Ero sivun ”Bioenergian saanto kalajätteestä” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 14: Rivi 14:


==Perustelut==
==Perustelut==
'''Eläimien suolista valmistettu biodiesel ei ole uusi tekniikka, mutta kiinnostus valmistukseen on herännyt vasta viime aikoina.'''
* '''Tutkimusten mukaan kalajätteet sopivat hyvin raaka-aineiksi energiantuotantoon.'''  Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT vertasi tutkimuksessaan kuivalannan ja kalajätteen tehokkuutta biodieselin valmistamisessa. Alkuun reaktoriin syötettiin vain kuivalantaa, mutta kun kymmenesosa siitä korvattiin kalajätteellä, biokaasun tuotanto kasvoi yli kaksinkertaiseksi. <ref name = finbio> http://www.finbio.fi/GetItem.asp?item=msg;16826 </ref>
* '''Varsinaisessa prosessissa''' kalaöljy johdetaan kalajätteestä ja sekoitetaan yleensä metanoliin. Polttoaine puhdistetaan lisäämällä mangaani, jotta tuote soveltuu moottoreihin ja reaktoreihin, joita käytetään biodieselin valmistukseen ( [[Biopolttoaineen valmistusprosessi kala%C3%B6ljyst%C3%A4]] ). Parhaimmillaan 1 kg:llä kalajäteöljyä voidaan tuottaa jopa hieman yli 1 l biodieseliä. <ref name = fao> http://www.fao.org/bioenergy/aquaticbiofuels/knowledge/fish-waste/en </ref>
* '''Enerfish-projektissa''' on saatu 18 litralla kalajäteöljyä tuotettua 13 litraa biodieseliä. <ref name= enerfish> http://www.enerfish.eu/~enerfish/p-techno-techno_id-2/fish-oil-to-biodiesel.html </ref>
* '''Suomalainen biopolttoaineiden valmistamiseen''' erikoistunut yritys Rovina Oy hyödyntää kalanperkuujätteitä biodieselin valmistuksessa. <br>  Vuonna 2005 yhtiö keräsi puoli miljoonaa kiloa perkuujätteitä ympäri Suomea ja näistä valmistettin 300 000 l biodieseliä. Tästä voidaan laskea Rovinan biodieselin valmistuksen energiatehokkuudeksi 0.666l/1kg kalanperkuujätettä. <ref name = rovina> http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:AgXhtZVwcwUJ:www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf%3Fsequence%3D3+kalaj%C3%A4te%2Bbioenergia&hl=fi&gl=fi&pid=bl& srcid=ADGEESjA7HIgtoQiIDactTQZPknRpprHboFZYrSFu_rt_RgbihsYUPaMYRLnXHT59X3PHyXxVhwqciJ24H_lLcXA55PMoFZFmVNkIzbc8EHjDTDjPSu2L21eYIFR2KCDMKRY-f-65vny&sig=AHIEtbQUO8PpVdwy5YzsP5ZuhaYIOcF6DQ </ref>


==Riippuvuudet==
==Riippuvuudet==

Versio 20. elokuuta 2011 kello 16.43





Kysymys

Paljonko käyttökelpoista bioenergiaa saadaan tuotettua yhdestä kilosta tai tonnista tyypillistä kalanjalostuksen jätettä?

Kuinka suuri kyseinen määrä on verrattuna muihin bioenergianlähteisiin, esimerkiksi jatropaöljyyn?

Perustelut

Riippuvuudet

Kalajätteen energiatehokkuuden ( kg / 1l kalajäte) määrä verrattaessa muihin bioenergian valmistusmenetelmiin (energiatehokkuus, kustannukset yms.)

  • Kalajätteen energiatehokkuudeksi on parhaimmillaan saatu 1l/1kg.
  • Tonnista Jatropahedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä. Tästä voidaan laskea karkeasti keskiarvoja käyttäen Jatropan energiatehokkuudeksi 0.32l/kg. (Openshaw 2000)[1]
  • Tästä voidaan siis päätellä että tehokkailla valmistusmenetelmillä kalajäte on jopa kolme kertaa tehokkaampi energianlähde verrattuna jatropaan.


Ero sivun ”Bioenergian saanto kalajätteestä” versioiden välillä(l/kg)
ObsNroValmistusaineResult
11Jatropa 0.32
22Kalajäte 1

Katso myös

Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä
Ensyklopedia-artikkelit:

Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä

Taustamuuttujat:

Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | op_en:Market prices of raw materials | op_en:World fisheries production

Tuotanto- ja saantomuuttujat:

Kalajätteen käyttömahdollisuudet | Biodieselin saanto kalaöljystä

Vaikutukset:

Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset

Viitteet

  1. Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen [1]

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>