Ero sivun ”Vilman gradu” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:
Tälle sivulle on tarkoitus alkaa kokoamaan graduani. Nimeni on Vilma Sandström ja opiskelen Helsingin Yliopistossa ympäristönsuojelutiedettä. Teen avoimeen arviointiin liittyen pro gradu tutkielmaani. Sivulla oleva teksti on keskeneräistä ja monelta osin pelkkää ajatuksenjuoksua ja ideointia, eikä siis välttämättä lopullista tekstiä. Olen kiitollinen kaikesta saamastani palautteesta!
Tälle sivulle on tarkoitus alkaa kokoamaan graduani. Nimeni on Vilma Sandström ja opiskelen Helsingin Yliopistossa ympäristönsuojelutiedettä. Teen avoimeen arviointiin liittyen pro gradu tutkielmaani. Sivulla oleva teksti on keskeneräistä ja monelta osin pelkkää ajatuksenjuoksua ja ideointia, eikä siis välttämättä lopullista tekstiä. Olen kiitollinen kaikesta saamastani palautteesta!


==Gradusuunnitelma==
==Aiesuunnitelma==


Työnimi: Avoin arviointi päätöksenteon tukena.  Tapausesimerkkinä Jatropa- ja kalaöljypohjaisen biodieseltuotannon ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi
Työotsikko: Osallistuminen avoimessa arvioinnissa päätöksenteon tukena.  Tapausesimerkkinä Jatropa- ja kalaöljypohjaisen biodieseltuotannon avoin arviointi


Tutkimuksen tausta ja merkitys. Tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) avoimen arvioinnin projektia. Tutkimuksella on merkitystä avoimen arvioinnin kehityksen kannalta.  Tutkimus on merkityksellinen myös yhteiskuntapolitiikan kannalta, sillä osallistuminen yhteisiä asioita koskevaan päätöksentekoon on demokratian ja oikeudenmukaisempien päätösten kannalta tärkeä asia. Tässä tutkimuksessa tutkitaan yhtä osallistumisen mahdollistavaa menetelmää: avointa arviointia, ja yritetään ymmärtää sen toimivuutta tai toimimattomuutta päätöksentekoon vaikuttavana tekijänä.


Tutkimuskysymys: Kuinka avoin kollaboratiivinen tiedontuotantomalli soveltuu päätöstenteon tueksi ympäristökysymyksissä ja edesauttaa vaikuttavuutta teoriassa (=potentiaali) ja käytännössä (case)? Mistä ero potentiaalin ja toteutuman välillä johtuu ja kuinka sitä voisi kuroa umpeen?
Osallistumisesta ympäristökysymyksiin liittyvässä päätöksenteossa on kirjoitettu paljon. Suuri osa osallistumisen kirjallisuudesta on kuitenkin keskittynyt osallistumiseen prosessina (output) eikä niinkään sen vaikuttavuuteen (outcome). Tämä voi johtua siitä että arvioinnin prosessin teko on helpommin kontrolloitavissa ja tieteen piirissä, kun taas päätöksentekoprosessit ovat poliittisia. Tässä tutkimuksessa näkökulma olisi nimenomaan sen vaikuttavuus.  Tutkielma nojaa Mikko Pohjolan väitöskirja-artikkeleihin ja ne antavat pohjan analyysin menetelmiin. (Aikaisempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen perehtyminen vasta alussa.)


{{kommentti|#:|Ja lisäksi vielä lienee järkevää vertailla sekä teoriaa että käytäntöä vallitseviin yleisiin käytäntöihin ja pohtia toimivuutta siltä pohjalta, ainakin yleisellä tasolla, jos ei tarkemman analyysin kautta.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 12. lokakuuta 2011 kello 18.13 (EEST)}}
Tutkimuskysymys: Kuinka avoin kollaboratiivinen tiedontuotantomalli soveltuu päätöstenteon tueksi ympäristökysymyksissä ja edesauttaa vaikuttavuutta teoriassa ja käytännössä?


Näkökulmana vaikuttavuus(potentiaali) properties of good assessmentin tapaan ajateltuna. Arvioinnin potentiaalia saavuttaa tavoitteet voidaan tarkastella sisällön laadun ja sopivuuden (applicability) avulla. Potentiaali ei kuitenkaan ole sama kuin todelliset vaikutukset.
Lisäkysymyksiä: Mistä ero potentiaalin ja toteutuman välillä johtuu ja kuinka sitä voisi kuroa umpeen? Miten osallistuminen vaikuttaa vallitsevissa käytännöissä (esim. YVA)?


(Eli miten osallistuminen avoimen arvioinnin kautta teoriassa pitäisi vaikuttaa päätöksentekoon ja miten se todellisuudessa tässä tapauksessa vaikuttaa, vai vaikuttaako ollenkaan.)


Käsittely:
Tavoite ja näkökulma. Tutkimuksen tavoitteena on testata osallistumisen vaikuttavuutta arviointiin ja arvioinnin vaikuttavuutta päätöksentekoon käytännön esimerkissä ja verrata sitä teoriaan. Näkökulmana vaikuttavuus (potentiaali) properties of good assessmentin (Evaluating performance of environmental health- artikkeli) tapaan ajateltuna.
Ympäristökysymysten luonne -> päätöksenteon haasteellisuus
* Monitieteisyys, erilaiset arvot, kaikki vaikuttaa kaikkeen


Aineistot ja menetelmät. Aineistona olisi siis THL:n biopolttoainearvioinnit, ja aineiston analyysin menetelmänä Mikko Pohjolan (yms.) luoma malli arvioinnin onnistumisen ja vaikuttavuuden arvioinnista (Properties of good assesment) (Pohjola et al., julkaisematon). Dimensions of openness mallin avulla arvioidaan osallistumista, ja sitä miten paljon se vaikuttaa arvioinnin tulokseen (output). Ja PoGA mallin avulla voin jatkaa siitä ja arvioida kuinka paljon tämä arvioinnin output on vaikuttanut päätöksentekoon (outcome).


Osallistuminen ratkaisuna
Aikataulu. Biopolttoaine-arviointi on tällä hetkellä käynnissä ja siitä voidaan saada tuloksia ja materiaalia analyysiin marras-joulukuussa.
* Päätöksentekoon osallistumisen hyvät ja huonot puolet (tästä paljon artikkeleita)
Marras-Joulukuu: Kirjallisuuteen tutustumista ja teoreettisen taustan kirjoittamista.
* Linkin toimivuus tiedon tuotannon (osallistumisen) ja sen käytön välillä.  
Tammi-Helmikuu: Arvioinnin analyysiä.
Helmikuu-Toukokuu: Tutkielman kirjoittamista.




Avoin arviointi osallistavana menetelmänä ympäristövaikutusten arvioinnissa
Tässä ideoita siihen, miten aihetta voitaisiin käsitellä tutkielmassa.   Käsittely:
* Avoimesta arvioinnista, perustana informaation avoimuus ja asianosaisten sidosryhmien osallistuminen arviointiin
* avoin kollaboratiivinen tiedontuotantomalli (avoimuus, trialogia, sosiaalisen oppimisen malli (jaettu ymmärrys), avoimen arvioinnin metodologia, Opasnetin ominaisuudet, ...)


1 Introduction


Miten arvioinnin ”onnistumista” voi arvioida?
1.1 Justification of participation based on environmental issues attributes (physical and social) - > difficulties in environmental decision making (van den Hove 1999, etc)
* mm. Properties of good assessment “Evaluating performance of environmental health assessments” artikkelista
* Openness in participation… artikkelista dimesions of openness
* Ei pelkkää osallistumisen prosessin arviointia, vaan myös analyysiä siitä, vaikuttaako arviointi päätöksentekoon


1.2 Participation as a solution


Tapausesimerkki: Biodiesel raaka-aineiden arviointi,
- Strengths and weaknesses of participation
* Teoreettisen mallin sovellus käytännön esimerkissä (properties of good assesment malli arvioinnin selkärankana)


- Functionality of the link between production of the information (participation) and the use of it (output->outcomes)


Oliko avoimuudesta ja osallistamisesta hyötyä? Vaikuttiko se päätöksentekoon? Oliko arviointi ”onnistunut”? Mitä hyviä puolia? Huonoja puolia? Kuinka hyvin tiedon tuotannon potentiaalia hyödynnettiin? Kuinka hyvin tiedon tuotanto pystyi vastaamaan tarpeisiin?
1.3 Current practices


==Kirjallisuutta==
- Current institutions of participation ( YVA, etc)
*Pohjola and Tuomisto, 2011, Openness in participation, assessment, and policy making upon issues of environment and environmental health: a review of literature and recent project results. Environmental Health 2011 10:58.
 
*Pohjola, M. V. et al. 2011, State of the art in benefit–risk analysis: Environmental health. Food and Chemical Toxicology, article in press
 
*O'Faircheallaigh, Ciaran, 2010, Public participation and environmental impact assessment: Purposes, implications, and lessons for public policy making. Environmental Impact Assessment Review 30 (2010) 19–27
 
2 Material and methodology
2.1 Open assessment case:
 
- Case : Open assessment of Jatropa and fish waste as a resource for biofuel production
 
- Open assessment as a participatory method
 
- Open collaborative model for creating information (openness, trialogy model, social learning theory, methodology of open assessment)
 
- Stakeholder analysis
 
- Collecting the data
 
2.2 Methodology of evaluation of the assessment:
 
2.2.1 Openness in participation from article dimensions of openness
 
2.2.2 Properties of a good assessment model from “Evaluating performance of environmental health assessments” article
 
 
3 Results
 
 
4 Discussion
Was the evaluation succesfull? Did the participation affect the evaluation outcomes? How well was the information potential utilized? How well did the production of information answer to the needs?
 
==References==
 
Pohjola and Tuomisto, 2011: Openness in participation, assessment, and policy making upon issues of environment and environmental health: a review of literature and recent project results. Environmental Health 2011 10:58.
 
Pohjola, Tuomisto and Tainio, Evaluating performance of environmental health assessments. vielä julkaisematon artikkeli, luettu 17.10.2011
 
van den Hove, S. 2000: Participatory approaches to environmental policy-making: the European Commission Climate Policy Process as a case study. Ecological Economics 33:457–472.
 
Matthews, K.B., Rivington, M., Blackstock, K.L., McCrum, G., Buchan, K. and Miller, D.G. 2011: Raising the bar? The challenges of evaluating the outcomes of environmental modelling and software. Environmental Modelling & Software 26 (2011) 247-257.
 
Pölönen, I, Hokkanen, P and Jalava, K. 2011: The effectiveness of the Finnish EIA system — What works, what doesn't, and what could be improved?. Environmental Impact Assessment Review 31 (2011) 120–128.
 
Reed, M.S., 2008: Stakeholder participation for environmental management:A literature review. Biological Conservation 141 (2008) 2417-2431.
 
O'Faircheallaigh, C., 2010, Public participation and environmental impact assessment: Purposes, implications, and lessons for public policy making. Environmental Impact Assessment Review 30 (2010) 19–27

Versio 31. lokakuuta 2011 kello 12.14

Mikä gradu?

Tälle sivulle on tarkoitus alkaa kokoamaan graduani. Nimeni on Vilma Sandström ja opiskelen Helsingin Yliopistossa ympäristönsuojelutiedettä. Teen avoimeen arviointiin liittyen pro gradu tutkielmaani. Sivulla oleva teksti on keskeneräistä ja monelta osin pelkkää ajatuksenjuoksua ja ideointia, eikä siis välttämättä lopullista tekstiä. Olen kiitollinen kaikesta saamastani palautteesta!

Aiesuunnitelma

Työotsikko: Osallistuminen avoimessa arvioinnissa päätöksenteon tukena. Tapausesimerkkinä Jatropa- ja kalaöljypohjaisen biodieseltuotannon avoin arviointi

Tutkimuksen tausta ja merkitys. Tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) avoimen arvioinnin projektia. Tutkimuksella on merkitystä avoimen arvioinnin kehityksen kannalta. Tutkimus on merkityksellinen myös yhteiskuntapolitiikan kannalta, sillä osallistuminen yhteisiä asioita koskevaan päätöksentekoon on demokratian ja oikeudenmukaisempien päätösten kannalta tärkeä asia. Tässä tutkimuksessa tutkitaan yhtä osallistumisen mahdollistavaa menetelmää: avointa arviointia, ja yritetään ymmärtää sen toimivuutta tai toimimattomuutta päätöksentekoon vaikuttavana tekijänä.

Osallistumisesta ympäristökysymyksiin liittyvässä päätöksenteossa on kirjoitettu paljon. Suuri osa osallistumisen kirjallisuudesta on kuitenkin keskittynyt osallistumiseen prosessina (output) eikä niinkään sen vaikuttavuuteen (outcome). Tämä voi johtua siitä että arvioinnin prosessin teko on helpommin kontrolloitavissa ja tieteen piirissä, kun taas päätöksentekoprosessit ovat poliittisia. Tässä tutkimuksessa näkökulma olisi nimenomaan sen vaikuttavuus. Tutkielma nojaa Mikko Pohjolan väitöskirja-artikkeleihin ja ne antavat pohjan analyysin menetelmiin. (Aikaisempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen perehtyminen vasta alussa.)

Tutkimuskysymys: Kuinka avoin kollaboratiivinen tiedontuotantomalli soveltuu päätöstenteon tueksi ympäristökysymyksissä ja edesauttaa vaikuttavuutta teoriassa ja käytännössä?

Lisäkysymyksiä: Mistä ero potentiaalin ja toteutuman välillä johtuu ja kuinka sitä voisi kuroa umpeen? Miten osallistuminen vaikuttaa vallitsevissa käytännöissä (esim. YVA)?

(Eli miten osallistuminen avoimen arvioinnin kautta teoriassa pitäisi vaikuttaa päätöksentekoon ja miten se todellisuudessa tässä tapauksessa vaikuttaa, vai vaikuttaako ollenkaan.)

Tavoite ja näkökulma. Tutkimuksen tavoitteena on testata osallistumisen vaikuttavuutta arviointiin ja arvioinnin vaikuttavuutta päätöksentekoon käytännön esimerkissä ja verrata sitä teoriaan. Näkökulmana vaikuttavuus (potentiaali) properties of good assessmentin (Evaluating performance of environmental health- artikkeli) tapaan ajateltuna.

Aineistot ja menetelmät. Aineistona olisi siis THL:n biopolttoainearvioinnit, ja aineiston analyysin menetelmänä Mikko Pohjolan (yms.) luoma malli arvioinnin onnistumisen ja vaikuttavuuden arvioinnista (Properties of good assesment) (Pohjola et al., julkaisematon). Dimensions of openness mallin avulla arvioidaan osallistumista, ja sitä miten paljon se vaikuttaa arvioinnin tulokseen (output). Ja PoGA mallin avulla voin jatkaa siitä ja arvioida kuinka paljon tämä arvioinnin output on vaikuttanut päätöksentekoon (outcome).

Aikataulu. Biopolttoaine-arviointi on tällä hetkellä käynnissä ja siitä voidaan saada tuloksia ja materiaalia analyysiin marras-joulukuussa. Marras-Joulukuu: Kirjallisuuteen tutustumista ja teoreettisen taustan kirjoittamista. Tammi-Helmikuu: Arvioinnin analyysiä. Helmikuu-Toukokuu: Tutkielman kirjoittamista.


Tässä ideoita siihen, miten aihetta voitaisiin käsitellä tutkielmassa. Käsittely:

1 Introduction

1.1 Justification of participation based on environmental issues attributes (physical and social) - > difficulties in environmental decision making (van den Hove 1999, etc)

1.2 Participation as a solution

- Strengths and weaknesses of participation

- Functionality of the link between production of the information (participation) and the use of it (output->outcomes)

1.3 Current practices

- Current institutions of participation ( YVA, etc)


2 Material and methodology

2.1 Open assessment case:

- Case : Open assessment of Jatropa and fish waste as a resource for biofuel production

- Open assessment as a participatory method

- Open collaborative model for creating information (openness, trialogy model, social learning theory, methodology of open assessment)

- Stakeholder analysis

- Collecting the data

2.2 Methodology of evaluation of the assessment:

2.2.1 Openness in participation from article dimensions of openness

2.2.2 Properties of a good assessment model from “Evaluating performance of environmental health assessments” article


3 Results


4 Discussion

Was the evaluation succesfull? Did the participation affect the evaluation outcomes? How well was the information potential utilized? How well did the production of information answer to the needs?

References

Pohjola and Tuomisto, 2011: Openness in participation, assessment, and policy making upon issues of environment and environmental health: a review of literature and recent project results. Environmental Health 2011 10:58.

Pohjola, Tuomisto and Tainio, Evaluating performance of environmental health assessments. vielä julkaisematon artikkeli, luettu 17.10.2011

van den Hove, S. 2000: Participatory approaches to environmental policy-making: the European Commission Climate Policy Process as a case study. Ecological Economics 33:457–472.

Matthews, K.B., Rivington, M., Blackstock, K.L., McCrum, G., Buchan, K. and Miller, D.G. 2011: Raising the bar? The challenges of evaluating the outcomes of environmental modelling and software. Environmental Modelling & Software 26 (2011) 247-257.

Pölönen, I, Hokkanen, P and Jalava, K. 2011: The effectiveness of the Finnish EIA system — What works, what doesn't, and what could be improved?. Environmental Impact Assessment Review 31 (2011) 120–128.

Reed, M.S., 2008: Stakeholder participation for environmental management:A literature review. Biological Conservation 141 (2008) 2417-2431.

O'Faircheallaigh, C., 2010, Public participation and environmental impact assessment: Purposes, implications, and lessons for public policy making. Environmental Impact Assessment Review 30 (2010) 19–27