Jatropan tarvitsemat ravintoaineet

Ohjaus sivulle:

• Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2588
Moderaattori:Heta (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2588}}

--#: Näyttäisi sisältävän Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset ja Jatropan siementen saanto viljelystä -sivuihin liittyvää materiaalia. Pitää tarkistaa ja siirtää, uudelleen ohjata yms. tarpeen mukaan. --Mikko Pohjola 28. heinäkuuta 2011 kello 10.30 (EEST)

Kysymys

Minkä verran jatropa tarvitsee ravintoaineita eli lannoitteita ja vettä?

Vastaus

Istutuksen ja kylvön aikana lannoitteita ja vettä pitää olla enemmän kuin muun kasvun. On suositeltu, että kasvia kohti olisi 1 kg lannoitetta ituvaiheesa, eli 1,6-2,5 tonnia/ha. Myöhemmin ureapohjaista lannoitetta on hyvä levittää pelloille 32-81 kg ja muita lannoitteita n. 220-340 kg. riippuen puiden määrästä ja toisen lannoitetyypin määrästä. Lannoittamisessa on hyvä käyttää hyväksi sekä puristuksesta yli jääviä siemenkakkuja ja harvennuksessa tulevaa puiden omaa oksa- ja lehtijätettä ja voi olla että ne riittävät eikä muuta lannoitusta tarvita lainkaan. Alhaisella kastelumäärällä (lisättynä luonnolliseen sademäärään) saadaan 5 tonnia siemeniä, josta saadaan 2 tonnia öljyä.

Perustelu

Jatrophaa on perinteisesti pidetty vähän ravinteita vaativana kasvina, jonka lannoitustarve on vähäistä. Kasvi ei kuitenkaan sido typpeä, joten se tarvitsee typekästä maaperää tai lisätyppeä tuottaakseen jatkuvasti hyvää siemensatoa (Openshaw 2000). Ravinteettomilla mailla ulkopuolisten lisäravinteiden käyttö on tarpeen ainakin viljelyn alkuvaiheessa, mutta ravinteikkaammilla mailla öljypuristuksessa syntyvien siemenkakkujen ravinteet voivat riittää jatrophan lisäravinteeksi (Jongchaap et al. 2007). Keinotekoiset lannoitteet ovat kuitenkin kevyempiä kuljettaa kuin siemenkakut, joten niiden käyttö voi olla houkuttelevaa erityisesti silloin, kun siemenet puristetaan kaukana viljelypaikasta (Van Eijick & Romijn 2007).

Mikäli jatrophapuita harvennetaan oikein, rungon kasvu ei vaadi ylimääräisiä lannoitteita, vaan lisäravinteet menevät kokonaan uusien oksien, lehtien, hedelmien ja siemenien tuotantoon. Mikäli pudonneet puun osat jätetään maahan, ne kompostoituvat ajan myötä ja luovuttavat ravinteensa uudelleenkäytettäväksi (Jongchaap et al. 2007).

Jos kasvi juurrutetaan leikatusta oksasta, eikä idätetä siemenestä, tarvitaan enemmän vettä, sillä leikatut puut kasvattavat juuret lähemmäs pintaa ja siten eivät pääse käsiksi syvällä maassa oleviin vesivaroihin.

Jatropan tuotannon kannalta orgaaniset lannoitteet ovat parempia, kuin epäorgaaniset. Jos molemmat ovat käytössäjatropa kasvaa kasvina, mutta se ei vaikuta siementen määrään. Fosfori on yksi mineraali, jota joillakin alueilla, esimerkiksi Zimbabwessa, tuntuu olevan liian vähän. Jos jatropa elää sybioosissa Mycorrhiza-sienen kanssa, fosforin imeytyminen maasta on tehokkaampaa ja mahdollista lannoitetta tarvitaan jopa 50% vähemmän.

Kuivuudessa kasvavat jatropat voivat tuottaa vain 40% siitä öljystä, jonka riittävästi vettä saaneet yksilöt tuottavat.

Jatropa tarvitsee vähintään 600 mm vettä vuodessa menestyäkseen, mutta voi kestää kolme vuotta kuivuuttaa tiputtamatta lehtiään.

Vaikka Jatropa on adaptoitunut vähäravinteisiin ja emäksisiin maaperiin, parempia satoja saa, kun käyttää lannoitteita, joissa on pieniä määriä kalsiumia, magnesiumia ja rikkiä. Sienijuuret auttavat jatropaa saamaan maasta ravinteita vähäfosfaattisilla mailla. On suositeltavaa, että 1 kg maatilojen lantaa ja 100 g neemipuun jätetää annetaan jokaiselle taimelle. Jos hehtaarilla on 2500 kasvia tämä tarkoittaa 2.5 tonnia orgaanista lannoitetta hehtaarille. Istutuksen ja itämisen jälkeen typpi-, kalium- ja fosforipitoisia lannoitteita tulisi käyttää. 20 g ureaa + 120 g SSP:tä (fosfaattilannoite) ja 16 g MoPia (molybdeenifosfaattia) pitäisi antaa vuosittain. Öljyn puristuksesta tulevien siemenkakkujen levittämistä pelloille tulisi vakavasti harkita. Tämä tarkoittaa, että vuodessa pelloille pitäisi levittää 50 kg ureaa, 300 kg SSP:tä ja 40 kg molybdeenifosfaattia, eli yhteensä 390 kg lannoitteita.

Jatropan lannoituksen ja vedensaannin ja sadon suhteesta ei ole tällä hetkellä olemassa luotettavia tilastoja. Siten arvio on, että tietyn tuloksen (noin 2,38tonnia kuivattuja jatrona siemeniä vuodessa hehtaarilta) saa, kun typpilannoitetta levitetään hehtaarille 81 kg vuodessa ja kastelu on 950 mm vuodessa. Nämä arviot ovat kuitenkin hyvin yksinkertaistettuja ja liian optimistisia.

Vuosi	Odotettu siemensato (*) (t/ha/a)
	Ei kasteltu			Kasteltu
	Alhainen	Norlmaali	Korkea	Alhainen	Normaali	Korkea
1	0.10	0.25	0.40	0.75	1.25	2.50
2	0.50	1.00	1.50	1.00	1.50	3.00
3	0.75	1.25	1.75	4.25	5.00	5.00
4	0.90	1.75	2.25	5.25	6.25	8.00
5	1.10	2.00	2.75	5.25	8.00	12.50
Vuosittainen(**)	0.057	1.925	2.648	5.055	7.640	11.870

(*)On huomattava, että jatropan siemenen koostumus, etenkin onko se tuore vai kuivattu, ei ole täysin tarkkaa eikä veden ja lannoitteiden määrästä ole teitoa.

(**)Arvioitu vuosittainen tuotanto vuosina 6-50, jolloin se pysyy suunnilleen samana.

Kenian vuotuinen sademäärä vaihtelee suuresti sekä paikan että vuoden mukaan. Erään tietolähteen mukaan se on noin 315 mm., ja toisen 1020 mm . Kolmannen mukaan 70% Keniasta on puoli-aavikkoa, jolla sataa alle 500 mm, ja lopuilla sataa 900-1500 mm.