Osallistuva kaupunkisuunnittelu Joensuussa

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi2660
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2660}}

Tausta

Tälle sivulle kerätään koulutusmateriaalia Joensuussa lokakuun lopussa järjestettävään ERACEDU-koulutustapahtumaan. Tarkoituksena on esitellä mahdollisuuksien mukaan kaupungin edustajille (päättäjille, virkamiehille, kaupunkilaisille) osallistuvan kaupunkisuunnittelun uusia mahdollisuuksia, erityisesti mallipohjaista avointa arviointia. Koulutuspaketti vastaa kysymykseen "Miten kaupunkilaiset ja hallinto auttavat toisiaan kaupungin toimintojen suunnittelussa".

Koulutus järjestetään torstaina 29.9.2011 Joensuussa.

Kaupunkisuunnittelu pelinä

• Aihe: kaupunkisuunnittelupeli joka keskittyy liikennesuunitteluun
• Idea ja toteutus: sovellettavissa mihin tahansa kaupunkisuunnittelun osa-alueeseen
• Pelurit: joensuulaiset, kaupungin virkamiehet, ELY-keskuksen edustajat
• Peliympäristö:

• Vaihtoehto 1: Opasnet (etuna täysiverinen wiki ja mahdollisuus ajaa simulaatiot samalta pelialustalta)
• Vaihtoehto 2: Google Sites (melkein täysverinen wiki, helpompi ja visuaalisempi käyttää aloittelijalle kuin Opasnet. Lisäksi Google Sites'ia voi koristella widgeteillä ja sen voi yhdistää Google Groupsin kanssa (pelurit voivat muodostaa keskusteluryhmiä). Lisäksi Google Sites'in avulla voidaan suorittaa taulukkolaskentaa (täytyy tehdä R-koodina Opasnetissä). Sekä Google Sites'ssa että Opasnetissä voidaan tehdä polleja Googlen kyselytyökaluilla, joihin kommunikointi pelissä pääasiassa perustuu. Etuna Google Sites'ssa on se, että wikiä voivat monet päivittää täysin samanaikaisesti.) Opasnetissä voidaan tehdä samat asiat kuin Google Sites'ia käyttämällä, mutta Opasnet voi vaikuttaa vähän pelottavalta ammattilaissisältöineen ja sokerikuorrutettamattomine wikeineen.

Pelin dynamiikka

• pelaajat syöttävät sisään omat liikennekäyttäytymistapansa (Googlen kyselykaavakkeen kautta, jonka tuloksista muodostuu automaattisesti Google spreadsheet, joka voidaan postata Google Sites-pelisivulle. Opasnetissä tämä jää moderaattorin vastuulle). Kysymykset kaavakkeessa voidaan esim. esittää tyyliin 'ajan n kertaa viikkossa pyörällä töihin', 'vien lapset autolla kouluun n kertaa viikossa' jne. Tietojen perusteella voidaan pelaajat luokitella ryhmiin (lapsettomat pyöräilijät, aktiiviautoilijat jne.). Ryhmiä varten moderaattori perustaa oman Google Ryhmän. Pelaajat voivat myos suoraan muodostaa omia ryhmiään, jos kyselydatan pohjalta tehty luokittelu ei kelpaa. Pelaajan on myös mahdollista kuulua useampaan ryhmään niin halutessaan. Ryhmäsivunsa lisäksi pelaajat seuraavat pelin 'pääsivua', johon pelitapahtumat päivittyvät.
• Pelitapahtumat generoidaan Googlen kyselylomakkeiden vastausten perusteella.
• Yksinkertaisimmassa peliskenaariossa kaupungin johto haluaa tiedustella mihin uudet pyöräkaistat olisi vedettävä, tai mitkä kadut voitaisiin pyhittää kävelykaduiksi.
• Pelaajat generoivat listan sanapareista pelin pääsivun wikiin. He voivat yhdistellä sanoja kuten kadunnimiä, prosenttiosuuksia, kellonaikoja ja liikennevälineitä (voidaan siis yhdistella sanoja kuten 'autoton', 'polkupyoraton' tai 'bussiton' kadun- ja paikannimiin)
• Lista toimenpide-ehdotuksista voi näyttää esim. tältä:

• autoton Hameentie
• polkupyoraton Keskustori
• eri kombinaatioita joissa useampi paikannimi voi olla mukana

• Liikennemalli laskee kolme (ehka enemmankin, mita nyt mallista ulos saa) keskimaaraista indeksia (pienhiukkasindeksin, CO2-indeksin ja hinnan) jokaiselle luettelon idealle. Jos Opasnetin tamanhetkinen malli ei pysty naita laskemaan, kehitetaan yliyksinkertaistettu esimerkkimalli pelin tarpeisiin joka tuottaa jotain lukuja vaikka hatusta. Tarkeaa on etta saadaan useampi indeksi, jotka eivat ole yhteismitallisia, vaikka esim. CO2-jalanjaljen kasaviminen voidaan tulkita esim. lisaantyneina terveyskustannuksina ja nain kunnan veroprosentin kasvamismahdollisuutena (tasta myohemmin).

Yhtymäkohtia eri projekteihin

• Tukeudutaan mallipohjaiseen hyöty-riski -analyysiin mutta sivuutetaan mallien toiminta ja tekniset seikat mahdollisimman nopeasti.
• Avoimen arvioinnin tekniikka koitetaan esittää ehkä yhteisöllisen budjetoinnin kautta (?)
• Keskustellaan kaupungin energia-, liikenne- ja ilmastopolitiikasta
• Käytetään hyväksi Translink-esimerkin tyyppistä peliä
• Kaupunkilaisilta paitsi kerätään arvoja, yritetään myös osallistaa pelin kautta jotta päätöksenteko olisi informoidumpaa. Sivistysnäkökulma on siis tärkeä.