Ero sivun ”Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset” versioiden välillä
p (→Perustelut) |
|||
Rivi 17: | Rivi 17: | ||
==Perustelut== | ==Perustelut== | ||
*Kalastaminen ei vaikuta ainoastaan kalakantaan itseensä, vaan myös ekosysteemiin jossa kalat elävät. Kalastuksella on välillisiä ja välittömiä vaikutuksia. Välittöminä vaikutuksina voidaan mainita esimerkiksi muiden merieläinten tahaton pyytäminen ja merenpohjan kalastusvälineistä kärsimät vahingot. | *Kalastaminen ei vaikuta ainoastaan kalakantaan itseensä, vaan myös ekosysteemiin jossa kalat elävät. Kalastuksella on välillisiä ja välittömiä vaikutuksia. Välittöminä vaikutuksina voidaan mainita esimerkiksi muiden merieläinten tahaton pyytäminen (sivusaalis), ja merenpohjan kalastusvälineistä kärsimät vahingot. Epäsuorasti kalastus vaikuttaa useiden eliöiden ravintoketjuihin, ja myös täten horjuttaa ekosysteemiä. <ref name=marine.ie>http://www.marine.ie/home/services/operational/fishstock/Ecosystems.htm</ref> | ||
*Kalastuksen vähentämä biomassa vaikuttaa kalakantaan, mutta on välttämätön teollisuuden kannalta. Monissa tapauksissa ylikalastus on johtanut populaatioiden romahtamiseen, mikä tietysti on johtanut näistä populaatioista riippuvaisten kalastajien tulojen romahtamiseen. <ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref> | *Kalastuksen vähentämä biomassa vaikuttaa kalakantaan, mutta on välttämätön teollisuuden kannalta. Monissa tapauksissa ylikalastus on johtanut populaatioiden romahtamiseen, mikä tietysti on johtanut näistä populaatioista riippuvaisten kalastajien tulojen romahtamiseen. <ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref> | ||
Rivi 25: | Rivi 25: | ||
*Kalaöljyä valmistettaessa sivutuotteena syntyy myös "kuivaa jätettä" siitä kalanosasta, joka jää puristettaessa jäljelle. Tätä osaa voidaan käyttää lannoitteena. Lannoitteilla on liikakäytettynä ja vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus, mutta itse kalalannoitteen vaikutusta rehevöitymiseen on vaikea arvioida. | *Kalaöljyä valmistettaessa sivutuotteena syntyy myös "kuivaa jätettä" siitä kalanosasta, joka jää puristettaessa jäljelle. Tätä osaa voidaan käyttää lannoitteena. Lannoitteilla on liikakäytettynä ja vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus, mutta itse kalalannoitteen vaikutusta rehevöitymiseen on vaikea arvioida. | ||
* Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa, koska sen valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä, joka jo sinällään luo ison haasteen meren suojelemisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta kalan pyytämisellä pystyttäisiin merestä poistamaan tehokkaasti ylimääräisiä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Pyydetty kala voisi olla väheimpiarvoista kalaa jolla ei olisi niin suurta ravintoarvoa, ja jota voitaisiin käyttää biodiselin valmistamiseen, kuten erilaiset särkikalat. <ref name=ddd>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisemmän polttoaineen valmistukseen voi olla kannattavampaa kuin sen käyttö ihmisravinnoksi. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3 | * Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa, koska sen valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä, joka jo sinällään luo ison haasteen meren suojelemisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta kalan pyytämisellä pystyttäisiin merestä poistamaan tehokkaasti ylimääräisiä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Pyydetty kala voisi olla väheimpiarvoista kalaa jolla ei olisi niin suurta ravintoarvoa, ja jota voitaisiin käyttää biodiselin valmistamiseen, kuten erilaiset särkikalat. <ref name=ddd>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisemmän polttoaineen valmistukseen voi olla kannattavampaa kuin sen käyttö ihmisravinnoksi. Toisaalta bioenergian valmistuskokemukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi särkikalojen rasvapitoisuus ei ole bioenergian valmistukseen riittävä. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> | ||
*Kalaöljyn bioenergiankäytön ekosysteemivaikutukset kulkevat käsikädessä kalaöljyn käytön nostamien eettisten kysymyksien kanssa. | *Kalaöljyn bioenergiankäytön ekosysteemivaikutukset kulkevat käsikädessä kalaöljyn käytön nostamien eettisten kysymyksien kanssa. |
Versio 11. elokuuta 2011 kello 05.15
Moderaattori:Tiia (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Kysymys
Millaisia vaikutuksia kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytöllä on ekosysteemeihin?
Vastaus
- Kalastuksella ja kalateollisuudella on useampia vaikutuksia ekosysteemiin
- Vaikutukset kalakantaan, mahdollinen ryöstökalastus
- Rehevöityminen/reheytymisen vähentäminen
- Kalastuksen ympäristötaakka, mahdolliset polttoainevuodot kalastusaluksilla
- Biodiversiteetin köyhtyminen
Perustelut
- Kalastaminen ei vaikuta ainoastaan kalakantaan itseensä, vaan myös ekosysteemiin jossa kalat elävät. Kalastuksella on välillisiä ja välittömiä vaikutuksia. Välittöminä vaikutuksina voidaan mainita esimerkiksi muiden merieläinten tahaton pyytäminen (sivusaalis), ja merenpohjan kalastusvälineistä kärsimät vahingot. Epäsuorasti kalastus vaikuttaa useiden eliöiden ravintoketjuihin, ja myös täten horjuttaa ekosysteemiä. [1]
- Kalastuksen vähentämä biomassa vaikuttaa kalakantaan, mutta on välttämätön teollisuuden kannalta. Monissa tapauksissa ylikalastus on johtanut populaatioiden romahtamiseen, mikä tietysti on johtanut näistä populaatioista riippuvaisten kalastajien tulojen romahtamiseen. [2]
- Biodiversiteetin köyhtyminen voi tehdä populaatiosta herkemmän muutoksille, jotka se olisi aiemmin kestänyt. Muutokset lajirakenteessa, lajirikkaudessa tai ekosysteemin toiminnallisessa rakenteessa vaikuttavat ekosysteemin tehokkuuteen ravinnon ja ravinteiden jaossa, mikä voi johtaa ekosysteemin biokemiallisten toimintojen muuttumiseen.[2]
- Kalaöljyä valmistettaessa sivutuotteena syntyy myös "kuivaa jätettä" siitä kalanosasta, joka jää puristettaessa jäljelle. Tätä osaa voidaan käyttää lannoitteena. Lannoitteilla on liikakäytettynä ja vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus, mutta itse kalalannoitteen vaikutusta rehevöitymiseen on vaikea arvioida.
- Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa, koska sen valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä, joka jo sinällään luo ison haasteen meren suojelemisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta kalan pyytämisellä pystyttäisiin merestä poistamaan tehokkaasti ylimääräisiä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Pyydetty kala voisi olla väheimpiarvoista kalaa jolla ei olisi niin suurta ravintoarvoa, ja jota voitaisiin käyttää biodiselin valmistamiseen, kuten erilaiset särkikalat. [3] Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisemmän polttoaineen valmistukseen voi olla kannattavampaa kuin sen käyttö ihmisravinnoksi. Toisaalta bioenergian valmistuskokemukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi särkikalojen rasvapitoisuus ei ole bioenergian valmistukseen riittävä. [4]
- Kalaöljyn bioenergiankäytön ekosysteemivaikutukset kulkevat käsikädessä kalaöljyn käytön nostamien eettisten kysymyksien kanssa.
Riippuvuudet
Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto
Kalanjalostuksen kokonaistuotanto
Katso myös
Ensyklopedia-artikkelit: | |
Taustamuuttujat:
Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | op_en:Market prices of raw materials | op_en:World fisheries production | |
Tuotanto- ja saantomuuttujat:
Kalajätteen käyttömahdollisuudet | Biodieselin saanto kalaöljystä | |
Vaikutukset:
Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset |
Avainsanat
Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto
Viitteet
- ↑ http://www.marine.ie/home/services/operational/fishstock/Ecosystems.htm
- ↑ 2,0 2,1 http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24
- ↑ http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3
- ↑ http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>