Yrityspolitiikka Suomessa

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2240
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2240}}

Rajaus

Millaista yrityspolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

1. Tarvitaan pitkän aikavälin kasvuyrittäjyysohjelma, jonka tavoitteena on lisätä kasvuhakuisten yritysten määrää ja houkutella investointeja
   Kasvuhakuisille yrityksille tukea antavaa rahoitusja neuvontaverkostoa selkeytetään. Kasvua tuetaan sekä yritys- että yksilötasolla muun muassa kilpailukykyisellä verotuksella. Erityisesti osaamisintensiivisten palvelujen kasvumahdollisuuksia on parannettava.
2. Ympäristöliiketoiminnan kehittäminen on nostettava strategiseksi valinnaksi
   Ympäristöliiketoiminnan edistämistä on tuettava määrätietoisilla ja koordinoiduilla toimilla hyödyntäen julkisen sektorin osaamiseen ja innovaatiotoiminnan kannustamiseen liittyviä instrumentteja.
3. Energiapäätösten toteutuminen on varmistettava, tavoitteena edelleen kohtuuhintainen energia
   Energiantuotannossa tavoitteena tulee olla se, että energia luo uutta kasvua. Uusiutuvien energialähteiden tuen on oltava kustannustehokasta. Energiatehokkuutta on parannettava kattavasti muun muassa toteuttamalla energiatehokkuustoimikunnan ehdotukset.
4. Uusien kaivosten perustaminen edellyttää toimivaa lainsäädäntöä ja infrastruktuuri-investointeja
   
5. ICT:tä ja tietoyhteiskuntakehitystä on hyödynnettävä tuottavuuden nostamisessa
   

   1. Sähköisten palvelujen käyttöönottoa ja toimintojen digitalisointia on nopeutettava koko yhteiskunnassa. Helppokäyttöinen, turvallinen ja käyttövarma sähköinen tunnistautumisjärjestelmä on rakennettava. Nämä ovat merkittäviä keinoja toimintojen tehostamiseen, kilpailukyvyn parantamiseen ja ekologisesti kestävän kasvun lisäämiseen. Valtiovallan tulee edistää pk-yritysten kykyä digitalisoida liiketoimintaansa.
   2. Suomen on tuettava EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden luomista ja joudutettava omia kansallisia ratkaisuja.
   3. Digitaaliseen toimintaympäristöön siirtyminen vaatii aineettomien oikeuksien lainsäädännön, erityisesti tekijänoikeuslainsäädännön, uudistamista. Toimivalla lainsäädännöllä luodaan edellytyksiä uusille innovaatioille ja pohja digitaalisen talouden investoinneille.
   4. Valtiovallan on pyrittävä teknologiariippumattoman lainsäädännön kehittämiseen. Lainsäädännön ei pidä ottaa kantaa eri teknologioihin edistäessään tietoyhteiskunnan kehittämistä. Julkishallinnon tietojärjestelmien kehittämisessä strategisena valintana pitää olla avointen rajapintojen hyödyntäminen.
   5. Hallituksen on panostettava ”vihreän ICT:n” kehittämiseen. On kehitettävä uusia ohjaus- ja kannustinkeinoja energiakulutuksen vähentämiseksi älykkään ohjauksen avulla.

6. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tarvitsevat työssään tukea ja asiantuntemusta alueiden kehittämiseen osallistuvilta toimijoilta, paikallisilta työelämän osapuolilta sekä valtion edustajilta
   Kaikkiin ELY-keskuksiin tulisi perustaa neuvottelukunta, jonka yhtenä keskeisenä tehtävänä on käsitellä toiminnan kannalta strategisia asioita, mm. seurata työ- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanoa. Neuvottelukunnan tai sen jaoston tehtävänä on myös ennakoida alueen työvoima- ja koulutustarpeita sekä tehdä ehdotuksia ja seurata alueen ammatillisen aikuiskoulutuksen toteutumista. Kaikkien ELY-keskusten alueella työ- ja elinkeinotoimistojen yhteydessä toimii TE-toimikuntia, joiden tehtävänä on seurata ja ennakoida työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia ja suunnitella muutosten johdosta tarvittavia toimenpiteitä ja näin edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden paranemista.
7. Lisää kasvuyrityksiä ja uutta liiketoimintaa. Pienistä yrityksistä on kasvatettava keskikokoisia ja keskikokoisista suuria
8. Puurakentamisella maailman kärkeen
   MTK on myös metsänomistajien etujärjestö, ja siksi hallitusohjelmatavoitteissa mainitaan puurakentamisen lisäämisen. Valtion pitäisi purkaa esteitä uudistamalla tiukkoja rakennus- ja palomääräyksiä. metsätalouden pääasia ei voi olla metsän sivuvirtojen hyödyntäminen, vaan metsänomistajalla pitäisi olla motiivi kasvattaa laatutukkia. Puurakentaminen lisäisi tukkien kysyntää, ja silloin metsiä myös hoidettaisiin hyvin.
9. Maaseudun yrityksille mahdollisuudet kasvuun
   Maaseudun yrityksille on taattava mahdollisuudet kasvuun. Se tarkoittaa esimerkiksi nopeita laajakaistayhteyksiä ja hyväkuntoista tieverkostoa.
   --1: Vrt. energiayhtiöiden vaatimukset ja oletukset hyvin hoidetusta infrastruktuurista ml. tieverkko. --Smxb 29. toukokuuta 2011 kello 16.16 (EEST)
10. Yritystuet karsittava puoleen
    Järjestelmä on nyt liian laaja ja sekava: yli sata tahoa myöntää yli tuhatta eri tukea. "On syntynyt yritystukien kanta-asiakasjärjestelmä" (Pekka Ylä-Anttila).
11. Hallitus leikkaa yritystukien määrä
    Säästyneet yritystuet ohjataan kohtuutaloutta tukevaan yritystoimintaan sekä kansalaisten vapaaehtoistoimintaan, josta tulee toimeliaisuuden johtava periaate.
12. Yrityslainsäädäntöä muutetaan. Yrityksen ensisijainen tehtävä ei ole tuottaa omistajille voittoa vaan elämisen laatua koko yhteisölle
13. Pyrkimys hiilineutraaliin toimintaan
    Hallitus kartoittaa alat, joiden kokonainen tai osittainen alasajo on hiilineutraalin tavoitteen saavuttamiseksi suotavaa tai välttämätöntä (esimerkiksi mainonta).
14. Ympäristöä tai psyykettä vahingoittavasta työstä vapaaehtoisesti luopuvien kansalaisten turvaksi luodaan asunnon, ruoan, vaatetuksen ja terveydenhuollon turvaava tukijärjestelmä
15. Eduskunta Helsingin Sanomien vaalikoneessa

Yritystukien laskeminen ei kannusta yrittäjyyteen, mikä voi osaltaan kasvattaa työttömyyttä. Metsä- ja peltomaalle asetettavasta kiinteistöverosta ei koituisi hyötyä maatalouden kasvun kannustukseen tai metsätalouden laajenemiseen.

Taulukointi

Ero sivun ”Yrityspolitiikka Suomessa” versioiden välillä(M€/v)

Obs	Nro	Ehdotus	Hinta
1	1	Kasvuyrittäjyysohjelman laatiminen	-1
2	2	Ympäristöliiketoiminnan kehittämisen nostaminen strategiseksi valinnaksi	0
3	3	Energiapäätösten toteutumisen varmistaminen	-1.5
4	4	Toimiva lainsäädäntö ja infrastruktuuri-investoinnit uusien kaivosten perustamiseksi	-10
5	5	ICT:en ja tietoyhteiskuntakehityksen hyödyntäminen tuottavuuden nostamisessa	-100
6	6	Alueiden kehittämiseen osallistuvat toimijat, paikalliset työelämän osapuolet sekä valtion edustajat tukevat ELY-keskuksia	-1.5
7	7	Kasvuyritysten ja liiketoiminnan lisääminen. Pienistä yrityksistä keskikokoisia ja keskikokoisista suuria	-8
8	8	Puurakentamisella maailman kärkeen
9	9	Maaseudun yrityksille mahdollisuudet kasvuun
10	10	Yritystuet karsittava puoleen
11	11	Hallitusleikkaa yritystukien määriä
12	12	Yrityslainsäädännön muuttaminen
13	13	Pyrkimys hiilineutraaliin toimintaan
14	14	Ympäristöä tai psyykettä vahingoittavasta työstä luopuville luodaan perustoimeentulon turvaava tukijärjestelmä

Perustelut

Taulukoinnin perustelut

1.Asetetaan asiantuntijaryhmä ohjelman laatimiseksi. 20 asiantuntijaa, 20 x 50 000€ = 1 000 000 €

2.Tämän päätöksen tekeminen ei oletettavasti maksa mitään, niinkuin ei myöskään toimintavan muuttaminen sellaiseksi, että ympäristöliiketoiminta ei jäisi unholaan.

3.Energiapäätösten pitämisen valvontaan nimetään työryhmä, joka pitää päätöksien selkärangan ehjänä toimillaan. Ottamalla käyttöön energiatehokkuustoimikunnan ehdotukset uuden henkilöautoteknologia käyttöönotosta, uudisrakentamisen energiamääräysten tiukentamisesta, laitteiden energiatehokkuusvaatimuksista ja haastavammista ja laaja-alaisemmista energiatehokkuussopimuksista, saisimme aikaan 5 TWh:n säästön sähkön kulutuksessa. Energiantuotannon ja -kulutuksen hillitsemisellä voi olla merkittäviä myönteisiä vaikutuksia aina terveys- ja turvallisuusvaikutuksista luonto- ja ympäristövaikutuksiin. On kuitenkin vaikea arvioida näin laaja-alaisen päätöksen kaikkia taloudellisia vaikutuksia. Työryhmän kustannukset: 30 asiantuntijaa, 30 x 50 000 = 1 500 000 €

4.Työ- ja elinkeinoministeriö tukee kaivostoimintaa budjetoimalla 10 000 000 euroa infrastruktuuri-investointeihin ja alan työvoiman kouluttamiseen. Kaivostoiminta hyödyttää varsinkin aluetta, jolla kaivos sijaitsee, sillä se luo uusia työpaikkoja ja markkinoita. Tämän toiminnan kokonais hyötyä on kuitenkin vaikea määrittää, sillä kuinka monta potentiaalista kaivostoiminnan paikkaa meillä on, se ei ole tiedossa.

5.Varataan valtion budjetista 100 000 000 € ICT-valintojen toteuttamiseen

6.Toimikunnan perustaminen, kolmekymmentä asiantuntijaa. 30 x 50 000 € = 1 500 000 €

7.Varataan valtion budjettiin 8 000 000 € yritystukien kasvattamiseen, jotta yrityksien olisi mahdollista kasvaa.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

• Eduskunnan ajatuksia aiheista Helsingin Sanomien vaalikonevastausten perusteella:

Kysymys 9: Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)

• 50 vastausta: Yritystukien leikkaaminen
• 38 vastausta: Jokin muu
• 35 vastausta: Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
• 34 vastausta: Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
• 7 vastausta: Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
• 5 vastausta: Maataloustukien leikkaaminen
• 4 vastausta: Valtion menoja ei ole tarpeen karsia
• 4 vastausta: Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
• 2 vastausta: Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
• 0 vastausta: Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen.

Yhteensä vastauksia 179.

Kysymys 20: Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)

• 121 vastausta: Pääomatuloveroa.
• 20 vastausta: Arvonlisäveroa.
• 20 vastausta: Palauttaisin varallisuusveron.
• 6 vastausta: Ei ylipäätään verojen korotuksia.
• 6 vastausta: Energiaveroja.
• 3 vastausta: Ansiotuloveroa.
• 3 vastausta: Ei mitään näistä.
• 0 vastausta: Kiinteistöveroa.
• 0 vastausta: Yritysveroa.

Yhteensä vastauksia 179.

Kysymys 15: Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?

• 138 Ei.
• 41 Kyllä.

Yhteensä vastauksia 179.

Kysymys 3: Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?

• 106 Ei.
• 73 Kyllä.

Yhteensä vastauksia 179.

Eduskunnasta suurin osa pyrkisi leikkaamaan yritystukia.
Ansiotuloveroa ei pyritä kohottamaan, kun taas pääomatuloveroa pyritään.
Energiantuotannon turvaamiseksi vaihtoehto olisi Fortumin ydinvoimala.
Suurempi osa eduskunnasta on ydinvoimalalupaa vastaan.

Kansanedustajien arvot

Data

• Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Wikistetty versio
• Elinkeinoelämän keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Maataloustuottajien hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Etla:n hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Elonkehä ry on perustettu vuonna 1995 julkaisemaan syväekologista Elonkehä-lehteä. Lehti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton luonnon äänenkannattaja.

Riippuvuudet

• Ei määritelty.

Katso myös

• Suomen hallitusohjelma 2011
• Kansanedustajien arvot

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011

Osat: Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys