Ero sivun ”Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset” versioiden välillä

Versio 12. heinäkuuta 2011 kello 10.58

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2547
Moderaattori:Tiia (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2547}}

Kysymys

Kuinka jatropan viljely vaikuttaa ilmastoon? Millaisia päästöjä jatropan viljely ja käyttö tuottaa (verrattuna muihin vaihtoehtoisiin energianlähteisiin)?

Vastaus

Fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna biopolttoaineet kuormittavat huomattavasti vähemmän ympäristöä hiilidioksidipäästöillään. Siinä missä 5000 litraa jatropaöljyä tuottaa 13 tonnia hiilidioksidipäästöjä, tuottaa tuhat litraa rikitöntä petrolia 200 tonnia päästöjä. Biopolttoaineden valmistusprosessissa päästöjä syntyy kuitenkin myös kasvatus- ja jalostusvaiheissa, mikä täytyy ottaa huomioon kokonaispäästömäärää laskettaessa. Seuraavassa taulukossa vertaillaan jatropa- ja palmuöjyviljelmien päästötietoja.

Ero sivun ”Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset” versioiden välillä(ton/ha/a)
Obs	Viljelyalue	tuotanto	CO2-päästö	muut KHK-päästöt	käytön tuottama CO2-päästö
1	Jatropaviljelmä	1 - 5	-7	PUUTTUU	13
2	Palmuöljyviljelmä	4.752	- 3-8/+12	10	2.6 - 18.6

Production data is transformed from volume to weight: one litre of oil is assumed to weigh 1 kg (although it is actually slightly less).

--1 Yhdellä sivulla saa olla vain yksi datataulu, koska se tallentuu tietokantaan, ja muuten tallentaminen ei ole yksiselitteistä. Pistin siis taulut yhteen. --Jouni Tuomisto 28. kesäkuuta 2011 kello 15.17 (EEST)

⇤2 Sarake käytön aiheuttama CO2-päästö on epäselvä: oletus on että se on per hehtaari, mutta petrolin osalta se ei vaikuta järkevältä. Onko se jossain muussa yksikössä? Tarvitaanko sitä tässä taulussa ylipäänsä, vai laitettaisiinko tekstiin? --Jouni Tuomisto 28. kesäkuuta 2011 kello 15.17 (EEST)

Perustelut

25 vuoden laskentakaudella, joka vastaa yhtä öljypalmuplantaasin viljelykiertoa, syntyy luonnonmetsiä korvatessa ylimääräinen vuotuinen 12 tonnin ilmastotaakka,^[1] Jos laskennassa taas käytetään sadan vuoden oletusta, muuttuu ilmastotaakka ilmastohyödyksi, noin 3-8 tonnia vuodessa.^[2]
Palmuöljyn plantaasitoiminnan kasvihuonepäästöt on n. 140t/ha/v. Kun tästä vähennetään hiilitase 130 t/ha/v, saadaan 10t/ha/v.^[3]
Hehtaarin kokoinen jatropaviljelyalue (n.2500 kasvia) sitoo hiiltä 20 tonnia vuodessa 40 vuoden ajan. 2500 kasvia tuottaa keskimäärin 15 tonnia siemeniä vuodessa.Tästä määrästä voidaan valmistaa 5000 litraa biodieseliä, joka tuottaa 13 tonnia CO2 päästöjä. ^[4]

Jatropa toimii siis niin sanottuna hiilinieluna, sillä sen hiilitase on negatiivinen, eli sen sitoman hiilidioksidin määrä on suurempi kuin jatropaöljyn aiheuttamat päästöt. Myös palmuöljyviljelmä voi tietyilla oletuksilla toimia hiilinieluna. On kuitenkin otettava huomioon, että niin jatropan kuin palmuöljyn tuottamiin lopullisiin päästöihin vaikuttaa se millaisella maaperällä viljelmät sijaitsevat ja kuinka paljon kastelua ja ravinteita ne tarvitsevat.

Katso myös

Avainsanat

Biopolttoaineet, ilmasto, jatropa

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

[1] [1]

[2] [2]

[3] [3]

[4] [4]

[1]

[2]

[3]

[4]

@@ Rivi 22: / Rivi 22: @@
 ==Perustelut==
-* 25 vuoden laskentakaudella, joka vastaa yhtä öljypalmuplantaasin viljelykiertoa, syntyy luonnonmetsiä korvatessa ylimääräinen vuotuinen 12 tonnin ilmastotaakka,<ref> [http://wwf.fi/mediabank/1038.pdf] </ref>  Jos laskennassa taas käytetään sadan vuoden oletusta, muuttuu ilmastotaakka ilmasto hyödyksi, noin 3-8 tonnia vuodessa.<ref> [http://wwf.fi/mediabank/1038.pdf] </ref>
+* 25 vuoden laskentakaudella, joka vastaa yhtä öljypalmuplantaasin viljelykiertoa, syntyy luonnonmetsiä korvatessa ylimääräinen vuotuinen 12 tonnin ilmastotaakka,<ref> [http://wwf.fi/mediabank/1038.pdf] </ref>  Jos laskennassa taas käytetään sadan vuoden oletusta, muuttuu ilmastotaakka ilmastohyödyksi, noin 3-8 tonnia vuodessa.<ref> [http://wwf.fi/mediabank/1038.pdf] </ref>
 *Palmuöljyn plantaasitoiminnan kasvihuonepäästöt on n. 140t/ha/v. Kun tästä vähennetään hiilitase 130 t/ha/v, saadaan 10t/ha/v.<ref> [http://wwf.fi/mediabank/1038.pdf] </ref>
 *Hehtaarin kokoinen  jatropaviljelyalue (n.2500 kasvia) sitoo hiiltä 20 tonnia vuodessa 40 vuoden ajan. 2500 kasvia tuottaa keskimäärin 15 tonnia siemeniä vuodessa.Tästä määrästä voidaan valmistaa 5000 litraa biodieseliä, joka tuottaa 13 tonnia  CO2 päästöjä. <ref> [http://www.jpclimited.com/climate-change.php] </ref> <br />
-*Jatropa toimii siis niin sanottuna hiilinieluna, sillä sen hiilitase on negatiivinen, eli sen sitoman hiilidioksidin määrä on suurempi kuin jatropaöljyn aiheuttamat päästöt. Palmuöljyn käyttö taas tuottaa enemmän päästöjä, kuin viljelmä sitoo. On kuitenkin otettava huomioon, että niin jatropan kuin palmuöljyn tuottamiin lopullisiin päästöihin vaikuttaa se millaisella maaperällä viljelmät sijaitsevat ja kuinka paljon kastelua ja ravinteita ne tarvitsevat.
+*Jatropa toimii siis niin sanottuna hiilinieluna, sillä sen hiilitase on negatiivinen, eli sen sitoman hiilidioksidin määrä on suurempi kuin jatropaöljyn aiheuttamat päästöt. Myös palmuöljyviljelmä voi tietyilla oletuksilla toimia hiilinieluna. On kuitenkin otettava huomioon, että niin jatropan kuin palmuöljyn tuottamiin lopullisiin päästöihin vaikuttaa se millaisella maaperällä viljelmät sijaitsevat ja kuinka paljon kastelua ja ravinteita ne tarvitsevat.
 ==Katso myös==