Kilometrikorvaus AM 2012

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 4. toukokuuta 2012 kello 10.41 – tehnyt Erkki Kuusisto (keskustelu | muokkaukset) (Kumottu muokkaus 12014, jonka teki Erkki Kuusisto (keskustelu) (olikin viime vuoden tieto))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Avoin arviointi
MITÄ TÄLLÄ SIVUSTOLLA TEHDÄÄN:

1.3.2012 voimaan astunut kansalaisaloitelaki antaa kansalaisille mahdollisuuden viedä omia lakiehdotuksiaan eduskunnan käsiteltäväksi. Käsittely edellyttää 50000 allekirjoitusta, ja ehdotusten laadukkuudesta riippuun kuinka vakavasti otettavia ne ovat. Avoimen Ministeriön asiantuntijat yhteistyössä kansalaisten ja virkamiesten kanssa arvioivat lakiehdotusten perusteita. Tälle sivustolle koostetaan kaikille avoin arviointi, jossa haetaan perusteltuja vastauksia kysymykseen pitäisikö kilometrikorvauksia kohtuullistaa ja jos kyllä, niin kuinka?


TAVOITE:

Avoimen Ministeriön lakialoiteet kerätään 1.3 avattuun Avoin Ministeriö -palveluun. Aloitteilla voi olla kolme eri statusta: (1) ideavaihe (2) luonnosvaihe (3) valmis kansalaisaloite. Vaiheessa (1) kerätään kommentteja ja näkemyksiä niin kansalaisilta kuin asiantuntijoiltakin. Näiden perusteellä päätetään nouseeko ideavaiheen aloite luonnosvaiheeseen, jolloin juristit muokkaavaat esityksen lakitekstin muotoon ja pyytävät myös sertifioiduilta asiantuntijoilta lausuntoja kuten virallisessakin lainvalmisteluprosessissa. Kilometrikorvausten kohtuullistamisesitys on nyt ideavaiheessa. Tavoitteena on löytää perustelut oikeudenmukaiselle käytännölle kilometrikorvausten suhteen. Jos hyviä perusteluja löytyy, ne kirjataan luonnosvaiheessa (2) lakiesityksen perusteosaan.


KUINKA VOIN OSALLISTUA:

  • Kuka tahansa voi osallistua.
  • Jos et halua rekisteröityä, voit kommentoida arviointia sivun alalaidasta löytyvää kommenttipainiketta käyttämällä
  • Rekisteröityneet käyttäjät (ks. sivun oikea yläkulma) voivat muokata sivustoa kuten Wikipediassa. Nimimerkin käyttö on sallittua.
  • Jos et halua kommentoida wikiin, voit myös lähettää sähköpostilla havaintosi ja kommenttisi osoitteeseen kanslia(at)avoinministerio.fi


Lyhyt johdatus avoimeen arviointiin

Tutkimuskysymyksen avoimeen arviointiin voivat osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet henkilöt, eturyhmät sekä virkamiehet. Työskentelytilana käytetään Opasnet-ympäristöä, joka toimii pitkälti analogisesti avoimen tietosanakirjan Wikipedian tapaan.

Avoin arviointi pyrkii tuottamaan selkeän vastauksen tutkimuskysymykseen. Tyypillisesti kysymystä voidaan lähestyä monesta eri suunnasta, kuten esimerkiksi verotuksen, elinkeinonharjoittamisen, luontoarvojen ja juridisen konsistenssin näkökulmista. Arvioinnin onnistuminen riippuu monista tekijöistä, kuten saatavilla olevan lähtödatan määrästä, osallistujien kompetenssista ja panoksesta, tutkimusongelmaan liittyvien arvojen välittymisestä käytettäviin päätöksentekomalleihin jne.

Tutkimuskysymys voi myös poikia uusia arviointeja, joita tarvitaan johonkin osakysymykseen vastaamiseen. Vaikka vastauksia arvioinnin kohteena olevaan kysymykseen voidaan parannella ikuisesti, täytyy lainvalmistelun osana käytettäville arvioinneille asettaa takaraja. Tämä arvointi jatkuu toistaseksi. Jatkosta päättää Avoimen Ministeriön ohjausryhmä myöhemmin. Mikäli arviointiprosessi tuottaa selkeän tuloksen, se kirjataan lakiesityksen liitteeksi. Arviointiprosessissa tuotettu materiaali jää Opasnettiin myöhemmin hyödynnettäväksi, esimerkiksi tilanteessa että arviointia päätetään jatkaa jossain muussa yhteydessä, vaikkapa laajemman veropoliittisen muutosesityksen osana.


Tiivistelmä voimassa olevasta kilometrikorvauskäytännöstä

Verohallinnon päätös [1] verovapaista matkakustannusten korvauksista v. 2012 olennaisin osin (9§) alla:

Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat: Korvauksen enimmäismäärä (autolle) on 45 senttiä kilometriltä, jota korotetaan

  • 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä
  • 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä
  • 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä
  • 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri
  • 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa
  • 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta

Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.

Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 12 senttiä kilometriltä.


Mitä täytyy analysoida lainmuutoksen perusteluja varten?

Alla olevaan listaan on kerätty muutamia mielenkiintoisia näkökohtia. Osa niistä on tiivistetty julkisesta keskustelusta. Voit lisätä omat ehdotuksesi listaan. Äärellisistä resursseita johtuen ei kaikkea voida tutkia joten karsintaa tullaan suorittamaan jatkossa.

  • Vaikutukset yksityisautoiluun
  • Vaikutukset yrityksiin
  • Kilometrikustannusten pienentämisen vaikutus kokonaisverokertymään
  • Ympäristövaikutukset
  • Väärinkäytön laajuus
  • Vertailunäkökohdat (hyödyt ja haitat eri eturyhmille, kuinka hyväksyttäviä eri ratkaisuehdotukset ovat, kuinka todennäköisesti niitä tullaan noudattamaan, voidaanko niitä valvoa käytännössä jne.)
  • Kerrannaisvaikutusten arviointi tukiviidakossa (tarkoituksena ei ole tehdä laaja-alaista remonttia verolainsäädäntöön, toistaiseksi täytynee tyytyä vain karkeaan arvioon)
  • Muuta...

Harkittavat päätökset

Taulukossa on mahdollisia päätöksiä kilometrikorvauksiin liittyen sekä niiden eri vaihtoehtoja. Arvioinnissa tarkastellaan ja vertaillaan vaikutuksia tilanteissa, joissa erilaisia vaihtoehtoja päätettäisiin toteuttaa.

Kilometrikorvaus AM 2012(-)
ObsPäätösVaihtoehtoMuuttujaSoluArvoSelite
1Pääomakulujen sisällyttäminenJaetaan kilometrien suhteessa (nykytila)27.07 €/100 kmPääomakulut lasketaan täysimääräisenä ja jaetaan kaikille kilometreille samassa suhteessa. Peruste: arvo alenee myös työajossa.
2Pääomakulujen sisällyttäminenEi sisällytetä kilometrikorvaukseen0 €/100 kmPääomakuluja ei sisällytetä kilometrikorvaukseen, vaan ne vyörytetään kokonaisuudessaan vapaa-ajan kilometreille. Peruste: työntekijä omistaa autonsa joka tapauksessa.
3Pääomakulujen sisällyttäminenLasketaan arvonalenema erikseen0-27 €/100 km riippuen ajomääristä ja pitoajastaTyöajon aiheuttama arvonalenema lasketaan erikseen ottaen huomioon, että auton arvo alenee joka tapauksessa ajettiin sillä tai ei. Peruste: Tämä vastaa todellista kulua työntekijälle.
4Julkinen liikenne vaihtoehtonaJulkista liikennettä ei huomioida kilometrikorvauksissa (nykytila)Kilometrikorvaus on samansuurinen riippumatta siitä, voisiko työmatkan tehdä joukkoliikenteellä vai ei.
5Julkinen liikenne vaihtoehtonaJulkisen liikenteen vaihtoehto asettaa korvauksen ylärajanJos kyseiselle matkalle on olemassa joukkoliikennevaihtoehto, sen hinta otetaan korvauksen enimmäismääräksi.
6Julkinen liikenne vaihtoehtonaJulkisen liikenteen vaihtoehto + matka-aika asettaa korvauksen ylärajanJos kyseiselle matkalle on olemassa joukkoliikennevaihtoehto, sen hinta otetaan korvauksen enimmäismääräksi. Kuitenkin otetaan huomioon myös matka-ajan pidentymisestä johtuva kustannus.

Vaikutukset yksityisautoiluun

Tulokset Autoliiton kustannuslaskurista

Tutkitaan paljonko pääoma- ja käyttökustannuksia tulee eri hintaluokkien ajoneuvojen käyttämisestä työnantajan ajoihin ja omiin ajoihin eri liikennesuoritteilla. Tutkitaan ensin sitä, kuinka käyttökustannukset on peitettävissä kilometrikorvauksella korkeahko hintaluokan uudessa autossa, jonka tarkemmat, Autoliiton laskurista saadut tyyppitiedot on esitetty alla.



Näillä tiedoilla on laskettu käyttökustannusten ja km-korvausten erotus eri liikennesuoritteille (eli vuodessa ajetulle kilometrimäärälle) ja korvattavien ajojen osuudelle (montako prosenttia kokonaisliikennesuoritteesta on kilometrikorvattavaa ajoa). Tulokset on esitetty alla neljälle eri auton pitoajalle: 2v, 3v, 4v ja 7v.


Käyttökulujen ja km-korvauksen erotus euroina pitoajalta 2 v
Käyttökulujen ja km-korvauksen erotus euroina pitoajalta 3 v


Käyttökulujen ja km-korvauksen erotus euroina pitoajalta 4 v
Käyttökulujen ja km-korvauksen erotus euroina pitoajalta 7 v


Kuvissa x-akseli kertoo ajettujen kilometrien määrän vuodessa (0-40000 km s.e. 0.0 vastaa 0 km ja 1.0 vastaa 40000 km) ja y-akseli kilometrikustannuskorvausten piiriin kuuluvien ajokilometrien osuudeen kaikista ajetuista kilometreistä (0-100% s.e. 0.0 vastaa 0% ja 1.0 vastaa 100%). Tulokset eri pitoajoille ovat kaikki samankaltaisia värijakaumaltaan, joka kertoo käyttökustannusten ja kilometrikorvausten erotuksen euroina koko pitoajalta, tärkeimpänä erotuksena skaala (euroissa), jonka ilmaisee kuvissa oikealla oleva palkki. Punainen väri tarkoittaa sitä että autoilija jää miinukselle ja sininen sitä että hän nettoaa kilometrikorvausten avulla käyttökustannuksia suuremman määrän (ts. negatiivinen tappio = voitto).

Kokonaiskustannukset saadaan laskettua kaavasta: Kokonaiskulut = pääomakulut + käyttökulut - kilometrikorvaus. Koska pääomakulut ovat kiinteitä koko käyttöajalta, nostavat ne ainoastaan nollatasoa yllä olevissa kuvissa vakioarvolla. Pääomakulut pitoajoille 2v 21246 €, 3v 30061 €, 4v 37964 € ja 7v 57467 €. (Huom: Autoliiton laskurin antamat arvot pääomakuluille riippuvat hieman laskenta-ajankohdasta).

Avoin laskuri

Vastaa Autoliiton laskuria mutta mahdollistaa nokkapellin alle kurkistamisen. Klikkaamalla Näytä koodi-kenttää alla näet R-koodin johon laskuri perustuu. Koodia voi muuttaa wikiin ja tallennuksen jälkeen muutettu malli on kaikkien käytettävissä. Kustannusmallin parametrit voi syöttää alla oleviin kenttiin, ja laskennan voi suorittaa klikkaamalla syötekenttien alapuolelta löytyvää Aja koodi-painiketta. Laskurin perusteista yms. voidaan väitellä avoimesti Keskustelusivulla.

Oman rahan määrä (€):

Saamatta jäävä korko:

Laina-aika (v):

Lainakorko:

Polttoaineen hinta (€/l):

Auton hinta lisävarusteineen (€):

Kulutus (l/100km):

Arvonalennusprosentti (100*%/v):

Ajoneuvovero (€/v):

Liikennevakuutus (€/v):

Kasko-vakuutus (€/v):

Säilytys- ja pysäköintimaksut (€/v):

Rengaskulut (€/v):

Huolto, korjaus, pesu (€/v):

+ Näytä koodi


Verohallinnon laskentaperusteet

Kulukorvausasian neuvottelukunnan pöytäkirjat liitteineen vuosilta 2006-2011 on saatavissa alla olevasta linkistä. Tärkeimmistä kilometrikorvauskäytännön perusteista koostetaan tiivistelmä. Hallituksen kehysriihi on tehnyt asiasta päätöksen, jonka mukaan korvauksille tulee kilometrimääräinen katto, jonka jälkeen korvaus pienenee huomattavasti [2].


Tiedosto:Km-korvaus-laskelmat VM.pdf


Vaikutukset yrityksiin

  • Toistaiseksi määrittämättä


Vaikutukset verokertymään

  • Toistaiseksi määrittämättä


Vaikutukset luontoon

  • Määritys kesken
  • Kokonaiskasvihuonepäästöjen laskennassa hyödynnetään Tilastokeskuksen dataa keskimääräisistä liikennesuoritteista.
  • Huom: Valmistajan ilmoittamat kulutuslukemat poikkeavat huomattavasti ajossa mitatuista. [3]


Vaikutukset lainsäädäntöön

  • Toistaiseksi määrittämättä


Käyttäjien vastaukset avoimena datana

Osana avointa arviointia keräämme käyttäjien näkemyksiä siitä millainen olisi yksilön ja yhteiskunnan kannalta oikeudenmukainen kilometrikorvauskäytäntö. Käyttäjät voivat valita neljästä eri korvauskäytännöstä tai ehdottaa omaansa. Tiivistetysti vaihtoehdot ovat seuraavat:

  1. Ny­ky­käy­tän­tö: Se­kä käyt­tö­kus­tan­nuk­set et­tä pää­o­ma­kus­tan­nuk­set kor­va­taan ve­ro­va­paas­ti (45 snt/km).
  2. LVM:n kaa­vai­le­ma eh­do­tus: Se­kä käyt­tö­kus­tan­nuk­set et­tä pää­o­ma­kus­tan­nuk­set kor­vataan. Ny­kyi­nen kor­vaus­ta­so säi­lyy ki­lo­met­ri­kat­toon 15000 km as­ti, min­kä jäl­keen kor­vaus­ta­so pie­ne­nee (o­le­tus 23 snt/km)
  3. LVM:n eh­do­tus o­mil­la pa­ra­met­reil­la: Ku­ten LVM:n eh­do­tus, mut­ta vastaaja määrittää o­man ki­lo­met­ri­kat­to­nsa ja sen jäl­kei­sen ki­lo­met­ri­kor­vauk­sen suu­ruu­den (voi ol­la pie­nem­pi tai suu­rem­pi kuin ny­kyi­nen).
  4. Pelk­kien käyt­tö­kus­tan­nus­ten kor­vaus: Pää­o­ma­ku­lu­ja ei kor­va­ta. Tä­mä vaih­to­eh­to voi­daan to­teut­taa säi­lyt­tä­mäl­lä ny­kyi­sen suu­rui­nen ki­lo­met­ri­kor­va­us mut­ta kor­vaa­mal­la e­nin­tään puo­let ko­ko­nais­lii­ken­ne­suo­rit­tees­ta.
  5. Jo­kin muu kor­vaus­käy­tän­tö

Vastauksiin voi tutustua tästä linkistä {{#opasnet_base_link:Op_fi2921}}. Linkin takaa löytyvän avoimen vastausdatan voi myös imuroida csv-tiedostoformaatissa.


Katso myös


Viitteet

  1. Vero.fi (Verohallinnon päätös v. 2012 matkakustannusten korvauksista)
  2. HS 23.3.2012: Kilometrikorvauksille on tulossa katto
  3. HS 24.2.2012: Päästöt pielessä