kautta kukakin vaikuttaa kokonaisuuteen: tämä on suuri motivaatiotekijä
• voidaan tunnistaa, onko polku ylhäältä alas asti jatkuva
• esim. pallukoita, joista linkit toimenpidesuunnitelmiin
  

Ongelma ei ole se, että rahalla ei saataisi kiinnostavaa visuaalista esitystä

• Työläin vaihe: tiedon jalostaminen siihen pisteeseen, että ymmärretään, MITÄ halutaan esittää
• Tehdään ensin rautalankamalli ja siitä myöhemmin kiinnostavampia
• pääasia, että siinä on olennaiset asiat, vaikkei se olisi kaunis
• tehdään itse käytännössä ja kokeillaan -> opitaan samalla prosessista vrt. annetaan konsulttiyritykselle tehtäväksi vaikkei ihan tiedetä, mitä halutaan
• monenlaisia ilmaisia mindmap-tyyppisiä työkaluja on, ei välttämättä edes tarvitse olla Opasnetissä
  

Ensin hahmotettava, mitä kaavion pitäisi esittää -> tässä tarvitaan sitä työtä, mitä tehtiin liikenneministeriön tulevaisuuskatsauksen kanssa

• opiskelijoilla teetettävä analyysi voi auttaa tässä
• testataan aluksi pienemmällä aineistolla saadaanko järkevää tulosta
• testataan idean toimivuutta
  

Päätettiin kokeilla, millaista tiedonjalostusta max 3000 eur panostuksella saadaan.

To Do

• Sonja lähettää tausta-aineistot pe 22.8.2014 ja jäsentelee seuraavalla viikolla asiaa lisää mm. etsii ristiriitaesimerkkejä (sopeutuminen ja hillintä)
• Sami ja Jouni miettivät seuraavalla viikolla, minkälaisen toimeksiannon voisi opiskelijoille antaa
• hahmotellaan rakennekaaviota
• toteutetaan harjoituskierros
• Sonja ehdottaa seuraavaa tapaamista

Katso myös

Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020/Sisällönanalyysi