Puoliintumisaika

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 28. kesäkuuta 2012 kello 06.38 – tehnyt Tiinu (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Puoliintumisaika: ajanjakso, jonka kuluessa kemikaalin määrä vähenee puoleen (ks. myös PCB – puoliintumisaika ja PCDD/F – eliminaatio). Useimmat kemikaalit eliminoituvat kehosta niin kutsutun ensimmäisen asteen eliminaatiokinetiikkaa noudattaen. Tällä tarkoitetaan sitä, että tietty määrä (esim. 1 %) elimistössä olevasta kemikaalista eliminoituu tietyn ajanjakson aikana (esim. tunnissa). Jos siis pitoisuus kehossa on suuri, myös eliminoituvan kemikaalin määrä on absoluuttisesti suuri (esim. milligrammoina/h mitattuna). Kun pitoisuus elimistössä vähenee, myös aikayksikössä eliminoituvan aineen määrä pienee.

Eliminaationopeutta on kätevä mitata puoliintumisajalla. Se on aika, jonka kuluessa kemikaalin määrä elimistössä vähenee 50 %:iin havainnoinnin aloittamishetkellä vallinneesta määrästä. Kunkin kemikaalin puoliintumisaika on vakio, ja ensimmäisen puoliintumisajan kuluessa määrä vähenee 50 %:iin, seuraavan puoliintumisajan kuluessa 25 %:iin, seuraavan aikana 12,5 %:iin ja niin edelleen. Nyrkkisääntö on, että aine eliminoituu 5 puoliintumisajan kuluessa (todellisuudessa 3 % kemikaalista on tällöin yhä elimistössä). Eliminaation puoliintumisaika on yhtä pitkä kuin kumuloitumisen puoliintumisaika. Jos siis saanti on vakio, elimistön kuorma kasvaa käytännössä viiden puoliintumisajan ajan ja saavuttaa sitten vakaan tilan.[1]

Katso myös

Viitteet

  1. Jouko Tuomisto, Terttu Vartiainen, Jouni T. Tuomisto: Dioksiinit ja PCB-yhdisteet: synopsis. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ISSN 1798-0089 ; Raportti 23/2011 [1]

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>