Veropolitiikka Suomessa

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2245
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2245}}

Rajaus

Millaista veropolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

1. Arvonlisäveron progressio
   Verovähennys pitää ulottaa myös epäsuoriin veroihin, eli kaupasta ostaessaan voi arvonlisäveron osuuden kuitata verovähennyksellään, jos sellaista on. Tämä voi tapahtua suoraan sähköisen järjestelmän kautta, tai pankkikortin tapaisella kortilla, johon verovähennystä on ladattu (tästä nimi verovähennyskortti). Veron osuus maksetaan verovähennyksestä, ja asiakkaan maksettavaksi jää vain veroton osuus. Niinpä pienituloisen ei tarvitse maksaa lainkaan veroja, ennen kuin hänen kulutukseensa sisältyvät verot ylittävät verovähennyksen. Henkilökohtaisen verovähennyksen suuruus voidaan määritellä halutulle tasolle esim tulojen ja elämäntilanteen mukaan.
2. Budjettimallit ja verotuksen simulointi saatava avoimiksi
   Kuten tietolähteet (avoin data), on myös mallit avattava julkiselle kritiikille hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Tämä mahdollistaa aiempaa laajemman kansanryhmän, erityisesti veroammattilaisten ja makrotalousasiantuntijoiden täysipainoisemman osallistumisen julkiseen keskusteluun erilaisista vaihtoehdoista .
3. Palkkavero alas, pääomavero ylös
   Tuloveroasteikkoja pitää Veronmaksajien keskusliiton mukaan laskea kautta linjan 2,5–4,0 prosenttiyksikköä, eniten keskituloisten osalta. Marginaaliveroa laskettaisiin etenkin suurituloisimmilta. Lisäksi työtulovähennystä tulisi liiton mielestä korottaa runsaalla kolmanneksella pienituloisten hyödyksi. Uudeksi pääomaveroprosentiksi tulisi 30 nykyisen 28:n sijaan. Tavoitteena on kokonaisveroasteen pysyminen nykyisellä tasolla. Kokonaisuudessaan liiton ehdotus on vähemmän progressiivinen kuin nykykäytäntö. Kaiken kaikkiaan palkkaverojen menetyksestä Veronmaksajien mallin mukaan aiheutuisi valtiolle n. 2 miljardin euron menetys.
4. Yhteisöveron alas, ALV ylös
   Yritysten toiminnan helpottamiseksi yritysveroa laskettava 26:sta 24 prosenttiin. Veronalennuksiin kuluvaa rahaa Veronmaksajien keskusliitto haalisi korottamalla arvonlisäveroa kahdella prosenttiyksiköllä. Yleinen alv olisi 25 prosenttia, ja alennetut kannat 15 sekä 11 prosenttia
5. Liikennepolttoaineiden verojen maltillinen nosto
   Veronmaksajien keskusliitto korottaisi polttoaineveroa paljon maltillisemmin kuin VM:n verotyöryhmä. Tavalliselle autoilijalle kustannusten nousu olisi n. parikymppiä vuodessa.
6. Kunnille kulukuria
   Julkinen talous kokonaisuudessaan pitää saada kestävään iskuun pidentämällä työuria ja hillitsemällä kuntien menoja. Kuntien tehtävien määrää ei enää lisätä eikä henkilöstö saa Veronmaksajien keskusliiton mielestä kasvaa nykyisestä vajaasta puolesta miljoonasta.
7. Verotuksen uudistamisessa tarvitaan kannusteita työhön ja yrittämiseen
8. Omistus- ja vuokra-asumisen kohtelua tasattava: asuntolainan korkovähennyksestä luovuttava
   
9. Perintöveroa kiristettävä, samoin kiinteistöveroa ja kulutusveroja
10. Palkkaveroja alennettava
    Argumentteja puolesta: "Haluamme painottaa kevennyksissä pienipalkkaisia, mikä vaikuttaa työhön osallistumispäätökseen. Haluamme laskea kynnystä tulla työmarkkinoille" (Sixten Korkman).
11. Yritysten yhteisöveroa laskettava
12. Oikeudenmukainen ALV palvelualoille
    Palvelualojen ammattiliitto toivoo seuraavan hallituksen noudattavan elinkeinopolitiikkaa, joka tukee palvelualojen kasvua ja alan työllisyyttä. Työvoimavaltaisten pienpalveluiden arvonlisäverotuksen on oltava tasa-arvoista ja pitkäjänteistä, jotta työllisyyskehitys esimerkiksi kauneudenhoidossa ja kotipalveluissa jatkuu positiivisena. Ylätason tavoitteita ovat kohtuuhintainen asuminen sekä työmatkaliikenteen ja energian verotus. "Työmatkaliikenne ja energiaverotus vaikuttavat paljon arkiseen toimeentuloon. Me haluamme läpi sen ajatuksen, että meidän porukkamme elää pienillä tuloilla, ja ostovoiman kehitys on olennainen." (Hanna Kuntsi)
13. Ansiotulojen verotus ei saa nousta. Rajaveroaste laskettava 50 prosenttiin
    Akava esittää verotusta muutettavaksi niin, että ylin marginaalivero laskee 50 prosenttiin nykyisestä 56,8 prosentista. Rajavero tarkoittaa sitä veroa, mikä peritään tulonlisäyksestä. Ehdotuksen mukaan 66 400–120 000 euroa vuodessa ansaitsevien veroprosentti kevenisi 30:stä 23:een. Myöhemmässä vaiheessa tuloveroa kevennettäisiin pienituloisemmiltakin, eli 22 600–66 400 euroa ansaitsevilta. Heidän veroprosenttinsa laskisi 16,5:een. Näillä muutoksilla korkein rajavero putoaisi 50 prosenttiin. Akavan ja Ekonomiliiton mukaan ankara työtuloverotus yhdessä korkeiden rajaveroasteiden kanssa ei kannusta kouluttautumaan ja on ristiriidassa osaamiselle rakentuvan talouskasvun ja työllisyyden vaatimusten kanssa. Verotuksen kehittäminen tähän suuntaan pitäisi koulutettujen etujärjestöjen mukaan aloittaa, mikäli julkisen talouden kestävyysvaje antaa myöten.
14. Verotuksen on oltava yrittämiseen ja työntekoon kannustavaa ja verojen yleistä korottamista on vältettävä
    Suomen Yrittäjien toiveena on, että verotus olisi rakenteeltaan työntekoon ja yrittämiseen kannustava. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventauksen mukaan pitää hyväksyä se, että yrittäjä ottaa suuremman riskin, josta hänet pitää palkita. Esimerkiksi Hetemäen työryhmän välimietinnössä poistettavaksi ehdottamat listaamattomien yhtiöiden verovapaat osingot – joita yrittäjien mielestä ei saa edes sanoa verovapaiksi osingoiksi, koska yritys on kertaalleen jo yhdet verot maksanut - pitäisi säilyttää.
15. Koiravero poistettava
    Koiraveron poistoa perustellaan sillä, että se on epätasa-arvoinen. Maan kunnista oikeastaan enää kaikkein isoimmat perivät koiraveroa. Vero on jäänne 1800-luvulta, jolloin sillä maksettiin koirista leviävien kulkutautien aiheuttamia kuluja. Nyt esimerkiksi Helsinki perustelee sillä 80 koirapuiston ylläpitoa. Periaatteessa koiraveron maksamatta jättäminen on rangaistavaa, mutta kukaan ei valvo asiaa. Muita liiton vaatimuksia: valtakunnallinen tunnistusmerkintärekisteri ja pakollinen omistajarekisteriä sekä eläintenpitokieltorekisteri. Liitto haluaisi myös lajin harrastamispaikkoja.
16. Sähköautojen tukeminen auto- ja ajoneuvoverotuksella

Perustelut

• Valittujen kansanedustajien mielipiteet aiheesta Helsingin Sanomien vaalikoneessa:

Kysymys 20: Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)

• 121 vastausta: Pääomatuloveroa.
• 20 vastausta: Arvonlisäveroa.
• 20 vastausta: Palauttaisin varallisuusveron.
• 6 vastausta: Ei ylipäätään verojen korotuksia.
• 6 vastausta: Energiaveroja.
• 3 vastausta: Ansiotuloveroa.
• 3 vastausta: Ei mitään näistä.
• 0 vastausta: Kiinteistöveroa.
• 0 vastausta: Yritysveroa.

Yhteensä 179 vastausta.

Suurin osa kansanedustajista olisi valmis kohottamaan pääomatuloveroa. 
Eduskunta on verotuksen suhteen melko yhtenäinen.

Kansanedustajien arvot

Data

• Veronmaksajien keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Elinkeinoelämän keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Etla:n hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Palvelualojen ammattiliiton (PAM) hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Akavan hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Suomen Yrittäjien hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Kennelliton hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Fortumin hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma ei lausu veropolitiikasta oikeastaan mitään.

Riippuvuudet

• Verovähennyskortti

Katso myös

• Suomen hallitusohjelma 2011
• Selvitys talouspoliittisista erimielisyyksistä, jotka kariuttivat hallitusneuvottelut
• Kansanedustajien arvot

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011

Osat: Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys