Ero sivun ”Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p (→Perustelut) |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 31: | Rivi 31: | ||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}} | |||
==Avainsanat== | ==Avainsanat== | ||
Rivi 43: | Rivi 45: | ||
{{mfiles}} | {{mfiles}} | ||
Versio 22. heinäkuuta 2011 kello 11.06
Moderaattori:Tiia (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Kysymys
Millaisia vaikutuksia kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytöllä on ekosysteemeihin?
Vastaus
- Kalastuksella ja kalateollisuudella on useampia vaikutuksia ekosysteemiin
- Vaikutukset kalakantaan, mahdollinen ryöstökalastus
- Rehevöityminen/reheytymisen vähentäminen
- Kalastuksen ympäristötaakka, mahdolliset polttoainevuodot kalastusaluksilla
- Biodiversiteetin köyhtyminen
Perustelut
- Kalastaminen ei vaikuta ainoastaan kalakantaan itseensä, vaan myös ekosysteemiin jossa kalat elävät. Kalastuksella on välillisiä ja välittömiä vaikutuksia. Välittöminä vaikutuksina voidaan mainita esimerkiksi muiden merieläinten tahaton pyytäminen ja merenpohjan kalastusvälineistä kärsimät vahingot. Epäsuoraan kalastus vaikuttaa esimerkiksi poistamalla kalaa ravintoketjusta. [1]
- Kalastuksen vähentämä biomassa vaikuttaa kalakantaan, mutta on välttämätön teollisuuden kannalta. Monissa tapauksissa ylikalastus on johtanut populaatioiden romahtamiseen, mikä tietysti on johtanut näistä populaatioista riippuvaisten kalastajien tulojen romahtamiseen. [2]
- Biodiversiteetin köyhtyminen voi tehdä populaatiosta herkemmän muutoksille, jotka se olisi aiemmin kestänyt. Muutokset lajirakenteessa, lajirikkaudessa tai ekosysteemin toiminnallisessa rakenteessa vaikuttavat ekosysteemin tehokkuuteen ravinnon ja ravinteiden jaossa, mikä voi johtaa ekosysteemin biokemiallisten toimintojen muuttumiseen.[2]
- Kalaöljyä valmistettaessa sivutuotteena syntyy myös "kuivaa jätettä" siitä kalanosasta, joka jää puristettaessa jäljelle. Tätä osaa voidaan käyttää lannoitteena. Lannoitteilla on liikakäytettynä ja vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus, mutta itse kalalannoitteen vaikutusta rehevöitymiseen on vaikea arvioida.
- Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa, koska sen valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä, joka jo sinällään luo ison haasteen meren suojelemisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta kalan pyytämisellä pystyttäisiin merestä poistamaan tehokkaasti ylimääräisiä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Pyydetty kala voisi olla väheimpiarvoista kalaa jolla ei olisi niin suurta ravintoarvoa, ja jota voitaisiin käyttää biodiselin valmistamiseen, kuten erilaiset särkikalat. [3] Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisemmän polttoaineen valmistukseen voi olla kannattavampaa kuin sen käyttö ihmisravinnoksi. [4] Rehevöitymistä aiheuttavat liialliset ravinnepäästöt (typpi ja fosfori)ja myös merellä purjehtivien alusten NOx-päästöt ilmaan voivat olla merkittävä lähde. [5]
- Kalaöljyn bioenergiankäytön ekosysteemivaikutukset kulkevat käsikädessä kalaöljyn käytön nostamien eettisten kysymyksien kanssa.
Riippuvuudet
Katso myös
Ensyklopedia-artikkelit: | |
Taustamuuttujat:
Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | op_en:Market prices of raw materials | op_en:World fisheries production | |
Tuotanto- ja saantomuuttujat:
Kalajätteen käyttömahdollisuudet | Biodieselin saanto kalaöljystä | |
Vaikutukset:
Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset |
Avainsanat
Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto
Viitteet
- ↑ http://www.marine.ie/home/services/operational/fishstock/Ecosystems.htm
- ↑ 2,0 2,1 http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24
- ↑ http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3
- ↑ http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3
- ↑ http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52002DC0539:FI:HTML
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>