Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2239
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2239}}

Rajaus

Millaista julkisen sektorin hankintapolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

1. Julkishallinnon kilpailumenettelyjä on kehitettävä entistä läpinäkyvämmiksi ja selkeämmiksi, ja sopimusmenettelyjä on kohtuullistettava
   Innovatiivisuus, laatu ja vaikuttavuus on sisällytettävä kriteerinä julkisiin hankintoihin. Valtion ja kuntien on hankinnoissaan edistettävä uusien palvelujen ja tuotteiden innovaatioita. Sisällyttämällä innovatiivisuus hankintakriteereihin aikaansaataisiin nopeasti uusia käytäntöjä markkinoille. Hankintojen sosiaalisten sekä kestävän kehityksen/eettisten kriteerien on tuettava vastuullista tuotteiden ja palvelujen tuotantoa.
2. Kuntien hankintoja on tehostettava osana elinkeinopolitiikkaa ja kuntien hankintaosaamista on parannettava
   Hankintojen tehostaminen ja hankintaosaamisen parantaminen johtaa aidon kilpailun lisääntymiseen, eivätkä markkinat keskity liikaa. Tarve huolehtia markkinoiden toimivuudesta korostuu myös siksi, että hankintojen kynnysarvoja on korotettu.
3. Kilpailua on lisättävä julkisella sektorilla
   Kilpailu tehostaa toimintoja ja luo pohjaa uudelle yritystoiminnalle. Kunnalliset palvelut kannattaa teettää siellä, missä ne edullisimmin saadaan aikaiseksi. Tarkoituksena ei ole yksityistää palveluja yksityistämisen vuoksi, vaan selvittää, miten ne saataisiin tehtyä edullisimmalla tavalla. "Tärkeintä on ulottaa tämä kustannusvertailu ennen kaikkea sosiaali-, terveys- ja opetustoimeen, koska ne vievät niin suuren osan kunnan menoista".
4. Eduskunnan mielipide palveluiden julkistamisesta Palveluiden laadun kustannuksella ei ulkoistamista tulla tekemään. Kuntien verotulojen tasausjärjestelmä auttaa pienimpiä kuntia selviytymään vaadittujen palveluiden sisäisestä tuottamisesta.

You have error(s) in your data:

Number of indices and result cells does not match

Ero sivun ”Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa” versioiden välillä(M€/v)

Obs	Nro	Ehdotus		Hinta
1	1,2,3,4	Julkisen ja yksityisen kilpailuttaminen	-16,8

Perustelut

• Helsingin Sanomien vaalikonevastausten perusteella eduskunnan mieliteet asiaan:

Kysymys 27: Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?

• 75 vastausta: Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
• 74 vastausta: Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
• 18 vastausta: Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
• 8 vastausta: Ei mikään näistä.
• 4 vastausta: Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
• 0 vastausta: Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.

Yhteensä vastauksia 179.

Kysymys 30: Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?

• 119Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
• 41Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
• 12 Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
• 7 Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.

Yhteensä vastauksia 179.

Eduskunnalle julkisten palvelujen laatu on etusijalla, 
mutta julkisten palvelujen yksityistämisestä aiheutuvista säästöistä ollaan erimielisiä.

Kansanedustajien arvot

Data

• Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Wikistetty versio
• Elinkeinoelämän keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.

Riippuvuudet

• Ei määritelty.

Katso myös

• Suomen hallitusohjelma 2011
• Kansanedustajien arvot

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011

Osat: Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys