Kokonaisarkkitehtuuri

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 12. huhtikuuta 2012 kello 03.21 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (tekstiä täydennetty, kuva uusittu)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Kysymys

Millainen pitäisi olla tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin? Esimerkiksi, millainen sen pitäisi olla THL:ssä?

Vastaus

Kokonaisarkkitehtuurin tulisi perustua teoreettiseen näkemykseen parhaasta mahdollisesta kokonaisarkkitehtuurista. Sen kuvaamisen jälkeen sitä voidaan verrata nykytilaan ja tutkia, missä suhteissa nykytilaa pitää parantaa, jotta päästäisiin parhaaseen tulokseen. Tämä lähestymistapa on eri kuin JHS 179:ssä, jossa lähdetään nykytilasta, mietitään parannustarpeita ja vasta kolmanneksi mietitään parannustarpeiden synnyttämää tavoitetilaa.

Kokonaisarkkitehtuurin ytimessä pitäisi olla ajatuksen tiedontuotannosta, jonka tavoitteena on toiminnan parantaminen. Esimerkiksi THL:n osalta puhutaan yhteiskunnan eli kaikkien käytössä olevasta tiedosta (erityisesti terveyteen liittyen) ja toiminnasta, joka edistää ja suojelee terveyttä. Aihepiiri on siis erittäin laaja eikä rajoitu esimerkiksi potilastietojärjestelmiin. Yhteisöllistä tiedontuotantoa on perusteellisesti käsitelty hyöty-riskiarviointien osalta useissa THL:n julkaisuissa (ks. Assessment studies), ja käytännöllisiä havaintoja monien nykyisten lähestymistapojen puutteista on kuvattu äskettäin (ks. Ajattelemme, siis toimimme).

Eräs keskeinen päätelmä julkaisuissa on, että jos kokonaisarkkitehtuuria ajatellaan ensisijaisesti avoimena yhteisöllisenä tiedontuotantona ja sen vaatimina toiminnallisina ja tietoteknisinä ratkaisuina, monet nykyiset käytännöt ja teknologiat osoittautuvat lähinnä tavoitetta haittaaviksi esteiksi. Esteiden poistaminen alkaa vasta, kun tämä asia tunnistetaan ja myönnetään.

Onneksi on tarjolla myös käytäntöjä ja järjestelmiä, jotka on suunniteltu nimenomaan avoimen yhteisöllisen tiedontuotannon lähtökohdista. Suurin yksittäinen ero tyypillisiin nykyjärjestlmiin on, että kaikki tieto on lähtökohtaisesti avointa ja tuotetaan suoraan kaikkien käytössä oleviin verkkotyötiloihin. Tämä tekee työskentelystä suoraviivaista ja nopeaa. Vain erikseen ei-julkisiksi tai salaisiksi todettu aineisto käsitellään tästä poikkeavasti, jolloin rajoittamisen vaatimat erityisratkaisut ja toimintatapojen kankeus haittaavat ainoastaan tätä pientä osaa työstä.

Tietotekniseltä kannalta tärkein ero on, että kaikki käytettävät järjestelmät ovat avointa lähdekoodia. Tämä on looginen seuraus tiedon avoimuudesta: myös tietotekniikka on yhteisöllistä tietoa, eikä ole syytä jättää näin keskeistä osaa - sitä joka varmistaa koko tiedon tuotannon ja käytön toimivuuden - avoimen yhteisöllisen tiedon ulkopuolelle jonkin yksittäisen kaupallisen firman intressien pelikentäksi.

Kuva 1. Kokonaisarkkitehtuurin luonnos, jossa on sijoitettu tiedontuotannon olennaisia osia viitekehykseen. Näkökulmana on ollut avoin arviointi. Kaaviossa tärkeää ovat sarakkeet eli toiminta, tieto toiminnan tukena, tietojärjestelmät tiedontuotannon ja käytön tukena, ja lopulta teknologiat tietojärjestelmien tukena. Sen sijaan eri riveillä olevien käsitteellisen, loogisen ja fyysisen tason erottaminen toisistaan ei ole tärkeää eikä sitä tässä yritetä. [1]


Katso myös

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Kokonaisarkkitehtuuri&oldid=11795”