Keskustelu:Avoin arviointi erityistilanteessa

Toiminnallisuuksien käyttöarvioita ja muutostarpeita

Toiminnallisuuksien arviointia

• Kommentointikenttä: ei ehkä merkittävä tässä tapauksessa
• Keskustelu: -
• Kyselylomake: voisi käyttää epidemiaselvityksessä, jos se olisi helppokäyttöistä ja olisi valmiita pohjia
• Karttatoiminto: tässä tapauksessa hyöty rajallinen
• Erityistilanneopas: tiedon tarjoamista hypertekstinä kiinnostuneille
• Arviointi: hyötyä vaikea arvioida

Mieti, mitä teknisiä, kulttuurisia, tai organisaatioihin liityviä muutoksia tarvittaisiin, jotta edella tunnistettuja heikkouksia ja uhkia saataisiin torjuttua

• keskitetty järjestelmä joihin pääsee vain viranomaiset
• keskitetty järjestelmä (ei tarvitsisi kirjata moneen paikkaan)

Sivuston käyttäjäystävällisyyttä voisi kehittää. Vaatii teknistä osaamista ja kiinnostuneisuutta käyttää Opasnetiä viestinnän työkaluna.

Swot-analyysi

Swot-analyysi avoimen arvioinnin toimivuudesta erityistilanteessa: Vahvuudet (strengths), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities), uhat (threats).

Vahvuudet Julkinen kaikille Nopeus, laaja käyttäjäkunta, hyödyllinen oikein käytettynä Tiedon kerääminen, viestintä

Heikkoudet Viranomaisen kannalta kiire haittaa käyttöä kun tilanne päällä, eikä ehdi tehdä tätä (4*). Liian pieni fontti, hidas käyttää. Kuka tahansa voi päästä (väärä tieto). Kansalaisen kannalta monimutkainen käyttää nykyisin, kehitettävä yksinkertaiseksi. Viranomaiskäytössä vaikea nähdä sen etuja. Luotettavuus, häiriköinti.

Mahdollisuudet Tiedottaminen, keskustelu, seuranta. Hitaasti kertyvän tiedon kerääminen sivustolle. Kun asiat kirjataan ylös, voidaan niitä hyödyntää loppuraportissa. Voidaan myös oppia edellisestä casesta. Helpottaa (toivottavasti) tiedonvälitystä. Voidaan seurata sitä, mistä kansalaiset ovat huolissaan. Sivustosta voidaan parhaimmillaan saada dataa riskinarviointia varten. Laaja käyttäjäkunta. Koulutuskäyttöön mahdollisuuksia. Mahdollistaa laaja-alaisen tiedon kokoamisen. Opasnet-järjestelmä voisi teoriassa parantaa tiedon kulkua ulkopuolisilta epidemiaselvitystyöryhmään. Voisi toimia työkaluna reaaliaikaisessa tiedon kirjaamisessa kun toiminta on hajautunut usean kunnan alueelle. Tulevaisuudessa Opasnet voi olla toimiva, kun palveluun saadaan tuntumaa ja käyttö yksinkertaistuu.

Uhat Terveystietojen käsittely, salassapito (3*). Hysteria, tiedon oikeellisuus. Hyperaktiiviset kansalaiset ohjaavat keskustelua haluamaansa suuntaan. Tiedon luotettavuuden tarkastamiseen ja tiedon oikaisemiseen voi kulua kohtuuttomasti aikaa. Samasta tietomassasta voidaan saada useita eri lopputuloksia. Tieto vuotaa liian aikaisin, moninkertainen työ. Väärinkäsitykset toimittajilla, epäoleellisiin asioihin tartutaan. Tiedon todenperäisyys, luotettavuus, vertailukelpoisuus? Syrjäyttää tavallisen kriisijohtamisen, ei huomioida riittävästi, tahallinen tai tahaton harhaanjohtaminen.

--1 Epäoleelliset asiat ja väärinkäsitykset ovat tärkeitä. Kansalainen ei ole tyytyväinen ellei saa vastausta juuri häntä vaivaavaan kysymykseen, vaikka toisen mielestä olisikin vähäpätöinen. Vain ilmi tulleita väärinkäsityksiä osataan oikaista. --Jouni 29. marraskuuta 2010 kello 22.19 (UTC)

--2 Akuuttivaiheen kiirettä helpottaa se, että Opasnetin päivityksen voi ulkoistaa (ks. Avoin arviointi erityistilanteessa#Avoin tiedonvälitys, kunhan päivittäjä pidetään ajan tasalla. --Jouni 29. marraskuuta 2010 kello 22.19 (UTC)

--3 Kaikki tiedonvälityksen ongelmat ovat joka tapauksessa olemassa (esim. hyperaktiiviset kansalaiset tai toimittajien väärinkäsitykset). Opasnet tarjoaa yhteisen foorumin, jolloin keskustelut voivat joissain asioissa johtaa yksimielisyyteenkin. --Jouni 29. marraskuuta 2010 kello 22.19 (UTC)

Avoin arviointi erityistilanteiden työkaluksi

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Avoimen arvioinnin pitäisi olla käytettävissä erityistilanteiden hallinnan työkaluna. Lopetusväite: Hyväksytty. (Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)
Väittely: ←1 Tässä on syytä esitellä avointa arviointia, vaikka se ei olekaan vakiintunut käytäntö. Se kuitenkin sisältää tärkeitä kaksisuuntaisen tiedonvälityksen elementtejä, jotka ovat erityistilanteissa tärkeitä. --Jouni 25. maaliskuuta 2009 kello 16.15 (EET)

Sisällöstä ja rakenteesta

--2 Mielenkiintoinen teksti mielenkiintoisesta aiheesta. Kaksi kommenttia tämän toimivuuteen. Ensimmäinen on se että miten yleisö löytää opasnettiin ja siellä oikealle sivulle erityistilanteessa? Tämä tiedotus pitäisi miettiä valmiiksi. Toinen on se että kaikissa erityistilanteissa toimijoilla ei ole internettiä käytössä. Tällöin henkilö ei voi lukea etukäteisohjeita tai päivittää tilannetta uudella tiedolla. Marko, kirjannut --Jouni 15. syyskuuta 2009 kello 09.41 (EEST)

--3 Lisäksi tässä ei oteta kantaa siihen kuka olisi tällaisessa erityistilanteessa vastuullinen tiedottaja. THL vai joku muu taho? Ja jos se on joku muu taho niin miten he osaavat hyödyntää opasnettiä? En tunne toimeksiantoa joten voi olla että tämä ei edes kuulu tähän tekstiin. Marko, kirjannut --Jouni 15. syyskuuta 2009 kello 09.41 (EEST)

--4 Tekstin luettavuuden kannalta vaihtaisin osioiden järjestyksen kronologiseksi eli ensin käsitellään opasnetin mahdollisuudet koota tietoa ennen erityistilannetta, tämän jälkeen opasnetin mahdollisuudet erityistilanteen aikana ja kolmanneksi opasnetin mahdollisuudet erityistilanteen toimien arvioinnissa (ja kertoisin ensimmäisessä kappaleessa että tässä käsitellään erikseen nämä kolme osa-aluetta). Marko, kirjannut --Jouni 15. syyskuuta 2009 kello 09.41 (EEST)