Ero sivun ”Jatropaöljyn tuotanto maailmassa” versioiden välillä
p (→Perustelut) |
p (→Riippuvuudet) |
||
| Rivi 46: | Rivi 46: | ||
==Riippuvuudet== | ==Riippuvuudet== | ||
* [[Jatropan mahdolliset viljelyalueet]] | |||
* [[Jatropan siementen saanto viljelystä]] | |||
* [[Öljyn saanto jatropan siemenistä]] | |||
==Avainsanat== | ==Avainsanat== | ||
Versio 28. heinäkuuta 2011 kello 09.51
| Moderaattori:Heta (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kysymys
Paljonko jatropa öljyä tuotetaan maailmassa tällä hetkellä? Entä jos otettaisiin käyttöön koko mahdollinen viljelypinta-ala?
Vastaus
Vuoden 2010 arvioidulla viljelymäärällä öljyä saataisiin n. 2562000-6832000 tonnia/vuosi. --1: Osuus hehtaareista joiden tuotannosta tehdään jatropaöljyä on jätetty huomiotta. Eli tässä on oletettu että koko jatropan viljelyalaa käytetään (tehokkaasti?) öljyntuotantoon. --Teemu R 21. heinäkuuta 2011 kello 11.27 (EEST)
Perustelut
Jos jatropakasveja on 1600 hehtaarilla, siemeniä saadaan 0,5-1 kg per kasvi, eli 1-2,5 tonnia hehtaarilta. Siementen öljypitoisuus vaihtelee 28% ja 30% välillä, ja siitä saadaan talteen noin 80%. Jos maaperä on keskivertoa, siitä saadaan 400-600 litraa öljyä hehtaarilta. Jos se on huonompaa, öljyntuotanto voi pudota jopa 100 litraan per hehtaari.[1]
1t*0,28 = 0,28t
2,5t*0,30 = 0,75t
Öljyä siis 0,28-0,75 tonnia/hehtaari.
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. Siemenet sisältävät yleensä 30-40 prosenttia öljyä, joka on kuitenkin nykyisissä jatropa -kasveissa myrkyllistä. Geeniteknisen kehittelyn kannalta on kiintoisaa, että löytyy jatropalajikkeita, joissa öljypitoisuus on jopa 60 % eli korkeinta tasoa öljykasveissa. Jatropa tuottaa noin 2 tonnia öljyä hehtaarilta.[2]
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä[3] Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta
110kg/440kg = 0,25
180kg/460kg = 0,4
0,25*2,5t = 0,625t
0,4*3,5t = 1,4t
Siemenissä on 25-40% öljyä, mikä tarkoittaa 0,625-1,4 tonnia öljyä/vuosi.
25-30% siemenistä on öljyä. Siemeniä saadaan yhden tietolähteen mukaan 0,4-12 tonnia hehtaarilta ja toisen mukaan 0,1-8,0 tonnia.[4] Tämä tarkoittaa, että öljyä tulisi 0,025-3,6 tonnia/hehtaari.
Eri tietolähteiden arvioista laskettu kerkiarvo on 0,6-1,6 tonnia öljyä hehtaarilta.
Riippuvuudet
- Jatropan mahdolliset viljelyalueet
- Jatropan siementen saanto viljelystä
- Öljyn saanto jatropan siemenistä
Avainsanat
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet
Katso myös
| Ensyklopedia-artikkelit: |  |
| Taustamuuttujat:
Jatropan mahdolliset viljelyalueet | Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet | Jatropan siementen saanto viljelystä | Öljyn saanto jatropan siemenistä | Biodieselin saanto jatropaöljystä | op_en:Market prices of raw materials | |
| Tuotantomuuttujat:
Jatropan viljelyalueet | Jatropaöljyn tuotanto maailmassa | Biodieselin tuotanto jatropaöljystä | |
| Vaikutukset:
Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset | Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset | Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset | |
| Vaikutuskaavion ulkopuoliset:
Jatropan myrkyllisyys | Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin | Jatropan käytön muut vaikutukset |
Viitteet
- ↑ Indian Green Energy Awareness Center [1]
- ↑ Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[2]
- ↑ Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen [3]
- ↑ Jatropha: A smallholder bioenergy crop [4]
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>