Ero sivun ”Arviointi rakennuspolitiikan vaikutuksista kosteusvaurioihin ja astmaan Euroopassa” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (Ak: Uusi sivu: Luokka:julkaisu {{arviointi|moderator=Teemu R | reference = {{publication | authors = Teemu Rintala, Jouni T. Tuomisto | page = Dampness and asthma | explanation ...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 10: Rivi 10:
}}
}}
}}
}}
[[op_en:Assessment of building policies' effect on dampness and asthma in Europe]]
{{tiivistelmä
{{tiivistelmä
|kysymys = Kosteus ja home asuinrakennuksissa ovat valtavia terveysuhkia ympäristössämme, aiheuttaen astmaa ja allergiaa tai hengitysoireita. Hyvä rakennuspolitiikka voi vähentää kosteushaittoja kodeissa. Mitä vaikutuksia on erilaisella, tehokkaammalla rakennustekniikalla kosteuden määrään kodeissa ja sen kautta astman esiintymiseen Euroopassa vuosina 2010-2050?
|kysymys = Kosteus ja home asuinrakennuksissa ovat valtavia terveysuhkia ympäristössämme, aiheuttaen astmaa ja allergiaa tai hengitysoireita. Hyvä rakennuspolitiikka voi vähentää kosteushaittoja kodeissa. Mitä vaikutuksia on erilaisella, tehokkaammalla rakennustekniikalla kosteuden määrään kodeissa ja sen kautta astman esiintymiseen Euroopassa vuosina 2010-2050?
Rivi 22: Rivi 23:
===Ratkaisut===
===Ratkaisut===


Nykyään tunnetaan 17 miljoonaa sisäkosteuden aiheuttamaa astmatapausta Euroopassa. Tämä luku on todennäköisesti nousemassa tulevaisuudessa huonontuvan ilmanvaihdon takia. Ilmanvaihdon huononemiseen syynä olisivat energiankulutuksen vähentämispyrkimykset, jos muita keinoja ei toteutettaisi käytännössä. On tärkeää ylläpitää hyvää ilmanvaihtoa ja ilmankosteus olosuhteita energiansäästökeinoista huolimatta.  
Nykyään tunnetaan 17 miljoonaa sisäkosteuden aiheuttamaa astmatapausta Euroopassa. Tämä luku on todennäköisesti nousemassa tulevaisuudessa huonontuvan ilmanvaihdon takia. Syynä ilmanvaihdon huononemiseen olisivat energiankulutuksen vähentämispyrkimykset, jos muita keinoja energiankulutuksen pienentämiseksi ei toteutettaisi käytännössä. On tärkeää ylläpitää hyvää ilmanvaihtoa ja ilmankosteusolosuhteita energiansäästökeinoista huolimatta.  


Value of information -tutkimus osoittaa kyseisen tiedon olevan arvoltaan noin 500-1000 miljoonaa euroa. In this assessment, all of the value goes into the most critical issue, namely the impacts of policy on dampness prevalence, which in this assessment was modelled by using air exchange rate. Of course, some dampness problems are not related to air exchange at all, so focussing on that specific topic will not be the optimal solution. Instead, wide and robust understanding is needed about why harmful dampness occurs and what can be done to repair such problems and especially to prevent them in advance. A thorough examination of current knowledge was not done in this assessment. It seems obvious that collecting and organising existing information is a cost-effective way to reduce uncertainty in this issue, because that would cost only a small fraction of the value of that information according to this assessment.
[[:op_en:Value of information|Value of information]] -tutkimus osoittaa kyseisen tiedon olevan arvoltaan noin 500-1000 miljoonaa euroa. Tässä arvioinnissa kaikki arvo osoitetaan kaikista tärkeimpään ongelmaan, nimellisesti kosteusesiintymien käytännön vaikutuksiin, mitkä tässä arvioinnissa olivat rinnastetut ilmanvaihdon tason muutokseen. Tietenkään kaikki kosteusongelmat eivät liity ilmanvaihtoon, joten keskittyminen siihen tiettyyn aiheeseen ei ole paras mahdollinen vaihtoehto. Sen sijaan, laajaa ja kestävää ymmärrystä tarvitaan, jotta voidaan selvittää miksi harmillisia kosteusvaurioita sattuu ja mitä voidaan tehdä niiden korjaamiseksi ja erityisesti kuinka ehkäistä niitä ennalta. Perusteellista tutkimusta nykyisistä tiedoista ei ole tehty tässä arvioinnissa. Tämän arvioinnin mukaan vaikuttaa itsestäänselvältä, että olemassaolevan tiedon kerääminen ja organisoiminen olisi tuottava tapa vähentää epätietoisuutta aiheeseen liittyen, koska se tulisi maksamaan vain murto-osan tiedon todellisesta arvosta.


Teoriassa syyt mikrobien haitalliseen kasvuun ja homeeseen rakkennuksien rakenteissa ovat yksinkertaisia: jos sinne pääsee jatkuvasti kosteutta, mikrobit alkavat kasvaa. Tästä johtuen rakennukset tulisi valmistaa ja korjata välttämään kosteuden pääsyä sisälle. Kuinka vain, ongelma on monimutkaisempi käytännössä.


Kosteus ja mikrobien kasvu, ovat joskus erittäin vahingollista terveydelle, joskus vähemmän vahingollisia; ratkaisevat tekijät asiaan liittyen ovat huonosti ymmärrettyjä. Monissa tapauksissa kosteushaitta on näkymätöntä ja rakennuksen omistaja on tietämätön ongelmasta. Monet omistajat ovat myöskin epätietoisia kosteuden aiheuttamista riskeistä ja jättävät sen huomiotta. Vaikka ongelma olisi tiedostettu, asiantuntemus ja resurssit voivat olla riittämärrömät  ongelman korjaamiseksi. Huomioitava on myös, että rakennusalla on vaihtelevasti asiantuntemusta ja kykeneväisyyttä rakentaa rakennuksia, joissa tyypilliset kosteusriskit on otettu huomioon ja hoidettu etukäteen. Erityisesti tietoa ja asiantuntemusta kosteudenhallinnasta hyvin energiatehokkaissa rakennuksissa on rajoitetusti. Ja lopulta, ilmastonmuutos on luultavasti aiheuttamassa ongelmia, jonkalaisiin emme olleet osanneet varutua nykyisten rakennuksiemme rakennusvaiheessa.


In theory, the reasons for hazardous microbial growth and mould in building structures are simple: if there is constant moisture, microbes start growing. Therefore, buildings should be built and repaired to avoid moisture. However, the issue is much more complex in practice.
Ratkaisuksi, meidän tulisi tietää enemmän muuttuvista tekijöistä sekä kosteuteen liittyvistä terveysvaikutuksista ja kosteuden hallinnasta energiatehokkaissa rakennuksissa, jotta voisimme suunnitella ympäristöystävällisiä rakennustekniikoita, jotka myöskin vähentävät kosteutta kodeissa.
 
Even if there is moisture and microbial growth, it is sometimes very harmful to health but sometimes less harmful; determinants of this are poorly understood. In many cases, dampness is invisible and the building owner is unaware of the problem. Also, many owners are unaware of risks of dampness and ignore the problem. Even if the problems is acknowledged, there may be insufficient expertise or resources to repair the problem. Further on, the building industry has varying expertise and capability to build such buildings where typical dampness risks are managed beforehand. Especially, there are limited knowledge and expertice on moisture control of highly energy efficient buildings. And finally, the changing climate is likely to cause problems that were not anticipated at the time when buildings were built.
 
In conclusion, more should be known about determinants of dampness-related health problems and moisture control of highly energy efficient buildings to be able to design climate-friendly building policies that also reduce dampness in homes.


==Katso myös==
==Katso myös==
Rivi 38: Rivi 37:
The parts of the sub-assessment model about dampness and asthma.
The parts of the sub-assessment model about dampness and asthma.
;Decision variables
;Decision variables
*[[Building policies in Europe]]
*[[:op_en:Building policies in Europe|Building policies in Europe]]


;Other variables
;Other variables
Rivi 50: Rivi 49:


;Indicators
;Indicators
*[[Asthma prevalence due to building dampness in Europe]]
*[[:op_en:Asthma prevalence due to building dampness in Europe|Asthma prevalence due to building dampness in Europe]]


==Avainsanat==
==Avainsanat==

Nykyinen versio 14. huhtikuuta 2011 kello 09.32


Pääviesti
Kysymys:

Kosteus ja home asuinrakennuksissa ovat valtavia terveysuhkia ympäristössämme, aiheuttaen astmaa ja allergiaa tai hengitysoireita. Hyvä rakennuspolitiikka voi vähentää kosteushaittoja kodeissa. Mitä vaikutuksia on erilaisella, tehokkaammalla rakennustekniikalla kosteuden määrään kodeissa ja sen kautta astman esiintymiseen Euroopassa vuosina 2010-2050?

Vastaus:

Nykyään tunnetaan 17 miljoonaa sisäkosteuden aiheuttamaa astmatapausta Euroopassa. Tämä luku on todennäköisesti nousemassa tulevaisuudessa huonontuvan ilmanvaihdon takia. Ilmanvaihdon huononemiseen syynä olisivat energiankulutuksen vähentämispyrkimykset, jos muita keinoja ei toteutettaisi käytännössä. On tärkeää ylläpitää hyvää ilmanvaihtoa ja ilmankosteus olosuhteita energiansäästökeinoista huolimatta. Jotta ympäristöystävällisiä ja samalla kosteutta vähentäviä rakennustekniikoita olisi mahdollista suunnitella, tulisi meidän tietää enemmän kosteuden aiheuttamista terveysongelmista.


Kysymys

Tässä tutkimuksessa kysymys on seuraava: Mitä ovat erilaisten rakennustekniikoiden vaikutukset kosteuden ja homeen määrään asuinrakennuksissa ja näin ollen astman esiintymiseen Euroopassa? Rakennuspolitiikan huomioonottaen pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja niin hillitä ilmastonmuutosta. Tarkastelemme erityisesti vuosia 2010, 2020,2030 ja 2050 Euroopan Unionissa. Tutkimus on esitetty avoimena arviointina internetissä osana niin sanottua Common Case Study:a, joka kuuluu INTARESE ja HEIMTSA -projekteihin. Tekninen päämäärä oli kokeilla sivustomme toimivuutta ja on-line mallinnus -työkalujen kehittämistä projektien yhteydessä.

Ratkaisut

Nykyään tunnetaan 17 miljoonaa sisäkosteuden aiheuttamaa astmatapausta Euroopassa. Tämä luku on todennäköisesti nousemassa tulevaisuudessa huonontuvan ilmanvaihdon takia. Syynä ilmanvaihdon huononemiseen olisivat energiankulutuksen vähentämispyrkimykset, jos muita keinoja energiankulutuksen pienentämiseksi ei toteutettaisi käytännössä. On tärkeää ylläpitää hyvää ilmanvaihtoa ja ilmankosteusolosuhteita energiansäästökeinoista huolimatta.

Value of information -tutkimus osoittaa kyseisen tiedon olevan arvoltaan noin 500-1000 miljoonaa euroa. Tässä arvioinnissa kaikki arvo osoitetaan kaikista tärkeimpään ongelmaan, nimellisesti kosteusesiintymien käytännön vaikutuksiin, mitkä tässä arvioinnissa olivat rinnastetut ilmanvaihdon tason muutokseen. Tietenkään kaikki kosteusongelmat eivät liity ilmanvaihtoon, joten keskittyminen siihen tiettyyn aiheeseen ei ole paras mahdollinen vaihtoehto. Sen sijaan, laajaa ja kestävää ymmärrystä tarvitaan, jotta voidaan selvittää miksi harmillisia kosteusvaurioita sattuu ja mitä voidaan tehdä niiden korjaamiseksi ja erityisesti kuinka ehkäistä niitä ennalta. Perusteellista tutkimusta nykyisistä tiedoista ei ole tehty tässä arvioinnissa. Tämän arvioinnin mukaan vaikuttaa itsestäänselvältä, että olemassaolevan tiedon kerääminen ja organisoiminen olisi tuottava tapa vähentää epätietoisuutta aiheeseen liittyen, koska se tulisi maksamaan vain murto-osan tiedon todellisesta arvosta.

Teoriassa syyt mikrobien haitalliseen kasvuun ja homeeseen rakkennuksien rakenteissa ovat yksinkertaisia: jos sinne pääsee jatkuvasti kosteutta, mikrobit alkavat kasvaa. Tästä johtuen rakennukset tulisi valmistaa ja korjata välttämään kosteuden pääsyä sisälle. Kuinka vain, ongelma on monimutkaisempi käytännössä.

Kosteus ja mikrobien kasvu, ovat joskus erittäin vahingollista terveydelle, joskus vähemmän vahingollisia; ratkaisevat tekijät asiaan liittyen ovat huonosti ymmärrettyjä. Monissa tapauksissa kosteushaitta on näkymätöntä ja rakennuksen omistaja on tietämätön ongelmasta. Monet omistajat ovat myöskin epätietoisia kosteuden aiheuttamista riskeistä ja jättävät sen huomiotta. Vaikka ongelma olisi tiedostettu, asiantuntemus ja resurssit voivat olla riittämärrömät ongelman korjaamiseksi. Huomioitava on myös, että rakennusalla on vaihtelevasti asiantuntemusta ja kykeneväisyyttä rakentaa rakennuksia, joissa tyypilliset kosteusriskit on otettu huomioon ja hoidettu etukäteen. Erityisesti tietoa ja asiantuntemusta kosteudenhallinnasta hyvin energiatehokkaissa rakennuksissa on rajoitetusti. Ja lopulta, ilmastonmuutos on luultavasti aiheuttamassa ongelmia, jonkalaisiin emme olleet osanneet varutua nykyisten rakennuksiemme rakennusvaiheessa.

Ratkaisuksi, meidän tulisi tietää enemmän muuttuvista tekijöistä sekä kosteuteen liittyvistä terveysvaikutuksista ja kosteuden hallinnasta energiatehokkaissa rakennuksissa, jotta voisimme suunnitella ympäristöystävällisiä rakennustekniikoita, jotka myöskin vähentävät kosteutta kodeissa.

Katso myös

The parts of the sub-assessment model about dampness and asthma.

Decision variables
Other variables
Indicators

Avainsanat

Kosetus, sisäilma, astma, Eurooppa

Viitteet


Asiaan liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Arviointi_rakennuspolitiikan_vaikutuksista_kosteusvaurioihin_ja_astmaan_Euroopassa&oldid=5804”