Vesiopas-koulutus

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi2281
Moderaattori:JKankkun (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2281}} Huom! Käytät vanhoja parametreja (todennäköisesti stub). Käytä mieluummin parametria edistyminen = Raakile.

VESIOPAS - VESIHUOLLON RISKINARVIOINNIN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Sivustolle kootaan kurssi- ja tiedotusmateriaalia Eracedu-hankkeeseen kehitettävää Vesihuollon kurssia syyskuun lopussa 2011.

Kouluksen toteutusvastuussa toimii koulutussuunnittelija Janne Kankkunen.

Hyödyllisiä linkkejä:

• Muistiinpanot keskustelusivulla
• Koulutuksen suunnittelu- ja aineistojen valmistelutyö intranetissä
• Riskimallit ekstranetissä

Simulaatiokoulutusmaisuus

Simulaatio on oppimisen näkökulmasta todellisuutta jäljittelevä oppimisympäristö, jossa simuloidut tapahtumat tapahtuvat ennalta määritellyllä tavalla. Simulaatio on tekemällä oppimista tai havainnollistamista. Simulaation avulla toteutetussa opiskelussa painottuvat konkreettiset tapahtumat; käsitteet ja teoria ovat toiminnan tukena. Toiminnan avulla opiskelija ymmärtää opiskeltavan aihepiirin. Simulaatio mahdollistaa havainnollisuuden ja luo kokemuksellisuutta. Koulutusvaiheina voivat olla mm. motivointi, harjoittelu, uuden oppiminen ja testaaminen. Simuloidun toiminnan avulla opiskelija huomaa myös tiedolliset rajoitteensa opiskeltavaan asiaan, mikä haastaa opiskelijan hankkimaan lisää teoreettista tietoa, jotta hän voi tehdä simulaatioharjoituksessa oikeita ratkaisuja ja johtopäätöksiä.

Simulaatio valmentaa toimimaan reaalimaailmassa suunnitelmallisesti, johdonmukaisesti ja järkevällä tavalla. Simulaattorilla voidaan harjoitella ja demonstroida mm. virhetilanteita turvallisesti. Vaarana kuitenkin on, että oppijalle jää väärä mielikuva virhetilanteiden ”turvallisuudesta”.

Simulaatio-opetusohjelmat kehittävät opiskelijan luovuutta, loogista ajattelua, itsenäistä päätöksentekokykyä ja ryhmätyötaitoja. Lisäksi opiskelijan on mahdollista saada välittömästi palautetta oppimastaan, jolloin opiskelijan oman oppimisen arviointi kehittyy. Ammatillisessa koulutuksessa on oppisisältöjen suunnittelussa mahdollista entistä paremmin ottaa huomioon työelämän tarpeet.

Opiskelu simulaatiossa vaatii myös ohjaajan toiminnan.

Tavoitteet

Työn tarkoituksena on toteuttaa uudenmallinen syväkoulutusjakso vesihuollon toimialalle. Työssä luodaan 3-4-päiväinen koulutusjakso WSP:n sisältämiin osa-alueisiin (tavoitteen asettelu, riskinarviointi, monitorointi ja viestintä). Koulutuksessa opetetaan menettelyjä juomavedenlaadun turvaamiseen pitkällä jänteellä ja poikkeamatilanteissa. Osallistumiseen motivoi talousvesilainsäädännön vaatimusten tiukentuminen, joka edellyttää WSP:n mukaista toimintaa ja riskinarviointien laadintaa.

Yleisenä tavoitteena on edistää riskinarviointien yleistä sovellettavuutta käytännön toimintaan ja luoda uusia koulutuspalvelumalleja. Projektin tavoitteena on:

• luoda kansallisesti ainutlaatuinen WSP-koulutusjakso (Water Safety Planning)
• laatia verkkopohjainen riskinarvioinnin työkalu ja siihen tukeutuva koulutus
• kehittää ja toteuttaa vesihuollon simulaatioperusteista koulutusta yhteistyöverkossa
• hyödyntää verkoston olemassa olevia tutkimusprojekteja ja niiden kohteita ja aineistoja koulutuksessa (Polaris, Sävel, muut)
• hakeutua kohdeyhteistyöhön itäsuomalaisten vesilaitosten kanssa

Koulutuksessa tehdään yhteistyötä Tekes-rahoitteisen Polaris-projektin ja sen verkoston kesken.

Tulokset

Työn tuloksena järjestetään 4-päiväinen simulaatioita hyödyntävä WSP-koulutus. Koulutuksessa sovelletaan sähköistä riskinarvoinnin käyttöliittymää ja vedenlaadun mittausjärjestelmää ja kohdekäyntiä.

Koulutuksen rakenne

Koulutuspäivien 4-päiväinen rakenne käy läpi kaikki WSP:n vaiheet järjestyksessä.

WHO:n vuoden 2009 verkkojulkaisun mukaan WSP:n prosesskuvaus on seuraava:

Kuva:WSP-prosessin läpikäynti koulutuksessa.

1. päivä WSP:n sisältö, tavoitteen asettelu ja riskinarviointi

1. Luennot:

• Lainsäädännöllinen pohja ja WSP, 1h
• Riski käsitteenä, mikä koetaan riskinä, riskien suhteellistaminen? 1h
• Riskinarvioinnin laatiminen ja käyttöliittymään tutustuminen 1h

2. Riskinarvioinnin laatiminen tiimeissä (vesilaitoskohtaisesti, wikiin):

• sanallinen kuvaus: listaukset riskeistä, olettamukset
• tuotantoketjun kuvaaminen, konseptuaalinen malli
• riskinarvioinnin lukuarvojen täyttäminen
• Asiantuntijoiden hyödyntäminen

Laadinnassa mukana moderaattorit, jotka toimivat sihteereinä tai työnohjaajina. Kullakin ryhmällä mahdollisuus saada asiantuntijoiden tukea arviointien täyttämiseen.

3. Riskinarviointien esittäminen ja keskustelu koko porukan kesken.

Toimenpiteet:

26.5.2011 Jarkko Rapala/STM

2. päivä WSP-monitorointi vesilaitoksilla

Poikkeama-ajojen monitorointi ja korjaavat toimenpiteet vesilaitoksella ja verkostossa

Valmistautuminen laitosajoon:

• Laitoksen toiminnallisuus
  • Prosessit
  • Mittaukset
• Mikä voi mennä vikaan? Yleisimpien poikkeamatyyppien läpikäynti
  • huonolaatuinen raakavesipulssi
  • pH-säätöanturin rikkoontuminen
  • inhimillinen erehdys

Laitoksen käyttäminen:

• Prosessien läpikäynti normaalitilassa
• Poikkeaman toteuttaminen, havaitseminen ja korjaavat toimenpiteet

Prosessidata-analyysi:

• Mitatun prosessidatan esittely ja luokittelutyön demonstrointi
  • Miten poikkeama on havaittavissa?
  • Miten korjaavat toimenpiteet onnistuivat?

Vedenlaadun mittaaminen

• Parametrit ja niiden heikkoudet/vahvuudet
  • Sanalliset kuvaukset
  • Dataesimerkit
  • Moniparametrimittaus
• Mittausstrategia
  • Mittausten nykytilanne laitoksissa
  • Miksi mitataan? WSP-tavoitteet
  • tärkeää mitata "jotain" (kvantitatiivisyys vs. muutos, surrogaatit...)
  • keskitetty vs. hajautettu järjestelmä
  • ennakointi
  • tuotantoketjun turvaaminen
• Mittausten laadun varmentaminen
  • ylläpito, kalibrointi, laboratorioanalyysit
• Mittausjärjestelmien elinkaarenhallinta
  • avoimet rajapinnat, datan saaminen ulos
  • kyvykkyyden arviointi: hyöty hankitulle datalle, välitön/pitkäaikainen
  • hankinta- vs. ylläpitokustannukset, saatavissa palveluna?
• Tutustuminen vedenlaadun mittausjärjestelmiin
  • esimerkkijärjestelmä

3. päivä WSP-monitorointi pohjavesialueella

Kenttätoiminta, riskimallit ja -hallinta pohjavesikohteessa

3D-simulaattori (GTK)

Suomalaisten harjujen rakenne on yksilöllinen ja joskus yllättäväkin. Rakenteen eri kerroksissa tapahtuu veden virtaamista ja pidättäytymistäkin esimerkiksi orsivedeksi. Vesilaitoksen tulee selvittää pohjaveden todennäköiset muodostumisreitit alueella ja seurata vedenmäärää ja -laatua ennakoiden laitokselle tulevaa raakavettä. Pohjaveden kulkeutumiseen maaperässä usein menee kuukausia.

Harjun rakenne ratkaisee merkittävän osan pohjavesiriskeistä. Harjut ovat olleet myös yhdyskunnan suosimaa kaavoitusaluetta niin asunnoille kuin teollisuudellekin. Päästöriskejä on olemassa.

Tutustuminen riskinarvioinnin kohdetyöhön ja seurantaan

Rasti 1: Kohdeharjun perusrakenteet ja syntytavat

• kerrosrakenne:harjuydin,liepeet...
• ruhjeisuus ja kallion asema
  • paljastumat,kairaustieto,epävarmuudet
• mahdolliset harjusedimentit

Rasti 2: Harjurakenneselvitykset

• painovoimamittaukset - kallionpinta
• maatutkaus - nopea ja tehokasta kerrosrakennetta
• räjäytysseismisestä luotauksesta tukea ruhjeiden tulkintaan
• sedimenttikerrosten kaikuluotaus - rantaimeytymisen suotovyöhykkeet

Rasti 3: Pohjaveden virtauksen ja laadun mittaaminen

• Veden virtaaminen eri kerroksissa
• Vedenoton vaikutus pohjaveteen
• Rantaimeytyminen
• Pohjavedenlaadun mittaaminen

4. päivä WSP:n mukainen reagointi poikkeamaan, asiantuntijaverkoston käyttö ja viestintä

• Juomaveden tuotantoketju: Raakavedet, veden käsittely ja verkosto
• 3 eri kaikkein tyypillisintä ”esimerkkitapausta”/häiriötilannetta: veden kemiaan ja mikrobiologiaan liittyvät ongelmat, ongelman kuvaus, merkityksen arviointi/ riskinarviointi, riskinhallinta

Toteuttaminen

Resurssit

Vesiopas-koulutuksen valmisteluun on liitetty useita organisaatioita, joilla on osaamista vesihuollon tutkimuksesta. Koulutuksen valmistelusta vastaa Janne Kankkunen.

Koulutusjärjestelmän toteuttajat:

• THL
• UEF
• AMK
• GTK

Kouluttajia tarvitaan seuraaville osa-alueille:

• 1. päivän luennoitsijat: laki, RA teoria, RA toteutus
• 2. päivän simulaattoriohjaajat vesilaitoksella, datankäsittely ja poikkeamien luokittelu
• 3. päivän 3D-simulaattoriohjaajat, kohderastityöt ja niiden esittelijät
• 4. päivän riskinarvioinnin moderaattorit, eri alojen avustavat asiantuntijat ja riskinviestinnän simulaatioryhmä

Koulutuksen suunnittelu

Tarkka kurssisuunnitelma 31.5.2011 mennessä

Markkinointi ja yhteistyöverkosto

Tulevat käynnit:

• Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa tarvekierros toukokuussa
• Veden Vaarat VII-seminaari Jyväskylässä 30-31 elokuuta 2011

Tehdyt toimenpiteet:

16.5.2011 vierailu Mikkeliin

18-19.5. Vesihuoltopäivillä Turussa

25.5. yhteydenotot Vesilaitoksiin

Koulutusjärjestelmän toteutus 6-9/2011

Kokonaisvastuu Jannella, Janne lomalla elokuussa

Tehtäviä:

• Riskinarvioinnin käyttöliittymän koodaus (THL)
• Riskilaskennan automatisointi - R-liityntä vs. Analytica (THL)
• Datan keräämistä simulaattoriin, simulaattorisysteemin määrittely (THL)
• Vedenlaadun mittaaminen (UEF), tarve lisärahoitukselle mahdollisuus kustannuksiin
• Vesilaitossimulaattori (AMK), kustannukset suunnittelu + 3 päivää ajoja, joista 2 testausta (AMK)
• Pohjavedenottoalueen 3D-simulaatio, rakenne- ja virtausmallit (GTK)

Vaatimustenhallinta

Kuvaus: Määrittää WSP-koulutuksen työkalut ja niiden keskinäinen roolitus
Vastuu: Janne Kankkunen
Data:Vesiopas:Files, Polaris-tietokannat
Tulokset:Vaatimusten määrittelyt eri osatehtäviin yhdessä vastuuhenkilöiden kanssa
Tilanneloki:

Prosessidatan kerääminen ja käsittely koulutukseen (THL/UEF)

Kuvaus: Hakea Polaris- ja Sävel-datoista koulutuksessa hyödynnettävää mittausjärjestelmätietoa ja luokiteltuja poikkeamia.
Liitynnät: Koulutuspäivät 1-4 Vastuu:Janne Kankkunen
Data:

• Savonia-AMK:n vesilaitosdatat 2010-2011 kuovesi-kannassa
• Tutkimuksen kohdemittaukset

Tulokset:

• normaalit aikasarjat proesseista ja havaituista poikkeamista

Tilanneloki:

Mittausjärjestelmän laatiminen ja demonstrointi (UEF)

Kuvaus: Havainnollistaa mittausjärjestelmien toimitaa prosesseissa. Työssä laaditaan langaton vedenlaatujärjestelmä koulutuksen käyttöön. Järjestelmävaatimuksia ovat helppous, kustannustehokkuus, luotettavuus, kyvykkyys havaita poikkeamat ja verkkokäyttöisyys. Työssä hyödynnetään Polaris- ja Sävel-hankkeiden järjestelmätyötä.
Liitynnät: Koulutuspäivät 2-3
Vastuu:Janne Kankkunen(THL), Esa Suhonen (UEF))
Data:

• datatiedostot
• käyttöliittymä

Tulokset:

• 3-mittausyksikköä käsittävä langaton järjestelmä vedenlaadun online-monitorointiin

Tilanneloki:

Riskinarviointikäyttöliittymän koodaus

Kuvaus:
Liitynnät: Koulutuspäivät 1 ja 4
Vastuu:THL
Data:
Tulokset:Vesilaitoksen riskinarvioinnin verkkokäyttöliittymä
Tilanneloki:

Riskilaskennan automatisointi

Kuvaus:
Liitynnät: Koulutuspäivät 1 ja 4
Vastuu:THL
Data:
Tulokset:Automatisoitua laskentaa (R-laskentapalikka) riskinarvioinnin käyttöliittymään
Tilanneloki:

Pohjavedenottoalueen 3D-simulaatio (GTK)

Kuvaus:Pohjavesikohteen rakenne- ja virtausmallin 3/4-D-visualisointi verkkoympäristöön. Alustaa kohdekäyntiä.
Liitynnät: Koulutuspäivä 3
Vastuu:GTK
Data:Rakenne- ja virtausmalleista
Tulokset:Havainnollinen kohdevisualisointi pohjavesialueen hydrologisista kierroista ja riskien kannalta haavoittuvista kohdista.
Tilanneloki:

Koulutuksen tukitoimenpiteet (Aducate)

• Tiedottaminen
  • Kurssisivusto Eraceduun ja Aducaten verkkoon
  • Sähköpostitse
• Ilmoittautuminen 9/2011 mennessä
• Kurssimateriaalin formaatti ja jakelu sovittava (sähköinen vs. paperi)
• Suoritustodistus, miten suhtautuu mm. hygieniapassiin tai muihin ammattinäyttöihin?