Ympäristöterveydelliset viite- ja raja-arvot

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi3373
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistyminen: Täysluonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi3373}}

Kysymys

Mitkä ovat viralliset ympäristöterveydelliset raja- ja viitearvot Suomessa?

Vastaus

+ Näytä koodi - Piilota koodi

# "Hae muuttujat on monikossa, koska tällä sivulla määritellään kaksi muuttujaa.
# graphics="1" tarvitaan, jotta kuvaajat näkyvät ajosivulla.

library(OpasnetUtils) 	# Haetaan peruspaketti
library(ggplot2)	# Haetaan grafiikkapaketti

objects.latest("Op_fi3373", "alustus") 	# Haetaan tarvittavat muuttujat (tämän sivun alustus-koodin tuottamat ovariablet)

oprint(pitoisuusviitearvo)	# Tulostetaan muuttujien tulostaulukot (tulos lasketaan automaattisesti)
oprint(altistusviitearvo)
oprint(toksisuusarvo)
oprint(syöpäriski.annosvaste)	# oprint(summary(altistusviitearvo)) # Yhteenvedon tulostus ei vielä toimi.

ograph(pitoisuusviitearvo, x = "Altiste", fill = "Matriisi", type = geom_bar())
ograph(altistusviitearvo,  x = "Altiste", fill = "Reitti", type = geom_bar())
ograph(toksisuusarvo,  x = "Altiste", fill = "Reitti", type = geom_bar())
ograph(syöpäriski.annosvaste,  x = "Altiste", fill = "Reitti", type = geom_bar())

Perustelut

Data

Maaperän pilaantuneisuuden terveysperusteiset viitearvot

Maapera(-)
Obs	Altiste	Matriisi	Yksikkö	Result	Kuvaus
1	Antimoni	Maaperä	µg/kg	9000	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
2	Arseeni	Maaperä	µg/kg	424000	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
3	Elohopea	Maaperä	µg/kg	43000	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
4	Kadmium	Maaperä	µg/kg	25000	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
5	Koboltti	Maaperä	µg/kg	590000	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
6	Kromi (3+)	Maaperä	µg/kg	3190000	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
7	Kupari	Maaperä	µg/kg	10000000	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö, HUOM! SHPter > 10000 mg/kg
8	Lyijy	Maaperä	µg/kg	212000	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
9	Nikkeli	Maaperä	µg/kg	1190000	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
10	Sinkki	Maaperä	µg/kg	10000000	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö, HUOM! SHPter > 10000 mg/kg
11	Vanadiini	Maaperä	µg/kg	436000	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö

Talousveden terveysperusteiset viitearvot

Talousvesi(-)
Obs	Altiste	Matriisi	Yksikkö	Result	Kuvaus
1	Antimoni	Talousvesi	µg/l	5	STM 461/2000
2	Arseeni	Talousvesi	µg/l	10	STM 461/2000
3	Elohopea	Talousvesi	µg/l	1	STM 461/2000
4	Kadmium	Talousvesi	µg/l	5	STM 461/2000
5	Kromi (3+)	Talousvesi	µg/l	50	STM 461/2000
6	Kupari	Talousvesi	µg/l	2000	STM 461/2000
7	Lyijy	Talousvesi	µg/l	10	STM 461/2000
8	Nikkeli	Talousvesi	µg/l	20	STM 461/2000

Haitta-aineen turvallisen päivittäisen saannin viitearvo

Kokonaissaanti(-)
Obs	Altiste	Reitti	Yksikkö	Result	Kuvaus
1	Antimoni	Kokonaissaanti	µg/kg/vrk	0.4	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
2	Arseeni	Kokonaissaanti	µg/kg/vrk	1	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
3	Elohopea (orgaaninen)	Kokonaissaanti	µg/kg/vrk	0.1	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
4	Elohopea (epäorgaaninen)	Kokonaissaanti	µg/kg/vrk	2	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
5	Kadmium	Kokonaissaanti	µg/kg/vrk	0.5	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
6	Koboltti	Kokonaissaanti	µg/kg/vrk	1.4	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
7	Kromi (3+)	Kokonaissaanti	µg/kg/vrk	5	liukoiset yhdisteet, PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
8	Kupari	Kokonaissaanti	µg/kg/vrk	140	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
9	Lyijy	Kokonaissaanti	µg/kg/vrk	1.8	huomioi erityisesti lapset, PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
10	Nikkeli	Kokonaissaanti	µg/kg/vrk	50	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
11	Sinkki	Kokonaissaanti	µg/kg/vrk	500	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
12	Vanadiini	Kokonaissaanti	µg/kg/vrk	9	PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)

Haitta-aineen saannille määritetty toksisuuarvo

Toksisuusarvo(-)
Obs	Altiste	Reitti	Yksikkö	Result	Kuvaus
1	Arseeni	Kokonaissaanti	µg/kg/vrk	0.8	NOAEL, ihmistutkimukset (ihon hyperpigmentaatio, keratoosi, verisuonivaikutukset), US EPA IRIS-tietokanta
2	Kadmium	Kokonaissaanti	µg/kg/vrk	10	NOAEL, ihmistutkimukset (munuaistoksisuus, proteiinien lisääntynyt eritys virtsaan), US EPA IRIS-tietokanta

Haitta-aineen saannille määritetty elinikäisen syöpäriskin annosvaste

Syöpäriski.annosvaste(-)
Obs	Altiste	Reitti	Yksikkö	Result	Kuvaus
1	Arseeni	Kokonaissaanti	per µg/kg/vrk	0.0015	Juomaveden epäorgaaninen arseeni, US EPA IRIS-tietokanta

Riippuvuudet

altiste
altistusaika
allergiat ja muut herkkyydet
suojautumistoimenpiteet

Laskenta

+ Näytä koodi - Piilota koodi

# Koodilla pitää olla nimi, koska sen tuottamia ovariableja kutsutaan muissa koodeissa.
# Alusta muuttujat on monikossa, koska tässä määritellään kaksi muuttujaa.

library(OpasnetUtils) # Haetaan perustoiminnallisuuspaketti

# Haetaan pitoisuusviitearvot. Laskenta tehdään formulassa, koska tarvitaan koodia kahden erillisen taulukon yhdistämiseen.

pitoisuusviitearvo <- new("ovariable", 
	name = "pitoisuusviitearvo",
	dependencies = data.frame(),	# Riippuvuudet jätetään tyhjäksi, koska kaikki tarvittava tieto on formulassa.
	formula = function(dependencies, ...) {
		ComputeDependencies(dependencies, ...)
		out <- rbind(	# Kaksi datataulua yhdistetään.
			tidy(opbase.data("Op_fi3373.maapera"), objname = "pitoisuusviitearvo"),
			tidy(opbase.data("Op_fi3373.talousvesi"), objname = "pitoisuusviitearvo")
		)
		return(out)
	}
)

oprint(pitoisuusviitearvo)	# Tulosta taulukko ovariablen tuloksesta

# Tee toinen muuttuja. Se voidaan määritellä helpommin, koska tuloksena on yksinkertaisesti datataulu.
## name on annettava, ja sen on oltava sama kuin olion nimi.
## ddata tarkoittaa dynaamista dataa eli dataa, joka kaivetaan suoraan Opasnet-tietokannasta annetulta sivulta.
## subset määrittelee, mistä sivun taulukosta data otetaan.
## getddata määrittelee, haetaanko data heti oliota luotaessa (oletus) vai vasta kun oliota käytetään (kuten tässä).

altistusviitearvo <- Ovariable(name= "altistusviitearvo", ddata = "Op_fi3373", subset = "Kokonaissaanti", getddata = FALSE)

oprint(altistusviitearvo)

toksisuusarvo <- Ovariable(name= "toksisuusarvo", ddata = "Op_fi3373", subset = "Toksisuusarvo", getddata = FALSE)

oprint(toksisuusarvo)

syöpäriski.annosvaste <- Ovariable(name= "syöpäriski.annosvaste", ddata = "Op_fi3373", subset = "Syöpäriski.annosvaste", getddata = FALSE)

oprint(syöpäriski.annosvaste)

# Tallennetaan molemmat ovariablet niin, että niitä voi käyttää osana malleja.
objects.store(altistusviitearvo, pitoisuusviitearvo, toksisuusarvo, syöpäriski.annosvaste)
cat("Ovariablet tallennettu.\n")

Katso myös

**Minera-malli: Ohjeistusta kaivostoiminnan ympäristö- ja terveysriskien arviointiin.**
Osa linkeistä vie ohjeistuksiin eri vaikutusarvioinnin osien tekemisestä, osa taas **valmiisiin laskentamalleihin** (lihavoitu).
Kaivostoiminta	Kohdekohtaisen arvioinnin esimerkkisivu · Rikastus · Kaivosprosessit
Pölyn ja hiukkasten päästöt	Pöly (ohje) · Lähteet · Pintamaan poisto! · Tarvekivi ! · Louhinta ! · Murskaus · Lastaus ja pudotus · Kuljetuksen pakokaasupäästöt! · Kuljetuksen pölypäästöt! · Työkoneet · Hihnakuljetus · Energiantuotanto · Polttomoottorit! · Sähköntuotanto ! · Boilerit ! · Varastointi · Kaivannaisjäte · Sivukivi · Rikastushiekka
Muut päästöt	Haju · Kaasut · Typpi · Säteily! · Tärinä · Jätevesi · Varastoinnin vesipäästö · Mallinnusohjelmat · Rikastuskemikaalipäästöt · Melu
Pitoisuus ympäristössä	Pohjavesi · Pintavesi · Kulkeutuminen vedessä! · Sedimentit · Sedimentit (mittaukset) · Sedimentit (huokosvedet) · Maaperä! · Maaperän terveysriskinarvio
	Ihmiset	Ympäristö ja ekologia
Altistuminen	Altistumisen arviointi	Nisäkkäät ja linnut · Kasvit! · Maaselkärangattomat! · Ravinto!
Vaikutus	Terveysriskinarvioinnin rakenne · Riskinarviointiohjeet: · Pohjavesi · Pintavesi · Pöly · Kaasumaiset ilman epäpuhtaudet · Maaperä · Tärinä · Haju · Säteily! · Maaperän terveysriski · Kaasut · Melu · Pienhiukkasvaikutukset! · Terveysriskin kuvaus	Vesistöt · Maaperä · Sedimentti · Ekologinen riskinarviointi: · Ekologisten vaikutusten arviointi · Kohdekohtaisen mallin vaiheet · Alustus · Kohdetutkimukset · Vaikutusten arviointi · Mittauksiin perustuva arvio · Luonnehdinta
Integroitu riskinarvio	Integroitu riskinarvio · Viitearvoja

**Muita Minera-projektin tuotoksia**
Minera-mallin sovelluksia	· Luikonlahden tapaustutkimus · Luikonlahden sienitutkimusraportti
Muut	· Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Minera-hanke · MINERA Loppuseminaari · Kauppila T, Makkonen S, Komulainen H, Tuomisto JT: Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. · Lehdistötiedote 15.4.2013 · Kohdekohtainen esimerkki · Lyhenteet ja määritelmät · Loppuraportti kokonaismalli · Kaivostoiminnan ympäristöterveysriskien arviointi (suojattu sivu) · Mallinnusohjelmat päästöjen arvioinnissa · Viitearvot · Talvivaaran kaivoksen terveysvaikutukset · Loppuraportti · Raportti · Yaran tapaustutkimus
Muita kaivostoimintaan liittyvää	· Vesijalanjälki · Hyvä kaivos pohjoisessa · Yhteiskuntatieteellinen kaivostutkimus Itä-Suomen yliopistossa · Teemasivu:Kaivostoiminnan vaikutusarviointi

⇤#: Mihin kuuluisivat ekologiset viite- ja raja-arvot? --Jouni Tuomisto 21. maaliskuuta 2013 kello 23.01 (EET)

Maaperän ekologisten riskien kuvaus ohjearvojen avulla

Maaperän ekologisten riskien luonnehdinnan alkuvaiheessa tehdään perusarviointi eli arvioitua tai mitattua maaperän kokonaispitoisuutta (mg/kg dw) verrataan Valtioneuvoston PIMA -asetuksessa (214/2007)^[1] annettuihin pilaantuneen maan kynnys- ja ohjearvoihin (Taulukko 1). Tarkennetulle riskinarvioinnille on tarve, jos haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät yhden tai useamman maaperälle asetetun kynnysarvon. Tarkennettuun tarkasteluun joudutaan myös, jos haitta-aineesta ei ole olemassa kynnys- tai ohjearvoa.

Ekologinen RCR = PEC_soil,total / kynnysarvo tai taustapitoisuus tai ohjearvo

PEC_soil,total = maaperän arvioitu tai mitattu kokonaispitoisuus, mg kg^-1 (dw)

Taustapitoisuus, mg kg^-1 (dw)

Kynnysarvo

Maaperässä luontaisesti esiintyvien metallien kynnysarvot on asetettu mineraalimaan keskimääräistä luontaista pitoisuutta suuremmaksi ja luontaisen pitoisuuden vaihteluvälin ylärajaa pienemmäksi (Tarvainen 2006). ^[2] Metalleille (esim. Sm, Hg, Cd, ja Pb), joiden taustapitoisuudet ovat luontaisesti pieniä, kynnysarvon asettaminen perustuu myös ekologisesti vaikutuksettomaan pitoisuuteen (SVP). Kynnysarvovertailun lisäksi mitattuja pitoisuuksia tulee verrata lähialueen taustapitoisuuksiin (Ympäristöministeriö 2007).^[3] Jos alueen taustapitoisuus on suurempi kuin asetettu kynnysarvo, pidetään taustapitoisuutta arviointikynnyksenä.

Alempi ja ylempi ohjearvo

Metallien alempi ja ylempi ohjearvo on asetettu pääosin ekologisten riskien perusteella pohjautuen maaperän suurimman ekologisesti hyväksyttävän pitoisuuden (SHPeko ja SHPTeko) viitearvoihin. Laskentaperusteet viitearvoille on esitetty Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) julkaisussa (Reinikainen 2007).^[4] Antimonin ja lyijyn alemmille ohjearvoille on käytetty myös terveysperusteisia viitearvoja (Reinikainen 2007). Ohjearvo on säädetty pitoisuuteen, jossa maaperän keskimääräinen luontainen taustapitoisuus on lisätty laskennallisesti SHPeko ja SHPTeko arvoihin. Ylempi ohjearvo on tarkoitettu teollisuus-, varasto-, liikenne- ym. vastaavien alueiden arviointiin. Alempaa ohjearvoa käytetään vastaavasti muilla alueilla, joissa maankäyttö on tavanomaista.

Alempi ohjearvo = SHPeko + taustapitoisuus

Ylempi ohjearvo = SHPTeko + taustapitoisuus

Taustapitoisuus = arvio mineraalimaan keskimääräisestä luontaisesta pitoisuudesta, syvyys 2 m?

Ohjearvovertailussa maaperästä mitattuja pitoisuuksia verrataan maankäytön perusteella valittuihin ohjearvoihin. Mikäli yhdenkin aineen osalta ohjearvo ylittyy, maaperää pidetään pilaantuneena ja puhdistamista tarpeellisena (Ympäristöministeriö 2007). Jos maaperän pitoisuudet ovat ohjearvoja pienempiä, mutta kynnysarvoja suurempia, pilaantuneisuus katsotaan epätodennäköiseksi.

Taulukko 1. Maaperän metallien ja puolimetallien kynnys- ja ohjearvot (mg kg^-1(dw)) (VNa 214/2007)

Aine	'	Kynnysarvo	Alempi ohjearvo	Ylempi ohjearvo
Antimoni	Sb	2	10	50
Arseeni	As	5	50	100
Elohopea (epäorg.)	Hg	0,5	2	5
Kadmium	Cd	1	10	20
Koboltti	Co	20	100	250
Kromi	Cr³⁺	100	200	300
Kupari	Cu	100	150	200
Lyijy	Pb	60	200	750
Nikkeli	Ni	50	100	150
Sinkki	Zn	200	250	400
Vanadiini	V	100	150	250

Maaperän ekologiset viitearvot

Ekologiset viitearvot ovat arvioita eliöille haitattomista tai haitallisista pitoisuuksista ympäristössä. Viitearvot voivat koskea joko ainoastaan yhtä lajia tai yleisesti kaikkia tietyssä ympäristönosassa eläviä lajeja (Ympäristöministeriö 2007).

Ohjearvojen perustana olevat SHPeko-arvot ovat esimerkkejä maaperän ekologisista viitearvoista ( Taulukko 2) (Reinikainen 2007). Ekologiset viitearvot on määritetty tilastollisesti lajien herkkyysjakaumaan perustuen, kun aineistoa on ollut riittävästi saatavilla. Muuten viitearvot on johdettu maaperäeliötestien tuloksista arviointikertoimilla tai jakautumiskertoimen (Kd) avulla vesieliötestien tuloksista (Reinikainen 2007). Metallien ekologisiin viitearvoihin liittyvää epävarmuus on kuvattu ekotoksikologisen aineiston luotettavuuden eli tiedon riittävyyden perusteella jakamalla se haitta-ainekohtaisesti kolmeen luokkaan: luotettavuus hyvä, keskinkertainen ja huono(Reinikainen 2007). Koska metallien toksisuusaineisto on vaihtelevaa, HC5 arvon sijaan suositellaan käytettäväksi tilastollisesti vakaampaa HC50 arvoa.

Taulukko 2. Maaperän metallien ja puolimetallien ekologiset viitearvot (HC5, HC50 ja HC50T) (Reinikainen 2007)

Aine	'	HC5	HC50	HC50T	Luotettavuus
		mg/kg	mg/kg	mg/kg
Antimoni	Sb	0,2	26	52	Keskinkertainen
Arseeni	As	0,9	56	250	Hyvä
Barium	Ba	180	730	1460	Keskinkertainen
Elohopea (epäorg.)	Hg	1,9	36	73	Hyvä
Kadmium	Cd	0,79	12	150	Hyvä
Koboltti	Co	2,4	170	250	Hyvä
Kromi	Cr3+	0,38	120	210	Hyvä
Kupari	Cu	3,4	125	192	Hyvä
Lyijy	Pb	55	490	750	Hyvä
Molybdeeni	Mo	39	190	270	Keskinkertainen
Nikkeli	Ni	0,26	65	120	Heikko
Seleeni	Se	0,1	4,5	9	Heikko
Sinkki	Zn	16	210	340	Hyvä
Vanadiini	V	1,1	77	144	Heikko

Maaperän suurin vaikutukseton pitoisuus, SVP, HC5s

Pitoisuus, joka arvioidaan maaperässä haitattomaksi (haitallinen 5% eliöistä).

HC5s = HC5aq x Kd

HC5aq = Hazardous Concentration; pitoisuus, joka on haitallinen 5%:lle vesieliöistä

Maaperän suurin ekologisesti hyväksyttävä pitoisuus, SHPeko, HC50s

Ekologisin perustein asetetut alemmat ohjearvot vastaavat pitoisuutta, joka voi standarditestien mukaan aiheuttaa haitallisia vaikutuksia 50 %:lle maaperän eliöistä tai mikrobiologisista prosesseista (HC50). HC50-arvot on määritetty joko tilastolliselta lajien herkkyysjakaumalta, arviointikertoimien avulla, tai vesieliötestien tuloksista (Reinikainen 2007).

HC50s = HC50aq x Kd

HC50= Hazardous Concentration; pitoisuus, joka on haitallinen 50%:lle eliöistä (mg/kg)

HC50aq = vesieliötestien tuloksista tilastollisesti tai arviointikertoimilla johdettu HC50 -arvo (mg/l)

Maaperän suurin ekologisesti hyväksyttävä pitoisuus teollisuusalueella, SHTPeko, HC50Ts

Ylemmät ohjearvot on ekologisten perusteiden osalta asetettu pääsääntöisesti joko herkkyysjakaumalta (maaperän mikrobiologiset prosessit, NOEC -arvot) määritetyn HC50-arvon perusteella tai kaksi kertaa eliölajien HC50-arvoa suuremmaksi.

HC50Ts = HC50s x 2 (mg/kg)

Avainsanat

Ympäristöterveys, viitearvot, HTP, raja-arvo

Viitteet

--#: Viitteet pitäisi kirjoittaa kunnolla auki. --Jouni Tuomisto 26. helmikuuta 2013 kello 22.54 (EET)

↑ Valtioneuvosto 2007. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeenarvioinnista 214/2007 (1.3.2007). http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=64056&lan=fi
↑ Tarvainen T. 2006. Maaperän geokemiallisten kartoitusten tunnuslukuja. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Arkistoraportti S41/0000/2006/1. 8s. http://arkisto.gtk.fi/s41/s_41_0000_2006_1.pdf
↑ Ympäristöministeriö 2007. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 2. 212 s. http://www.environment.fi/download.asp?contentid=69290&lan=fi ; http://www.environment.fi/download.asp?contentid=69291&lan=fi
↑ Reinikainen J. 2007. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 23/2007. Suomen ympäristökeskus. 164 s. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=75020&lan=fi

Reinikainen, J. 2007. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 23/2007. 164 s.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

[1] Valtioneuvosto 2007. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeenarvioinnista 214/2007 (1.3.2007). http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=64056&lan=fi

[2] Tarvainen T. 2006. Maaperän geokemiallisten kartoitusten tunnuslukuja. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Arkistoraportti S41/0000/2006/1. 8s. http://arkisto.gtk.fi/s41/s_41_0000_2006_1.pdf

[3] Ympäristöministeriö 2007. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 2. 212 s. http://www.environment.fi/download.asp?contentid=69290&lan=fi ; http://www.environment.fi/download.asp?contentid=69291&lan=fi

[4] Reinikainen J. 2007. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 23/2007. Suomen ympäristökeskus. 164 s. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=75020&lan=fi

[1]

[2]

[3]

[4]