Vaikutukset vesistösedimentteihin

Tähän hankkeeseen kuuluvia sivuja	Hankkeen etusivu · Sisällysluettelo · Ohjeita kirjoittajille · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (tämän hankkeen tuottama lopullinen opas)
Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja	Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Teemasivu:Kaivostoiminta
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja

Vaikutukset vesistösedimenttien laatuun

Kaivostoiminnan suunnitelluilla ja poikkeustilannepäästöillä pintavesiin voi olla vaikutusta myös vesistösedimenttien kemialliseen laatuun. Usein pitoisuusmuutokset ja pitoisuudet pintavesissä ovat suhteellisen pieniä mutta ympäristövaikutuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon että pidättyminen vastaanottavan vesistön sedimentteihin saattaa kerryttää esimerkiksi metalleja tasolle, jolla voi olla vaikutuksia eliöstöön.

Pitoisuusmuutosten lisäksi kaivostoiminta saattaa vaikuttaa sedimentin fysikaalisiin ominaisuuksiin ja fysikaalis-kemiallisiin oloihin. Tekijöitä joilla voi olla vaikutuksia eliöstöön ovat esimerkiksi kiintoaineksen kertymän ja koostumuksen muutokset sekä sedimentin ja huokosveden hapetustilanteen, elektrolyyttipitoisuuden ja pH:n muuttuminen.

Sedimentin ominaisuudet ovat muuttuvia

Arvioitaessa kaivostoiminnan vaikutuksia vesistösedimentteihin on lähestymistavoissa huomioitava, että sedimentit poikkeavat huomattavasti tyypillisistä pilaantuneen maan tapauksista. Toisin kuin maaperän pilaantumisen kohdalla, vesistöjen pohjien kerrostumisalueilla sedimenttiä kertyy koko ajan lisää ja varsin lyhytkin sedimenttinäytesarja sisältää usein kymmenien vuosien kerrostumisen tuloksen, aikajärjestyksessä päällekkäin. Sedimentteihin kertyvä kontaminaatio myös useimmiten syntyy samojen kerrostumisprosessien kautta kuin muukin sedimentti, pois lukien öljyonnettomuuksien kaltaiset äkilliset vierasaineiden päästöt. Kolmanneksi vesistösedimentit ja niiden huokosvesi ovat ominaisuuksiltaan vaihettuvia muutamien ylimpien senttien matkalla ja tämän vaihettumisvyöhykkeen ominaisuudet muuttuvat alusveden laadun muuttuessa vuodenaikojen mukaan. Vesistösedimentteihin kohdistuvia vaikutuksia ei edellä kuvatun vuoksi voi arvioida samoin kuin kontaminaation kohteena olevaa maaperää. Erityisesti perustilaselvityksien tekeminen ennen toiminnan aloittamista on ensiarvoisen tärkeää (kts. perustilaselvitykset).

Vaikutuksien arvioiminen

Vesistösedimenttien vaikutuksien arvioimiseesa on hyvä arvioida ainakin vastaanottavien järvien kerrostumisalueiden (syvänteiden) sedimenttien pitoisuusmuutoksia vesistöön purettavien haitta-aineiden suhteen. Relevantit haitta-aineet on tunnistettu päästöjen arvioinnin yhteydessä. Saattaa olla tarpeen arvioida myös matalan veden sedimenttien muutoksia purkukohtien läheisyydessä sekä virtavesien sedimenttien pitoisuuksia.

Järvien kerrostumisalueiden sedimentin laadun muuttumisen arvioinnissa käytettäviä pohjatietoja ovat:

• Arvio vastaanottavaan vesistöön johdettavien aineiden määristä (kuormituksesta aikayksikössä, kts. päästöjen arviointi)
• Arvio kiintoaineskuormituksesta jos se on merkittävä suhteessa taustakertymään
• Aineiden taustapitoisuus kohteena olevissa sedimenteissä
• Kiintoaineen taustakertymä altaassa (perustilaselvityksestä, Vemala-vesistömallijärjestelmästä tai aiempien tietojen perusteella)
• Kerrostumispohjan pinta-ala (sedimenttikaikuluotauksin tai laskennallisesti: mallinnus, aaltosyvyys tai tehokas tuulen pyyhkäisymatka)
• Arvio kyseisen aineen pidättymisestä altaaseen

Em. tiedoista voidaan laskea kerrostuvan sedimentin laatu kuormitustilanteessa (taustasedimentaatio + kaivoskuormituksen tuoma lisäys). Menetelmää on kuvattu tarkemmin Kauppila, Komulainen, Makkonen & Tuomisto (2013)

Lähteet

Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S. & Tuomisto, J. (toim.) 2013. Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 199, 223 s.