Keskustelu:Pneumokokkirokotekysely
1. Ikäsi
☐ alle 20 ☐ 21-30 ☐ 31-60 ☐ yli 61
2. Katso kyselyn alla olevaa taulukkoa kahden eri rokotteen hinnoista ja hyödyistä. Kumpi rokote mielestäsi pitäisi valita ja miksi?
☐ Rokote A, koska se on halvempi rokote.
☐ Rokote A, koska sen kokonaiskustannukset ovat pienemmät.
☐ Rokote A, koska se maksaa vähemmän yhtä sairastumisen estoa kohti.
☐ Rokote B, koska se vähentää sairastamista enemmän, rahasta ei väliä.
☐ Rokote B, koska nykytilaan verrattuna kannattaa maksaa 1 kultaraha lisää sairaustapauksen estoa kohti.
☐ Rokote B, koska rokotteeseen A verrattuna kannataa maksaa 7 kultarahaa lisää tapausta kohti.
☐ Ei voi sanoa, koska jokin muu asia on tärkeintä. (Tarkenna alla olevaan tilaan)
Kommentteja tai tarkennuksia kysymykseen 2 liittyen:
3. Montako euroa sinun mielestäsi terveydenhuollon pitäisi satsata yhden elinvuoden* säästämiseen?
☐ Kysymykseen ei voi vastata suoraviivaisesti, koska se riippuu siitä johtuuko elinvuoden menetys ihmisen omista toimista, esimerkiksi elintavoista.
☐ Kysymykseen ei voi vastata suoraviivaisesti, koska se riippuu potilaan iästä tai muista ominaisuuksista.
☐ Terveydenhuollon pitäisi satsata yhden terveen elinvuoden säästämiseen yli __________ mutta alle ___________ euroa
☐ Ylärajaa ei voi asettaa kaikissa tilanteissa, mutta kaikki sellaiset toimet pitäisi tehdä jotka ovat per elinvuosi halvempia kuin __________ euroa.
4. Laumasuoja tarkoittaa tilannetta, jossa rokotettujen osuus väestöstä on niin suuri, etteivät taudit pääse leviämään myöskään rokottamattomiin. Mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä laumasuojan varmistamiseksi?
☐ Tehdä rokotukset pakollisiksi kaikille.
☐ Vaaditaan voimassa olevat rokotukset esim. koululaisilta.
☐ Aktiivisesti kannustaa ihmisiä ottamaan rokotteita ja jakaa niistä tietoa.
☐ Tehdään ihmisille ilmaisiksi ne rokotukset, joissa yhteiskunta katsoo laumasuojan tarpeelliseksi.
☐ Rokottaminen on ihmisen terveyteen liittyvä yksityisasia, johon yhteiskunnan ei pitäisi puuttua.
5. Millä perusteilla rokotteita pitäisi vertailla? (Valitse kaksi mielestäsi tärkeintä)
☐ Rokotteen hyötyjä ja haittoja pitäisi miettiä kansanterveydellisin perustein eli laskea yhteen kaikki hyödyt ja haitat koko väestössä.
☐ Yksittäisen ihmisen kohdalla estettävän taudin on oltava selvästi vakavampi kuin rokottamisesta aiheutuvat mahdolliset haitat.
☐ Antaako rokote hyvän laumasuojan, eli miten hyvin rokote suojaa myös rokottamattomia estämällä tautien leviämistä.;
☐ Rokotteen hinta ja muut siitä yhteiskunnalle koituvat kustannukset.
☐ Asiaa täytyy pohtia kaikista yllä olevista näkökulmista, mitkään kaksi niistä eivät riitä.
☐ Muu, mikä? ________________________________________________________________________________________________________
6. Ajatellaan jotakin rokotetta, jolla pystytään estämään vakava, joskus kuolemaan johtava tauti. Onko olemassa eettisesti niin kestämättömiä haittavaikutuksia, että sellaisen ilmaantuminen estäisi rokotteen käyttämisen kokonaan? Voit valita useita vaihtoehtoja.
☐ Kipu tai ärsytys pistoskohdassa kaikilla rokotetuilla;
☐ Korkea kuume
☐ Kouristukset
☐ Tilapäinen hengityskatkos
☐ Vakavat allergiset reaktiot
☐ Kollapsi eli lihasten äkillinen veltostuminen
☐ Narkolepsia (pitkäaikainen haitta)
7. Haluaisitko lisätä johonkin kysymykseen uuden vaihtoehdon tai kyselyyn kokonaan uuden kysymyksen? Onko sinulla yleistä, johonkin kysymykseen liittyvää lisättävää, mitä et saanut vastauksissa esille, tai muita kommentteja?
* Menetetyiksi elinvuosiksi lasketaan jokainen ennenaikaisen kuoleman takia menetetty elinvuosi, sekä sairaana vietetty aika. Eri taudeilla on laskemista varten eri painokertoimia, väliltä 0 (=täysin terve) ja 1 (=kuollut). Esimerkiksi vakavan tartuntataudin kerroin on WHO:n mukaan 0,210. Aika sairaana kerrotaan kertoimella, jonka jälkeen saatuja suhteellisia aijanjaksoja lasketaan yhteen vuoden mittaiseksi pätkäksi. Tämän vuoden ei tarvitse olla yhden ihmisen yhtenäinen elinvuosi, vaan voi koostua monen ihmisen päivästä kuukausiin (tai jopa vuosiin) mittaisista sairaana vietetyistä ajanjaksoista. Tarkempi kuvaus sivulla Tautitaakka.
Kysymyksen 2 taustamateriaali
| Hinta | Kustannus | Lisäkustannus | Sairastapaukset | Säästettävät sairaustapaukset | Lisähinta/Säästettävä sairastapaus | Asiantuntijoiden määrittelemä sairastamisen hinta | Kokonaiskustannus | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ei rokoteta | 0 | 120 | 0 | 60 | 0 | 2 | 240 | |
| A | 20 | 60 | -40 | 40 | 20 | -1 | 160 | |
| B | 80 | 70 | 30 | 30 | 30 | 1 | 210 |
Yllä olevassa taulukossa näet esimerkin tilanteesta, jossa tehdään päätöstä kahden eri rokotteen ostamisen ja käyttämisen väliltä. Samat arvot ovat löydettävissä myös tämän selityksen alta kuvaajien muodossa.
- Ensimmäinen sarake, eli hinta, kertoo rokotteen hankkimiseen tarvittavan rahamäärän kultarahoina. Rokotteen A ostaminen kaikille maksaa siis 20 kultarahaa, ja rokotteen B ostaminen 80.
- Toinen sarake, kustannus, laskee yhteen muut rokotteen käytöstä tai käyttämättömyydestä tulevat kustannukset. Siihen kuuluvat rokottamisestai huolimatta tulevat sairaustapauksista aiheutuvat kustannukset sekä sairastamisesta aiheutuneet työpoissaoloista johtuvat kustannukset yksittäisille ihmisille.
- Lisäkustannus, kertoo, paljonko rokotevaihtoehdot maksavat suhteessa rokottamatta jättämiseen. Tähän on laskennu yhteen sekä hinta että kustannus.
- Sairaustapaukset kertovat, montako ihmistä sairastuu rokotteen estämään tautiin rokotten saamisesta huolimatta, tai kokonaan ilman sitä. Säästettävät sairaustapaukset kertovat, kuinka paljon vähemmän sairastapauksia on rokotuksen ansiosta.
- Lisähinta/säästettävä sairaustapaus on rokotteen aiheuttama lisähinta jaettuna säästettävillä sairaustapauksilla. Se kertoo, kuinka monta kultarahaa maksetaan siitä, että yksi ihminen ei sairastu tautiin.
- Sairastamisen hinta kertoo siitä, kuinka ikäväksi asiantuntijat arvioivat taudin sairastamisen. Tälle sairastammiselle henkisesti ja fyysisesti kärsimiselle on annettu rahallinen arvo, tässä tapauksessa 2 kultarahaa, joka on sairastamisen hinta. Näin voidaan rahallisesti arvioida, kuinka paljon kärsimistä syntyy, kun 60 ihmistä saa taudin.
- Kokonaiskustannuksiin on laskettu yhteen hinta, kustannukset sekä sairastamisen hinta kerrottuna sairaustapausten määrällä.
2. kysymyksen taustatiedot vaihtoehtoisessa muodossa: (vanhentunut kysymys)
Olipa kerran kuningas. Hän hallitsi pientä valtakuntaa. Hyvin pientä. Oikeastaan se oli enemmänkin kylä kuin valtakunta. Hänen valtakunnassaan asui vain parisataa ihmistä.
Eräänä päivänä hänen luokseen tuli kolme miestä. Ensimmäinen heistä oli kuninkaan omia miehiä, hänen pienen armeijansa johtaja. Toiset kaksi tulivat naapurivaltakunnista, ja olivat näiden valtakuntien tieteilijöitä.
“Teidän majesteettinne,” sanoi armeijan johtaja, “Tuon teille huonoja uutisia naapureiltamme. Niissä on puhjennut ja lähtenyt kiertoon epidemia, joka on matkalla meidän pieneen valtakuntaamme. Se ei ole vielä tappanut ketään, mutta se on erittäin epämiellyttävä niille, jotka sen saavat. Tauti on muissa valtakunnissa tarttunut lähes kolmasosaan kansasta. Tämä tarkoittaa noin 60:tä sairastavaa teidän valtakunnassanne.”
“Hmm,” sanoi kunungas, mietteliäänä, “Meidän täytyy ryhtyä varotoimiin.”
“Sitä varten minä toin mukanani nämä kaksi miestä,” armeijan johtaja sanoi, “He ovat tietäjiä kahdesta läheisimmästä valtakunnasta. He ovat kertoneet minulle kehittäneensä lääkkeen, joka estää tätä tautia tarttumasta ihmisestä toiseen. Se pistetään suoraan ihoon neulalla, ja se hidastaa taudin leviämistä, ja jotkut eivät sen ansiosta saa tautia lainkaan. He ovat täällä valmiina auttamaan meitä, mutta heillä on hintansa.”
“Antaa heidän puhua,” kuningas sanoi ja viittasi ensimmäistä tiedemisetä astumaan esiin.
“Teidän korkautenne,” tieteilijä sanoi, “Minä tuon teille tarjouksen lääkkeestä, jonka olen kehitellyt. Saatte sen koko kansallenne vain 20:llä kultarahalla.”
“Kaksikymmentä kultarahaa ei todellakaan ole paljon jostain tällaisesta,” kuningas myönsi, “Miten hyvin se toimii? Kuinka moni kansastani olisi turvassa?”
“Olemme todenneet sen vähentävän sairastuneiden määrää kolmanneksella.”
“Joten edelleen 40 kansalaistani tulee sairastumaan sinun lääkkeesi avulla,” kuningas pohti ääneen, “Joten heitä täytyy hoitaa. Ja uskon, että lääkkeen jakeluun tarvitaan myös ihmisiä, joille pitäisi maksaa korvauksia. Hakekaa minun rahastonhaltijani.”
Rahastonhaltija löytyi pian ja saapui kumarrellen huoneeseen. Hänelle selitettiin tilanne, ja hän teki laskelmia hetken.
“Minusta näyttää siltä,” rahastonhaltija sanoi, “Että koko kansan lääkitseminen ja muut kustannukset yhteen laskettuna lääkkeen ostamisen lisäksi teille tulee kustannuksia 60:n kultarahan verran. Joten ottamalla tämän lääkkeen te pystytte estämään 20 sairautta yhteensä 80:llä kultarahalla. Siis neljä rahaa yhdestä estetystä sairaudesta.”
“Kiitos,” kuningas sanoi, “Mutta älä poistu vielä. Uskon, että teitä tarvitaan vielä. Haluan kuulla myös toisen lääkkeen tarjouksen.”
“Teidän majesteettinne,” sanoi toinen tietäjä, “Minun on myönnettävä heti, että minun lääkkeni on kalliimpi, hyvin paljonkin, kuin kilpailijani lääke. Se maksaisi teille jopa 80 kultarahaa. Mutta ennen kuin hylkäätte minun tarjoukseni, kuulkaa tämä. Se toimii paremmin. Se estää jopa puolet sairastumisista. Se tarkoittaa 30:tä estettyä sairautta valtakunnassanne.”
Kuningas katsoi odottavasti rahastonhaltijaansa. Tämä ymmärsi vihjeen ja alkoi jälleen laskea.
“Hinta, jonka maksatte lisäksi, on noin 70 kultarahaa tämän lääkkeen valitessanne, teidän korkeutenne,” hän sanoi hetken kuluttua, “Tämä kuulostaa paljolta, mutta maksaisitte jokaisesta estetystä sairaudesta vain 5 kultarahaa. Se on toki enemmän, kuin 4, mutta ei paljon.”
“Hyvä on,” kuningas sanoi.
“Kuitenkin, haluan vielä jatkaa,” rahastonhaltija sanoi, “Monet kollegat, joita olen tavannut, ovat olleet sitä mieltä, että sairauksien kustannuksista puhuessa pitäisi ottaa myös huomioon ihmisen kärsimys, ja laskea se mukaan kokonaiskustannuksiin. Olen puhunut myös muihin tietäjien kanssa, ja he ovat olleet samaa mieltä.”
“Paljonko henkisiä kustannuksia tästä sairastamisesta sitten haluat laskea mukaan?” kuningas kysyi.
“Teidän korkeutenne, olen jo pyytänyt teidän tietäjänne tänne paikalle, ja olemme tehneet siitä arvion. Olemme sitä mieltä, että jokainen sairastuminen aiheuttaa kahden kultarahan verran kärsimystä. Kun lasketaan nämä mukaan lääkkeen hankinnan hintaan ja muihin kuluihin, ensimmäisen lääkkeen kokonaishinnaksi tulee 160 kultarahaa, ja toisen 210.”
“Haluan vetäytyä miettimään tätä päätöstä neuvonantajieni kanssa,” kuningas sanoi kaikille, “Ilmoitamme päätöksemme huomenna. Järjestäkää tietäjävieraillemme yösija ja muonitusta.”
Niin kuningas vetäytyi viiden neuvonantajansa kanssa keskustelemaan lääkkeiden hankinnasta. He puhuivat kauan, mutta eivät päässeet mihinkään lopputulokseen.
“Teidän tulisi valita ensimmäinen lääke,” ensimmäinen neuvonantaja sanoi, “Sillä se on halvin ostaa. Teillä on kulta tiukilla tähän aikaan vuodesta.”
“Olen samaa mieltä,” toinen neuvonantaja sanoi, “Mutta minusta se pitäisi valita, koska sen kokonaishinta jää pienimmäksi. Ei sillä ole väliä, millä hinnalla lääkkeen tietäjältä ostamme.”
“Minä taas olen sitä mieltä,” kolmas sanoi, “Että sillä ei ole väliä, mikä kokonaishinta on. Meidän pitäisi valita ensimmäinen vaihtoehto, sillä jokainen estetty sairaus on halvempi, kuin toisessa vaihtoehdossa.”
Kaksi muuta olivat kuitenkin eri mieltä.
“Ei, meidän pitäisi valita toinen lääke!” neljäs puuskahti, “Teidän ei pitäisi välittää rahasta, teidän korkeutenne. Teidän pitäisi aina laittaa kansanne etu ensimmäiseksi. Siksi teidän tulisi valita se lääke, joka estää enemmän sairauksia.”
“No, olen tavallaan samaa mieltä,” sanoi viimeinen, “Teidän pitäisi valita toinen lääke, mutta ei suinkaan ehdoitta. Mikäli sen hinta olisi vielä korkeampi, valinta voisi olla tiukka. Viisi kultarahaa jokaisesta estetystä sairaudesta ei ole liian paljon.”
Kaikki neuvonantajat olivat siis eri mieltä, joten kuninkaan oli itse päätettävä, mitä tehdä.
Kenen neuvonantajan ohjeita kuninkaan pitäisi kuunnella?