Ero sivun ”Päätöksenteon menetelmät - Eracedu 2011” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Tälle sivulle kerätään lyhyitä kuvauksia erilaisista menetelmistä, joilla erilaisilta eturyhmiltä kerättyjä arvoja ja faktoja voidaan hyödyntää toimenpide-ehdotusten ja suunnitelmien keskinäisessä vertailussa. Yksinkertaisimmillaan tämän sivun tekniikat vastaavat kysymykseen, kuinka monista ristiriitaisilta tuntuvista tai yhteismitattomista vaihtoehdoista voidaan valita sopivin. Hienostuneemmat päätöksentekomenetelmät ovat samalla oppimisprosesseja. Toisin sanoen osanottajien näkemykset voivat kehittyä päätöksentekoprosessin aikana, jos he sallivat itsensä oppia jotain muiden arvoista ja perusteista. Joskus hyvä, useimpia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, saavutetaan yhdistelemällä eri vaihtoehtoja sopivasti. | Tälle sivulle kerätään lyhyitä kuvauksia erilaisista menetelmistä, joilla erilaisilta eturyhmiltä kerättyjä arvoja ja faktoja voidaan hyödyntää toimenpide-ehdotusten ja suunnitelmien keskinäisessä vertailussa. Yksinkertaisimmillaan tämän sivun tekniikat vastaavat kysymykseen, kuinka monista ristiriitaisilta tuntuvista tai yhteismitattomista vaihtoehdoista voidaan valita sopivin. Hienostuneemmat päätöksentekomenetelmät ovat samalla oppimisprosesseja. Toisin sanoen osanottajien näkemykset voivat kehittyä päätöksentekoprosessin aikana, jos he sallivat itsensä oppia jotain muiden arvoista ja perusteista. Joskus hyvä, useimpia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, saavutetaan yhdistelemällä eri vaihtoehtoja sopivasti. | ||
Vaikka 'oikeassa elämässä' eturistiriidat voivat olla huomattavia ja reviirihenki vahva, voidaan yhteisöllisiä päätöksentekomentelmiä käyttää vähintäänkin rajoitetusti tai neuvoa-antavasti. | Vaikka 'oikeassa elämässä' eturistiriidat voivat olla huomattavia ja reviirihenki vahva, voidaan yhteisöllisiä päätöksentekomentelmiä käyttää vähintäänkin rajoitetusti tai neuvoa-antavasti. Alla olevissa esimerkeissä havainnollistetaan eri päätöksentekomenetelmien käyttöä liikennesuunnittelupelin avulla. | ||
=== Äänestykset === | === Äänestykset === | ||
Äänestykset ovat yksinkertaisin tapa löytää monesta vaihtoehdosta se, jolla on enemmistön tuki takanaan. Äänestysten ongelmana on se, että äänestystilanteeseen ajaudutaan ennen kuin äänestäjillä on ollut mahdollisuutta oppia (a) äänestysvaihtoehtojen taustoista (b) toisten äänestäjien perusteista ja näkökulmasta johtuvasta painotuksesta (c) äänestyksen kohteena olevan ongelman luonteesta. Edustuksellista demokratiaa perustellaan juuri sillä tosiseikalla että edellä lueteltuihin seikkoihin paneutuminen vaatii jonkin verran aikaa ja vaivaa. Siksi yleensä äänestetään edustajista, ei asioista. | |||
Vaikka ajanpuute onkin todellinen ongelma, voidaan se monasti kiertää tarjoamalla äänestäjille työkaluja, joiden avulla he voivat ymmärtää paremmin mahdollisten valintojensa vaikutuksia ja seuraamuksia. Nykyteknologia mahdollistaa ammattimaisten työkalujen tuomisen tavallisenkin kansalaisen ulottuville. Kadunmiehenkin on siis mahdollista kysyä kysymyksiä 'mitä jos tämä oletus muuttuu', 'mitä jos tuo ei pidäkään paikkaansa', 'mitä jos tekisimmekin näin', ja niin edelleen. | |||
Äänestykset voidaan jakaa rajoittamattomiin sekä eturyhmäkohtaisiin. | Äänestykset voidaan jakaa rajoittamattomiin sekä eturyhmäkohtaisiin. | ||
=== Yhteismitallistaminen === | === Yhteismitallistaminen === | ||
Versio 6. lokakuuta 2011 kello 17.18
| Moderaattori:Smxb (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Huom! Sivua lisätään materiaalia ja linkkejä jatkuvasti
Yhteisöllisen päätöksenteon menetelmiä
Tälle sivulle kerätään lyhyitä kuvauksia erilaisista menetelmistä, joilla erilaisilta eturyhmiltä kerättyjä arvoja ja faktoja voidaan hyödyntää toimenpide-ehdotusten ja suunnitelmien keskinäisessä vertailussa. Yksinkertaisimmillaan tämän sivun tekniikat vastaavat kysymykseen, kuinka monista ristiriitaisilta tuntuvista tai yhteismitattomista vaihtoehdoista voidaan valita sopivin. Hienostuneemmat päätöksentekomenetelmät ovat samalla oppimisprosesseja. Toisin sanoen osanottajien näkemykset voivat kehittyä päätöksentekoprosessin aikana, jos he sallivat itsensä oppia jotain muiden arvoista ja perusteista. Joskus hyvä, useimpia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, saavutetaan yhdistelemällä eri vaihtoehtoja sopivasti.
Vaikka 'oikeassa elämässä' eturistiriidat voivat olla huomattavia ja reviirihenki vahva, voidaan yhteisöllisiä päätöksentekomentelmiä käyttää vähintäänkin rajoitetusti tai neuvoa-antavasti. Alla olevissa esimerkeissä havainnollistetaan eri päätöksentekomenetelmien käyttöä liikennesuunnittelupelin avulla.
Äänestykset
Äänestykset ovat yksinkertaisin tapa löytää monesta vaihtoehdosta se, jolla on enemmistön tuki takanaan. Äänestysten ongelmana on se, että äänestystilanteeseen ajaudutaan ennen kuin äänestäjillä on ollut mahdollisuutta oppia (a) äänestysvaihtoehtojen taustoista (b) toisten äänestäjien perusteista ja näkökulmasta johtuvasta painotuksesta (c) äänestyksen kohteena olevan ongelman luonteesta. Edustuksellista demokratiaa perustellaan juuri sillä tosiseikalla että edellä lueteltuihin seikkoihin paneutuminen vaatii jonkin verran aikaa ja vaivaa. Siksi yleensä äänestetään edustajista, ei asioista.
Vaikka ajanpuute onkin todellinen ongelma, voidaan se monasti kiertää tarjoamalla äänestäjille työkaluja, joiden avulla he voivat ymmärtää paremmin mahdollisten valintojensa vaikutuksia ja seuraamuksia. Nykyteknologia mahdollistaa ammattimaisten työkalujen tuomisen tavallisenkin kansalaisen ulottuville. Kadunmiehenkin on siis mahdollista kysyä kysymyksiä 'mitä jos tämä oletus muuttuu', 'mitä jos tuo ei pidäkään paikkaansa', 'mitä jos tekisimmekin näin', ja niin edelleen.
Äänestykset voidaan jakaa rajoittamattomiin sekä eturyhmäkohtaisiin.