Vaikutukset vesistösedimentteihin

Vaikutukset vesistösedimenttien laatuun

Kaivostoiminnan suunnitelluilla ja poikkeustilannepäästöillä pintavesiin voi olla vaikutusta myös vesistösedimenttien kemialliseen laatuun. Usein pitoisuusmuutokset ja pitoisuudet pintavesissä ovat suhteellisen pieniä mutta ympäristövaikutuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon että pidättyminen vastaanottavan vesistön sedimentteihin saattaa kerryttää esimerkiksi metalleja tasolle, jolla voi olla vaikutuksia eliöstöön.

Pitoisuusmuutosten lisäksi kaivostoiminta saattaa vaikuttaa sedimentin fysikaalisiin ominaisuuksiin ja fysikaalis-kemiallisiin oloihin. Tekijöitä joilla voi olla vaikutuksia eliöstöön ovat esimerkiksi kiintoaineksen kertymän ja koostumuksen muutokset sekä sedimentin ja huokosveden hapetustilanteen, elektrolyyttipitoisuuden ja pH:n muuttuminen.

Sedimentin ominaisuudet ovat muuttuvia

Arvioitaessa kaivostoiminnan vaikutuksia vesistösedimentteihin on lähestymistavoissa huomioitava, että ne poikkeavat huomattavasti tyypillisistä pilaantuneen maan tapauksista. Toisin kuin maaperän pilaantumisen kohdalla, vesistöjen pohjien kerrostumisalueilla sedimenttiä kertyy koko ajan lisää ja varsin lyhytkin sedimenttinäytesarja sisältää usein kymmenien vuosien kerrostumisen tuloksen, aikajärjestyksessä päällekkäin. Sedimentteihin kertyvä kontaminaatio myös useimmiten syntyy samojen kerrostumisprosessien kautta kuin muukin sedimentti, pois lukien öljyonnettomuuksien kaltaiset äkilliset päästöt. Kolmanneksi vesistösedimentit ja niiden huokosvesi ovat ominaisuuksiltaan vaihettuvia muutamien ylimpien senttien matkalla ja tämän vaihettumisvyöhykkeen ominaisuudet muuttuvat alusveden laadun muuttuessa vuodenaikojen mukaan. Vesistösedimenttejä ei edellä kuvatun vuoksi voi käsitellä samoin kuin kontaminaation kohteena olevaa maaperää

===Perustilaselvi