Jatropan myrkyllisyys

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2589
Moderaattori:Jaakko (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2589}}

Jatrophaa kehutaan usein sen myrkyllisyyden takia, sillä myrkkypitoinen kasvi ei kelpaa ravinnoksi, eikä jatrophasta valmistettu polttoaine tällöin suoraan kilpaile ravinnontuotannon kanssa ravintona käytettyjen biodieselkasvien tavoin.

Kysymys

Kuinka myrkyllinen Jatropa oikeastaan on? Onko Jatropan myrkyllisyydestä haittaa/hyötyä?

Vastaus

Jatropa sisältää monia myrkyllisiä yhdisteitä mukaanlukien lektiiniä, saponiinia and a trypsiini inhibiittori. Kuori sisältää sinihappoa jota kätytetään mm. osana hyönteismyrkyissä. Lehdillä on diureettinen ja okesttava vaikutus syötynä. Syötynä jo muutama jatropan siemen voi osottautua tappavaksi ihmiselle. Vaikka Jatropa on myrkyllinen ihmiselle, niin sen myrkyllisyydestä on hyötyä tuholaiskestävyyden kannalta.

Perustelut

Myrkyt ovat tuhoalaiskestävyyden kannalta olennaisia, sillä monet hyönteiset karttavat myrkyllistä kasvia. Hyötyjen lisäksi myrkyistä on haittaa biopolttoainetuotannossa esimerkiksi silloin, kun öljyntuotannon sivutuotteita kuten siemenkakkuja haluttaisiin käyttää ravintona tai rehuna.

Suurin osa jatrophan myrkyistä koostuu porboliestereistä, mutta seassa on myös kurkaaneja (engl. curcain), trypsiini-inhibiittoria ja muita myrkkyjä, joten täydellinen myrkynpoisto on monimutkainen prosessi. Porboliesterit menettävät myrkyllisyytensä kuudessa päivässä, sillä ne ovat herkkiä muuttuvalle lämpötilalle, valolle ja ilmakehän hapelle.

Meksikossa esiintyy jatrophalajike, jossa ei ole lainkaan myrkkyjä, mutta Intiasta löytyy puolestaan lajike, jonka siemenkakkugrammassa on jopa 6 mg porboliestereitä.

Siemenkakun myrkkyjen vaikuttavuutta lannoitettaviin kasveihin ei ole kunnolla tutkittu. Koska myrkyt toimivat tuholaistorjujina, niillä voi olla vaikutusta myös maaperän pieneliöihin ja mikrobeihin. Vaikka jatrophan myrkylliset proboliesterit periaatteessa katoavat kuudessa päivässä, niiden jäämiä olisi silti hyvä etsiä syötäväksi tarkoitetuista kasveista, joita on lannoitettu jatrophan seimenkakuilla. Joidenkin tutkimjusten mukaan, jatrophaa voidaan käyttää tehokkaana hyönteismyrkkynä esimerkiksi runsaasti kuolleisuutta aiheuttavaa bilhartsioosia levittäviä etanoita vastaan. On ehdotettu, että jatrophan siemenkakkujen käyttö lannoitteena vähentäisi myös tuholaisista aiheutuvaa haittaa viljelykasveille.

Jatrophatuotteista on myös poistettu myrkkyjä laboratorioissa. Monimutkaisuutensa ja korkean hintansa takia myrkynpoisto ei kuitenkaan sovellu pientuotannossa käytettäväksi. Koska kasvin siemenkakkukin on myrkyllinen, sitä ei voida käyttää rehuna prosessoimatta. Jotkut yritykset ovat kuitenkin varmoja myrkynpoiston kannattavuudesta. Vietnamissa toimiva yritys keskittyi aiemmin rehutuotantoon, mutta laajensi toimintaansa jatrophadieselin tuotantoon huomattuaan, että toimialojen yhdistäminen on ainakin teoriassa mahdollista.

Jatropan myrkyllisyyden vaikutus työn tekijöihin on myös aiheuttanut huolta. Kasvin myrkyllisyys voi olla haitallista työntekijöille, mikäli kasvin osia nautitaan vahingossa. Jatrophasta löytyvien proboliestereiden on todettu edistävän muun muassa syöpää.

Katso myös

• Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset
• Jatropan mahdolliset viljelyalueet
• Jatropan käyttö bioenergian lähteenä

Avainsanat

Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto