Ero sivun ”Argumenta” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(kielenhuoltoa, sisältö oli valmiiksi hyvä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{ensyklopedia|moderator=smxb}}
{{ensyklopedia|moderator=smxb}}


Varsinainen hakemusteksti, jota voi vapaasti muokata löytyy "Demos et Kratos futuri - kohti avointa ja yhteisöllistä päätöksentekoa"-otsikon alta. Tarkempi ehdotelma sisällöksi on esitty kohdassa "Työpajasarjassa pohdittavia kysymyksiä". Myös tähän voi lisäilla uusia ehdotuksia. Kommentoida voi siis suoraan tekstiin tai sivun alalaidassa olevaa kommenttinappia käyttämällä. Pidemmät väittelyt tulee moderaattori siirtämään [http://fi.opasnet.org/fi/Keskustelu:Argumenta Keskustelu-sivulle].
Varsinainen hakemusteksti, jota voi vapaasti muokata löytyy "Demos et Kratos futuri - kohti avointa ja yhteisöllistä päätöksentekoa"-otsikon alta. Tarkempi ehdotelma sisällöksi on esitty kohdassa "Työpajasarjassa pohdittavia kysymyksiä". Myös tähän voi lisäilla uusia ehdotuksia. Kommentoida voi siis suoraan tekstiin tai sivun alalaidassa olevaa kommenttinappia käyttämällä. Pidemmät väittelyt tulee moderaattori siirtämään [[Keskustelu:Argumenta|Keskustelu-sivulle]].




Rivi 8: Rivi 8:
=== (I) Argumenta-hankkeen muoto ja tavoite===
=== (I) Argumenta-hankkeen muoto ja tavoite===


Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhteistyössä Suomen Verkkodemokratiaseuran ja Otavan Opiston kanssa hakee Argumenta-rahoitusta yhteisöllistä päätöksentekoa toteuttavan kansalaisyhteiskunnan alustamiseen. kuusiosaisessa seminaarisarjassa hahmotellaan uuden demokratian institutionaaliset vaikutukset, uudet toimijat, toimintatavat ja työkalut, jotka muutoksen mahdollistavat. Seminaarisarja on 6-osainen. Viisi ensimmäistä osaa ovat yksipäiväisiä ja suomalaiselle yleisölle suunnattuja. 6. osa on kaksipäiväinen kansainvälinen työpaja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, yhteistyössä Suomen Verkkodemokratiaseuran ja Otavan Opiston kanssa, hakee Argumenta-rahoitusta yhteisöllistä päätöksentekoa toteuttavan kansalaisyhteiskunnan alustamiseen. Seminaarisarjassa hahmotellaan uuden demokratian institutionaalisia vaikutuksia, uusia toimijoita, toimintatapoja ja työkaluja, jotka muutoksen mahdollistavat. Seminaarisarja on kuusiosainen. Viisi ensimmäistä osaa ovat yksipäiväisiä ja suomalaiselle yleisölle suunnattuja. Kuudes osa on kaksipäiväinen kansainvälinen työpaja.


'''Tavoite:  
'''Tavoite:  
Seminaarisarja tuottaa ''elävän'' ja pysyvän wiki-käsikirjan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Opasnet-järjestelmään, joka toimii oppaana ja väittelyfoorumina muutosprosessin ohjaamisessa kuljettaessa kohti vuorovaikuttavaa demokratiaa. Yhteistyössä eri käyttäjäkuntien (ammattipäätäjät, tutkijat, tavalliset kansalaiset, etujärjestöt, koululaiset) kanssa pyritään keskustelun ja väittelyn kautta luomaan toimintasuunnitelma joka auttaa saavuttamaan seuraavat vuorovaikuttavan päätöksenteon olennaiset piirteet: (1) yhteisöllisyys/verkostojen yhteistyö (2) yksilöllisyys, eli yhteisten asioiden näkeminen henkilökohtaisina (3) jatkuvuus eli päätöksentekoon voi osallistua koko ajan (4) asiavaihtoehtojen painottaminen edustajien sijaan (5) tietopohjaisuus (6) avoimuus (7) vertailukelpoisuus eli vaihtoehtoja voi vertailla kvantitatiivisesti. Erityinen seminaaripäivä on omistettu tulevaisuuden päättäjien eli lasten ja nuorten verkkovaikuttamiseen ja tiedontuotantoon liittyville aiheille.
 
Seminaarisarja tuottaa ''elävän'' ja pysyvän wiki-käsikirjan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Opasnet-järjestelmään, joka toimii oppaana ja väittelyfoorumina muutosprosessin ohjaamisessa kuljettaessa kohti vuorovaikuttavaa demokratiaa. Yhteistyössä eri käyttäjäkuntien (ammattipäätäjät, tutkijat, tavalliset kansalaiset, etujärjestöt, koululaiset) kanssa pyritään keskustelun ja väittelyn kautta luomaan toimintasuunnitelma, joka auttaa saavuttamaan seuraavat vuorovaikuttavan päätöksenteon olennaiset piirteet: (1) yhteisöllisyys ja verkostojen yhteistyö, (2) yksilöllisyys eli yhteisten asioiden näkeminen henkilökohtaisina, (3) jatkuvuus eli mahdollisuus osallistua päätöksentekoon koko ajan, (4) asiavaihtoehtojen painottaminen edustajien sijaan, (5) tietopohjaisuus, (6) avoimuus ja (7) vertailukelpoisuus eli vaihtoehtojen vertailtavuus määrällisin mittarein. Yksi seminaaripäivistä on omistettu tulevaisuuden päättäjien eli lasten ja nuorten verkkovaikuttamiseen ja tiedontuotantoon liittyville aiheille.


=== (II) Johdanto===
=== (II) Johdanto===


Useat merkit viittaavat siihen että edustuksellinen demokratia on tullut tiensä päähän. Kansalaisia osallistuminen nykyiseen poliittiseen kultturiin kiinnostaa yhä vähemmän kuten on selkeästi nähtävissä miltei kaikkien OECD-maiden laskevista äänestysprosenteista. Ratkaisu ongelmaan on päätöksentekojärjestelmän perusteellinen mutta hallittu muutos, joka antaa kansalaisille todellisen ja suoremman mahdollisuuden vaikuttaa heitä itseään koskeviin päätöksiin. Keskustelusarjan ytimessä on pohdinta sekä kansalaisten että ammattipäättäjien ja hallinnon roolien muuttumisesta ja muutoksen välttämättömyydestä lähitulevaisuudessa.
Useat merkit viittaavat siihen, että edustuksellinen demokratia on murroksessa. Kansalaisia osallistuminen nykyiseen poliittiseen kultturiin kiinnostaa yhä vähemmän, kuten on selkeästi nähtävissä miltei kaikkien OECD-maiden laskevista äänestysprosenteista. Ratkaisu ongelmaan on päätöksentekojärjestelmän perusteellinen mutta hallittu muutos, joka antaa kansalaisille todellisen ja suoremman mahdollisuuden vaikuttaa heitä itseään koskeviin päätöksiin. Keskustelusarjan ytimessä on pohdinta sekä kansalaisten että ammattipäättäjien ja hallinnon roolien muuttumisesta ja muutoksen välttämättömyydestä lähitulevaisuudessa.


Tulevaisuuden päätöksenteko on verkostoihin perustuvaa, mutta ei yksinomaan perinteiseen puoluekulttuuriin perustuvaa. Olennaisimpana erona nykyiseen järjestelmään verrattuna tulee olemaan verkostojen yhteistyö ja tasa-arvoistuminen mitä tulee eri toimijoiden mahdollisuuteen tehdä ehdotuksia, vertailla, väitellä ja valita niistä julkisesti. Poliittiset puolueet tulevat tässä suhteessa olemaan vain yksi ryhmä muiden joukossa, kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalaiset taas saavat näkyvämmän roolin. Uusi päätöksentekomalli antaa vanhoille toimijoille uusia kanavia vaikuttaa, ja aktivoi uusia toimijoita.
Tulevaisuuden päätöksenteko on verkostoihin perustuvaa, mutta ei yksinomaan perinteiseen puoluekulttuuriin perustuvaa. Olennaisimpana erona nykyiseen järjestelmään verrattuna tulee olemaan verkostojen yhteistyö ja tasa-arvoistuminen, mitä tulee eri toimijoiden mahdollisuuteen tehdä ehdotuksia, vertailla, väitellä ja valita niistä julkisesti. Poliittiset puolueet tulevat tässä suhteessa olemaan vain yksi ryhmä muiden joukossa, kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalaiset taas saavat näkyvämmän roolin. Uusi päätöksentekomalli antaa vanhoille toimijoille uusia kanavia vaikuttaa, ja aktivoi uusia toimijoita.
 
Muutos tapahtuu nopean mutta vähittäisen kehityksen kautta. Kun tieto- ja verkkotyökalut helpottavat politiikan seurantaa ja arviointia yksityiskohtia myöten, politiikalta ja poliitikoilta aletaan vaatia tarkempaa tiliä päätöksistä. He menettävät valtaansa hallita keskustelua politiikan sisällöstä, ja tämä valta siirtyy avoimille kansalaisverkostoille ja muille toimijoille.


====Nykytilanteen haasteet====
====Nykytilanteen haasteet====
Rivi 23: Rivi 26:
Argumenta-seminaarisarjassa jäsennetään ymmärrystä uudenlaisesta päätöksentekoprosessista, joka pyrkii parannuksiin mm. alla listattujen nykyjärjestelmän ongelmakohtien suhteen:
Argumenta-seminaarisarjassa jäsennetään ymmärrystä uudenlaisesta päätöksentekoprosessista, joka pyrkii parannuksiin mm. alla listattujen nykyjärjestelmän ongelmakohtien suhteen:


# Kansalaisten luottamus ammattipäättäjiin on heikko erityisesti päätöksentekoprosessin läpinäkymättömyyden vuoksi
# Kansalaisten luottamus ammattipäättäjiin on heikko erityisesti päätöksentekoprosessin läpinäkymättömyyden vuoksi.
# Nykypolitiikka on usein vaihtoehdotonta ja kansalaiset nähdään pelkkänä vaalikarjana, eikä aktiivisina tiedontuottajina ja vaikuttajina, jotka voisivat tuoda osaamisensa päätöksentekoprosessiin ilman sitoutumista vanhanaikaiseen puoluejärjestelmään (aidon vuoropuhelun puute).
# Nykypolitiikka on usein julkisuudessa vaihtoehdotonta. Kansalaiset nähdään pelkkänä vaalikarjana eikä aktiivisina tiedontuottajina ja vaikuttajina, jotka voisivat tuoda osaamisensa päätöksentekoprosessiin ilman sitoutumista vanhanaikaiseen puoluejärjestelmään. Vallitsee aidon vuoropuhelun puute.
# Ongelmat ilmenevät monimutkaisina koska ne ovat delokalisoituneita (esim. ekologisen kantokyvyn ylittyminen, ilmastonmuutos, spekulatiivisen virtuaalipääoman liikkuvuus) maantieteellisessä mielessä, tieteenalojen mielessä ja vaikutuskohteidensa puolesta. Informaatiotulvan jäsentäminen tuottaa vaikeuksia.
# Ongelmat ilmenevät monimutkaisina ja epämääräisinä (esim. ekologisen kantokyvyn ylittyminen, ilmastonmuutos, spekulatiivisen virtuaalipääoman liikkuvuus), koska ne eivät asetu perinteisten maantieteellisten tai tieteenalojen sisälle. Vaikutuksetkin leviävät laajalle, usein globaalisti. Siksi informaatiotulvan jäsentäminen tuottaa vaikeuksia.
# Tiede ja tieteentekijät yleensä valitsevat passiivisen sivustaseuraajan roolin (eristäytyminen norsunluutorniin). Tieteentekijät voivat itse politisoitua (esimerkiksi IPCC-paneeli) tai päättäjät voivat poimia vain tietyt omia näkökantoja puoltavat rusinat tiedepullasta.
# Tiede ja tieteentekijät yleensä valitsevat passiivisen sivustaseuraajan roolin ja eristäytyvät norsunluutorniin. Tieteentekijät voivat itse joutua politisoiduiksi (esimerkiksi IPCC-paneelia on syytetty poliittisesta tarkoitushakuisuudesta) tai päättäjät voivat poimia vain tietyt omia näkökantoja puoltavat rusinat tiedepullasta.
# Koko päätöksentekoprosessissa ilmenevä tiedon panttaaminen heikentää lopputulosta kokonaisuuden kannalta. Tämä pätee niin tieteellisen tiedon tuottamiseen, suunnittelutietoon kuin hallintatietoonkin.
# Koko päätöksentekoprosessissa ilmenevä tiedon panttaaminen heikentää lopputulosta kokonaisuuden kannalta. Tämä pätee niin tieteellisen tiedon tuottamiseen, suunnittelutietoon kuin hallintatietoonkin.


====Paradigman muutos====
====Paradigman muutos====


Päätöksentekokäytännöt muuttuvat vahvasti demokraattisempaan suuntaan, jos kansalaisverkostoille (esim. tutkijat) annetaan mahdollisuus toimia mukana päätöksenteossa ja suunnittelussa koko prosessin ajan. Muutoksen siemenet on osaltaan kylvänyt jo nykyinen hallinto sitoutumalla tietolähteiden avaamiseen (open data) sekä virallisessa strategiassaan että myös käytännössä. Tämä muutos tulee nopeutumaan lähivuosina uusien verkkopohjaisten päätöksentekoympäristöjen ja työkalujen tullessa tutummiksi niin ammattipäättäjille kuin suurelle yleisöllekin. Tietolähteiden avaaminen johtaa luonnollisesti ja vääjäämättä myös itse päätöksentekoprosessin avaamiseen kokonaisuudessaan.
Päätöksentekokäytännöt muuttuvat vahvasti demokraattisempaan suuntaan, jos kansalaisverkostoille ja tutkijoille annetaan mahdollisuus toimia mukana päätöksenteossa ja suunnittelussa koko prosessin ajan. Muutoksen siemenet on osaltaan kylvänyt jo nykyinen hallinto sitoutumalla tietolähteiden avaamiseen (open data) sekä virallisessa strategiassaan että myös käytännössä. Tämä muutos tulee nopeutumaan lähivuosina uusien verkkopohjaisten päätöksentekoympäristöjen ja työkalujen tullessa tutummiksi niin ammattipäättäjille kuin suurelle yleisöllekin. Tietolähteiden avaaminen johtaa luonnollisesti ja vääjäämättä myös itse päätöksentekoprosessin avaamiseen.


Uusi päätöksenteko tulee perustumaan verkostojen vuorovaikutukseen internetpohjaisissa ympäristöissä, joissa virkamiehet ja ammattipäättäjät toimivat paitsi keskustelun ohjaajina, myös muissa rooleissa, kuten tavalliset kansalaisetkin. Muutoksia tulee tapahtumaan myös institutionaalisten rakenteiden, kuten vaikutusvallan ansaintalogiikan suhteen. Argumenta seminaarisarjassa paneudutaan muutosten kirjon tunnistamisen ohella niistä aiheutuviin hyötyihin, ongelmiin sekä niiden käytännön toteutukseen. Tärkeää on myös viestiä mahdollisimman laajasti jo olemassa olevista tai kehitteillä olevista avointa päätöksentekoprosessia tukevista tiedontuotanto- ja kommunikaatiokäytännöistä sekä työkaluista.
Uusi päätöksenteko perustuu verkostojen vuorovaikutukseen internetpohjaisissa ympäristöissä, joissa virkamiehet ja ammattipäättäjät toimivat paitsi keskustelun ohjaajina myös muissa rooleissa. Näin tekevät myös tavalliset kansalaiset. Muutoksia tapahtuu myös institutionaalisten rakenteiden, kuten vaikutusvallan ansaintalogiikan suhteen. Argumenta-seminaarisarjassa paneudutaan muutosten kirjon tunnistamisen ohella niistä aiheutuviin hyötyihin, ongelmiin sekä niiden käytännön toteutukseen. Tärkeää on myös viestiä mahdollisimman laajasti jo olemassa olevista tai kehitteillä olevista avointa päätöksentekoprosessia tukevista tiedontuotanto- ja kommunikaatiokäytännöistä sekä työkaluista.


Sekä maailmalla että Suomessa on viime vuosina otettu käyttöön suuri joukko wikipohjaisia työkaluja, jotka mahdollistavat joukkovoiman koordinoidun hyödyntämisen tietotuotannon muodossa. Toisaalta uudet työkalut myös mahdollistavat valvontavastuun osittaisen siirtämisen. Esimerkiksi MAPLight.org on yhdysvaltalainen vaalirahoituskone, joka kertoo miltä tahoilta edustajat ovat saaneet kampanjalahjoituksia, ja miten se korreloi heidän äänestyskäyttäytymisensä kanssa. Washington Watch-sivuston avulla taas kansalaiset voivat selvittää paljonko toteutuessaan uudet lait yksittäisen kansalaisen kukkaroa keventäisivät. Paitsi että tämäntyyppiset sovellukset tekevät politiikan seuraamisen mielenkiintoisemmaksi suurelle yleisölle, mahdollistaisivat ne myös pienin muutoksin kvantitatiivisten vastaehdotusten tekemisen.
Sekä maailmalla että Suomessa on viime vuosina otettu käyttöön suuri joukko wikipohjaisia työkaluja, jotka hyödyntävät koordinoidusti joukkovoimaa ja joukkoyhteistyötä tietotuotannossa. Toisaalta uusien työkalujen avulla aiemmin ulkopuolelle jätetyt tahot voivat nyt ottaa päätöksenteon valvontavastuuta. Esimerkiksi MAPLight.org on yhdysvaltalainen vaalirahoituskone, joka kertoo miltä tahoilta edustajat ovat saaneet kampanjalahjoituksia, ja miten se korreloi heidän äänestyskäyttäytymisensä kanssa. Washington Watch-sivuston avulla taas kansalaiset voivat selvittää, paljonko toteutuessaan uudet lait yksittäisen kansalaisen kukkaroa keventäisivät.  


Ihmisten organisoitumiskyvystä eri rintamilla taas todistavat esimerkiksi 'flash mob'-liikkeet, Linux-käyttöjärjestelmäkehitys ja Peer-to-Patent -pilotit patentointiin liittyvässä päätöksenteossa. Edelleen joukkoyhteistyö on osoittanut hyödyllisyytensä tiedontuottamisen suhteen, mistä Wikipedia toimii monumentaalisena todistuksena.
Paitsi että tämäntyyppiset sovellukset tekevät politiikan seuraamisen mielenkiintoisemmaksi suurelle yleisölle, mahdollistaisivat ne myös pienin muutoksin kvantitatiivisten vastaehdotusten tekemisen.


Yllä mainitut esimerkit ovat osoituksia verkostojen teknisestä osaamisesta, motivaatiosta, organisaatiokyvystä ja tiedonjalostuskyvystä. Mielenkiintoisia työpajasarjassa käsiteltäviä kysymyksiä ovatkin mm. kuinka verkostoja voidaan motivoida entistä laajempaan yhteistyöhön hallinto-organisaation kanssa, ja kuinka yhteisöllinen päätöksenteko voi tuottaa yhteiskunnallista hyvää tehokkaammin. Pelinavaus laajassa mittakaavassa on jo lähtenyt liikkeelle Iso-Britanniassa, jossa Cameronin hallitus ajaa voimakkaasti 'Big society'-projektia, joka tähtää kansalaisjärjestöjen yhteistyön voimistamiseen virallisen hallintokoneiston kanssa avoimen datan ja public-private -yritystoiminnan kautta.
Ihmisten organisoitumiskyvystä eri rintamilla todistavat esimerkiksi 'flash mob'-liikkeet kuten porkkanamafia, Linux-käyttöjärjestelmäkehitys ja Peer-to-Patent -pilotti patentointiin liittyvässä päätöksenteossa. Edelleen joukkoyhteistyö on osoittanut hyödyllisyytensä tiedontuottamisen suhteen, mistä Wikipedia toimii monumentaalisena todistuksena.
 
Yllä mainitut esimerkit ovat osoituksia verkostojen teknisestä osaamisesta, motivaatiosta, organisoitumiskyvystä ja tiedonjalostuskyvystä. Mielenkiintoisia työpajasarjassa käsiteltäviä kysymyksiä ovatkin esimerkiksi, kuinka verkostoja voidaan motivoida entistä laajempaan yhteistyöhön hallinto-organisaation kanssa, tai kuinka yhteisöllinen päätöksenteko voi tuottaa yhteiskunnallista hyvää nykyistä tehokkaammin. Pelinavaus laajassa mittakaavassa on jo lähtenyt liikkeelle Isossa-Britanniassa, jossa David Cameronin hallitus ajaa voimakkaasti ''Big Society'' -projektia. Se tähtää kansalaisjärjestöjen yhteistyön voimistamiseen virallisen hallintokoneiston kanssa avoimen datan ja public-private -yritystoiminnan kautta.


=== (III) Mitä hyötyä seminaarisarjasta on eri eturyhmille?===
=== (III) Mitä hyötyä seminaarisarjasta on eri eturyhmille?===
Rivi 46: Rivi 51:


'''Hyöty virkamiehille, ammattipäättäjille ja poliittisille toimijoille:
'''Hyöty virkamiehille, ammattipäättäjille ja poliittisille toimijoille:
Kaikkien näiden tahojen roolit tulevat muuttumaan kun kansalaiset otetaan aktiivisessa roolissa mukaan päätöksentekoprosessiin. Hallintovirkamiehet voivat tulevaisuudessa 'ulkoistaa' osan tiedonhankinnasta ja analyysista päätöksentekoa koskettaville massoille. Tämä osin lisää heidän työtaakkaansa, osin vähentää sitä. Ammattipäättäjät tulevat saamaan käyttöönsä parempia työkaluja, joiden kautta monimutkaisten kokonaisuuksien ymmärtäminen helpottuu. Myös kommunikaatio tietoa tuottavien tahojen kanssa helpottuu sillä kaikki voivat myös hyödyntää samoja suunnittelu-, analyysi-, ja päätöksentekotyökaluja sekä avointa dataa. Verkostotasolla poliittiset puolueet tulevat kokemaan suuren muutoksen. Argumenta herättelee keskustelua mm. aiheesta, milloin perustetaan Suomen ensimmäinen 'Wikipuolue'.
 
Kaikkien näiden tahojen roolit tulevat muuttumaan, kun kansalaiset otetaan aktiivisessa roolissa mukaan päätöksentekoprosessiin. Hallintovirkamiehet voivat tulevaisuudessa 'ulkoistaa' osan tiedonhankinnasta ja analyysista päätöksentekoa koskettaville massoille. Tämä osin lisää heidän työtaakkaansa, osin vähentää sitä. Ammattipäättäjät tulevat saamaan käyttöönsä parempia työkaluja, joiden kautta monimutkaisten kokonaisuuksien ymmärtäminen helpottuu. Myös kommunikaatio tietoa tuottavien tahojen kanssa helpottuu, sillä kaikki voivat myös hyödyntää samoja suunnittelu-, analyysi-, ja päätöksentekotyökaluja sekä avointa dataa. Verkostotasolla poliittiset puolueet kokevat suuren muutoksen. Argumenta herättelee keskustelua mm. aiheesta, milloin perustetaan Suomen ensimmäinen 'Wikipuolue', joka tuottaa politiikkansa sisällön joukkoyhteistyönä verkossa.


'''Hyöty tutkijoille:
'''Hyöty tutkijoille:
Sekä kansalais- että ammattitutkijoille tulevaisuuden tietopohjainen päätöksentekomalli tarjoaa huimia mahdollisuuksia. Ammattitutkijoita kiinnostaa tutkimuksensa politiikkarelevanssin osoittaminen tutkimusrahoituksen saamiseksi. Monitieteelliset tutkimustulokset (esim. ympäristöongelmiin liittyvät) voidaan tuoda avoimessa verkkoympäristössä nopeammin päätöksentekoprosessissa hyödynnettäväksi. Argumentan avulla voidaan motivoida suuren yleisön kiinnostuksen kautta tutkijoita osallistumaan näkyvämmin 'hyväksyttyjen totuuksien' haastamiseen koskien aihepiirejä, jotka jokaista meistä koskettavat (eläkepommi, budjettijournalismi, valtioiden velkaantuminen jne.)
 
Sekä kansalais- että ammattitutkijoille tulevaisuuden tietopohjainen päätöksentekomalli tarjoaa huimia mahdollisuuksia. Ammattitutkijoita kiinnostaa tutkimuksensa politiikkarelevanssin osoittaminen tutkimusrahoituksen saamiseksi. Monitieteelliset tutkimustulokset (esim. ympäristöongelmiin liittyvät) voidaan tuoda avoimessa verkkoympäristössä nopeammin päätöksentekoprosessiin hyödynnettäväksi. Argumentan avulla voidaan motivoida suuren yleisön kiinnostuksen kautta tutkijoita osallistumaan näkyvämmin hyväksyttyjen totuuksien haastamiseen koskien aihepiirejä, jotka jokaista meistä koskettavat (eläkepommi, budjettijournalismi, valtioiden velkaantuminen jne.)


'''Hyöty innovaatiopolitiikalle:
'''Hyöty innovaatiopolitiikalle:
Argumentafoorumilla voidaan tehokkaasti ideoida sitä kuinka viranomaiset ja hallinto voivat tukea kansalaisten yhteisöllistä innovaatiotoimintaa, joka tähtää sosiaalisten ongelmien ratkaisuun luomalla sopivan joukon kannustimia kuten avoimia kilpailuja tai suoria vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoprosessiin. Sosiaalisista innovaatioista osa voi olla suoraan kaupallistettavia ja osa välillisesti säästöjä tuovia kuten esimerkiksi terveydenhoitoon liittyvien käytäntöjen kehittäminen. Viranomaiset voivat toimia koordinaattoreina kansalaiskeksijöiden ja yksityisen sektorin välillä parhaiden ideoiden toteutuksen koordinoimiseksi. Tämä rakennelma voi johtaa uudentyyppiseen julkishallinnon, yksityisen sektorin ja kansalaisverkostojen yhteistyöhön, jonka toteutuksen uudet työpajassa esiteltävät työkalut osaltaan mahdollistavat. Joukkovoimannäytteen voi vielä vielä pidemmälle, jos hallinto antaa kansalaisille mahdollisuuden viedä ideat käytäntöön asti joko pienyrityksiä synnyttämällä tai toimimalla yhteistyössä jo olemassa olevien yritysten kanssa.
 
Argumenta-foorumilla voidaan tehokkaasti ideoida sitä, kuinka viranomaiset ja hallinto voivat tukea kansalaisten yhteisöllistä innovaatiotoimintaa. Toiminta tähtäisi sosiaalisten ongelmien ratkaisuun luomalla sopivia kannustimia kuten avoimia kilpailuja, palkitsemisjärjestelmiä tai suoria vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoprosessiin. Sosiaalisista innovaatioista osa voi olla suoraan kaupallistettavia ja osa välillisesti säästöjä tuovia kuten esimerkiksi terveydenhoitoon liittyvien käytäntöjen kehittäminen. Viranomaiset voivat toimia koordinaattoreina kansalaiskeksijöiden ja yksityisen sektorin välillä parhaiden ideoiden toteutuksen koordinoimiseksi.  
 
Tämä rakennelma voi johtaa uudentyyppiseen julkishallinnon, yksityisen sektorin ja kansalaisverkostojen yhteistyöhön, jonka toteutuksen uudet työpajassa esiteltävät työkalut osaltaan mahdollistavat. Joukkoyhteistyön voi vielä vielä pidemmälle, jos hallinto tukee kansalaisten mahdollisuuksia viedä ideat käytäntöön asti joko pienyrityksiä synnyttämällä tai toimimalla yhteistyössä jo olemassa olevien yritysten kanssa.


'''Hyöty sektoritutkimuslaitoksille ja yliopistoille:
'''Hyöty sektoritutkimuslaitoksille ja yliopistoille:
Yhteisöllinen tiedontuotanto ei ole uusi asia yliopistomaailmassa ja ammattitutkijoiden parissa, mutta nykyiset laatukriteerit, työkalut ja käytännöt eivät tue tiedon kumuloitumista, poikkitieteellisyyttä tai avointa saatavuutta maksimaalisella tavalla. Argumentassa käytävä väittely tulee kirkastamaan sen, missä määrin edellä mainitut ongelmat voidaan korjata (a) murtamalla tietomonopolit (b) luomalla uusi strategia sektoritutkimuslaitoksille, joka mahdollistaa niiden tutkijoiden suoran osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ongelmanratkaisuun (c) kehittämällä palkintojärjestelmää, joka mittaa tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Argumentan tehtävä on pohtia missä määrin tiede ja politiikka voivat vuorovaikuttaa ja missä muodossa sen on suotava tapahtua (tieteen politisoituminen ja politiikan tieteellistyminen).
 
Yhteisöllinen tiedontuotanto ei ole uusi asia yliopistomaailmassa ja ammattitutkijoiden parissa. Kuitenkaan nykyiset laatukriteerit, julkaisutavat, työkalut ja käytännöt eivät tue tiedon kertymistä, poikkitieteellisyyttä eivätkä avointa saatavuutta parhaalla tavalla. Argumentassa käytävä väittely kirkastaa sitä, missä määrin edellä mainitut ongelmat voidaan korjata (a) murtamalla tietomonopoleja, (b) luomalla uusia strategioita sektoritutkimuslaitoksille, jotka mahdollistavat niiden tutkijoiden suoran osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ongelmanratkaisuun, ja (c) kehittämällä palkitsemisjärjestelmää, joka mittaa tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Argumentan tehtävä on pohtia, missä määrin tiede ja politiikka voivat vuorovaikuttaa ja missä muodossa sen on suotavaa tapahtua (tieteen politisoituminen ja politiikan tieteellistyminen).




Rivi 62: Rivi 73:
====Kotimainen osuus====
====Kotimainen osuus====


# ''Demokratian paradigma - päätöksentekokulttuurin muutos yhteiskunnallisena muutoksena'' (Välillisen demokratian konsepti tiensä päässä - Mikä on tämänhetkinen tilanne? Millaista yhteiskuntaa kohti olemme kulkemassa? Uusi yhteiskunta ja sen institutionaaliset uudistustarpeet erityisesti sektoritutkimuslaitosten, hallinnon ja palkitsemiskulttuurin kannalta)
Kotimainen osuus koostuu viidestä yhden päivän seminaarista.
# ''Uudet toimijat - osallistumiskulttuurin muutos'' (Kuinka kansalaiset ja poliittiset päättäjät voivat toimia yhteistyössä? Kuinka tieteentekijät ja ei-tiedeorientoituneet maallikot voivat vuorovaikuttaa? Kuinka virkamiehet ja kansalaisjärjestöt/yritykset voivat tehdä yhteistyötä? Yhteiskunnallinen yrittäminen ja innovaatiotoiminta yhteistyössä verkostojen kanssa)
# ''Demokratian paradigma - päätöksentekokulttuurin muutos yhteiskunnallisena muutoksena'' (Välillisen demokratian konsepti murroksessa. Mikä on tämänhetkinen tilanne? Millaista yhteiskuntaa kohti olemme kulkemassa? Uusi yhteiskunta ja sen institutionaaliset uudistustarpeet erityisesti sektoritutkimuslaitosten, hallinnon ja palkitsemiskulttuurin kannalta.)
# ''Uudet toimintatavat - suunnittelu- ja päätöksentekokulttuurin muutos'' (Tulevaisuuden päätöksentekomallit, verkostojen yhteistyö, kuinka sovittaa yhteen kovat luonnotieteet ja pehmeät ihmistieteet tiedontuotannossa sekä toisaalta kovat ja pehmeät arvot poliittisessa päätöksenteossa, mitä mahdollisuuksia on kollektiivisen asiantuntijatyöskentelyn käynnistämisessä yhteiskunnallisessa kaavassa)
# ''Uudet toimijat - osallistumiskulttuurin muutos'' (Kuinka kansalaiset ja poliittiset päättäjät voivat toimia yhteistyössä? Kuinka tieteentekijät ja ei-tiedeorientoituneet maallikot voivat vuorovaikuttaa? Kuinka virkamiehet ja kansalaisjärjestöt tai yritykset voivat tehdä yhteistyötä? Yhteiskunnallinen yrittäminen ja innovaatiotoiminta yhteistyössä verkostojen kanssa.)
# ''Uudet työkalut - toimintaympäristön ja työvälineiden muutos'' Uudet työkalujen ja yhteisöllisten virtuaalityöympäristöjen tarjoamat mahdollisuudet, wikipohjaisen tekstuaalisen tietotuotannon ja matemaattis-numeerisen kvantitatiivisen tiedonjalostuksen samankaltaisuus ja synergia)
# ''Uudet toimintatavat - suunnittelu- ja päätöksentekokulttuurin muutos'' (Tulevaisuuden päätöksentekomallit, verkostojen yhteistyö. Kuinka sovittaa yhteen kovat luonnotieteet ja pehmeät ihmistieteet tiedontuotannossa sekä toisaalta kovat ja pehmeät arvot poliittisessa päätöksenteossa? Mitä mahdollisuuksia on kollektiivisen asiantuntijatyöskentelyn käynnistämisessä yhteiskunnallisessa kaavassa?)
# ''Lasten ja nuorten verkko-osallistuminen'' (Lasten ja nuorten parlamentista kaikenikäisten wiki-demokratiaan, koululaisten tietotuotanto (citizen science), argumentaatio ja oppiainerajat ylittävä oppiminen, joka valmentaa vuorovaikuttavaan aktiiviseen osallistumiseen päätöksentekoon)
# ''Uudet työkalut - toimintaympäristön ja työvälineiden muutos'' Uudet työkalujen ja yhteisöllisten virtuaalityöympäristöjen tarjoamat mahdollisuudet, wikipohjaisen tekstuaalisen tietotuotannon ja matemaattis-numeerisen määrällisen tiedonjalostuksen samankaltaisuus ja synergia.)
# ''Lasten ja nuorten verkko-osallistuminen'' (Lasten ja nuorten parlamentista kaikenikäisten wiki-demokratiaan. Koululaisten tietotuotanto (citizen science). Argumentaatio ja oppiainerajat ylittävä oppiminen, joka valmentaa vuorovaikuttavaan aktiiviseen osallistumiseen päätöksentekoon.)


====Kansainvälinen osuus: Democracy Reloaded====
====Kansainvälinen osuus: Democracy Reloaded====


Keskeisenä tavoitteena on valottaa osallistujille että rooleja, joissa he voivat toimia tulevaisuuden demokratiassa, on monia. Kansainvälinen työpaja keskittyy erityisesti kansalaistiedontuotantoon (Citizen Science), kansalaisjournalismiin ja vaikuttavuuteen (Citizen Journalism) seka instituutioiden valvontaan (Citizen Oversight).
Kansainvälinen osuus koostuu yhdestä kaksipäiväisestä seminaarista, joka on suomenkielisten seminaarien jälkeen. Keskeisenä tavoitteena on havainnollistaa osallistujille, että on monia rooleja, joissa he voivat toimia tulevaisuuden demokratiassa. Kansainvälinen työpaja keskittyy erityisesti (a) kansalaistiedontuotantoon (Citizen Science), (b) kansalaisjournalismiin ja vaikuttavuuteen (Citizen Journalism) sekä (c) instituutioiden valvontaan (Citizen Oversight).


Kansalaisten avustamana tapahtuva tiedontuotanto on uuden demokratian ytimessä. Tieteellisen tiedon primaarituottajina toimivat tiedeyhteisöä edustavat ammattitutkijat. Mitä lähemmaksi tullaan yhteiskunnallisia sovelluksia, sitä korostuneemmaksi käy edistyneiden harrastajien ja asiasta kiinnostuneiden kansalaisten rooli. Wikipediamaista yhteisöllistä tiedonjalostusta käsitellään seminaarissa usealta kantilta, jotka vaihtelevat hallinnon dokumenttien avaamisesta ja analyysistä ammattitiedemiesten muuttuviin ryhmätyömenetelmiin, jotka mahdollistavat tehokkaamman yhteistyön ja tieteiden välisten reviirirajojen ylittämisen.
Kansalaisten avustamana tapahtuva tiedontuotanto on uuden demokratian ytimessä. Tieteellisen tiedon primaarituottajina toimivat tiedeyhteisöä edustavat ammattitutkijat. Mitä lähemmaksi tullaan yhteiskunnallisia sovelluksia, sitä korostuneemmaksi käy edistyneiden harrastajien ja asiasta kiinnostuneiden kansalaisten rooli. Wikipediamaista yhteisöllistä tiedonjalostusta käsitellään seminaarissa useasta näkökulmasta. Ne vaihtelevat hallinnon dokumenttien avaamisesta ja analyysistä ammattitiedemiesten muuttuviin ryhmätyömenetelmiin, jotka mahdollistavat tehokkaamman yhteistyön ja tieteiden välisten reviirirajojen ylittämisen.


Luonnollisesti päätöksentekoon liittyvään tiedontuotantoon ja jalostamiseen kuuluvat analyysin (raakadatan ymmärtäminen) ja synteesin (päätösten vaikutusten ennustaminen) lisäksi myös johtopäätösten julkaiseminen ja osallistuminen julkiseen keskusteluun (Citizen Journalism). Tämän alueen toimijoiden mukaan kutsuminen Argumenta-työpajaan on tärkeää paitsi siksi, että kansalaisten tuottama julkinen analyysi motivoi kansalaisia osallistumaan uusiin yhteistyökuvioihin, ja nostaa julkiseen keskusteluun näkökulmia, jotka media jättää huomioitta syystä tai toisesta.
Luonnollisesti päätöksentekoon liittyvään tiedontuotantoon ja jalostamiseen kuuluvat analyysin (raakadatan ymmärtäminen) ja synteesin (päätösten vaikutusten ennustaminen) lisäksi myös johtopäätösten julkaiseminen ja osallistuminen julkiseen keskusteluun (Citizen Journalism). Tämän alueen toimijoiden mukaan kutsuminen Argumenta-työpajaan on tärkeää. Kansalaisten tuottama julkinen analyysi motivoi kansalaisia osallistumaan uusiin yhteistyökuvioihin. Se myös nostaa julkiseen keskusteluun näkökulmia, jotka media jättää huomioitta syystä tai toisesta.


Monopolien murtaminen tiedontuotannon ja median suhteen antaa mahdollisuuden myös valvontakäsitteen laajentumiseen kansalaisvalvonnaksi (Citizen Oversight), joka on kansainvälisen osan kolmas teema. Nykyinen virkamiesvalvonta on yksi tämän valvontakäsitteen historian kuluessa institutionalisoitu muoto, mutta kuten mediallekin on käynyt, on valvontakoneiston onnistuminen tehtävässään muodostunut yha hankalammaksi. Monilla etujärjestöillä sekä yksittäisillä kansalaisilla on vahva motiivi seurata päätöksentekoprosessia, ja eri maissa kansalaisia on jo otettu mukaan virallista valvontakoneistoa avustamaan. Näin esimerkiksi Ruotsissa, jossa kansalaispaneelit arvioivat julkisen hallinnon laatua. Uudessa Seelannissa kansalaiset osallistuivat äskettäin poliisilain uudistukseen wiki-ympäristössä.
Monopolien murtaminen tiedontuotannon ja median suhteen antaa mahdollisuuden myös valvontakäsitteen laajentumiseen kansalaisvalvonnaksi (Citizen Oversight), joka on kansainvälisen osan kolmas teema. Nykyinen virkamiesvalvonta on yksi tämän valvontakäsitteen historian kuluessa institutionalisoitu muoto. Mutta kuten mediallekin on käynyt, on valvontakoneiston onnistuminen tehtävässään muodostunut yhä hankalammaksi. Monilla etujärjestöillä sekä yksittäisillä kansalaisilla on vahva motiivi seurata päätöksentekoprosessia, ja eri maissa kansalaisia on jo otettu mukaan virallista valvontakoneistoa avustamaan. Näin on esimerkiksi Ruotsissa, jossa kansalaispaneelit arvioivat julkisen hallinnon laatua. Uudessa Seelannissa kansalaiset osallistuivat äskettäin poliisilain uudistukseen wiki-ympäristössä.


=== Alustava aikataulu ja työnjako ===
=== Alustava aikataulu ja työnjako ===


Kotimainen osuus koostuu viidestä päivän mittaisesta seminaarista vuonna 2011 (15.1, 15.3, 15.5, 15.8, 15.10). Ulkomainen osuus koostuu yhdestä kaksipäiväisestä työpajasta loppusyksyllä 2011 (15.11). Seminaarikaupunki on Helsinki. Yleisöksi koostuu ammattitutkijoista, päättäjistä, kansalaisjärjestöjen edustajista, hallintovirkamiehistä ja kiinnostuneista kansalaisista.
Kotimainen osuus koostuu viidestä päivän mittaisesta seminaarista vuonna 2011 (15.1, 15.3, 15.5, 15.8, 15.10). Ulkomainen osuus koostuu yhdestä kaksipäiväisestä työpajasta loppusyksyllä 2011 (15.11). Seminaarikaupunki on Helsinki. Yleisö koostuu ammattitutkijoista, päättäjistä, kansalaisjärjestöjen edustajista, hallintovirkamiehistä ja kiinnostuneista kansalaisista.


Työnjako hakijaosapuolten välillä on seuraava: Otavan Opisto (verkkoviestintä, mm. webcast); Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (käytännön järjestelyt, mm. työpajatilat, majoitus, akateemiset kontaktit); Verkkodemokratiaseura (suhdeverkko, sidosryhmät, kv-kontaktit). Hakijakonsortiolla on kattava akateeminen ja yhteiskunnallinen suhdeverkosto ja vankka kokemus konferenssiorganisoinnista.
Työnjako hakijaosapuolten välillä on seuraava: Otavan Opisto (verkkoviestintä, mm. webcast); Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (käytännön järjestelyt, mm. työpajatilat, majoitus, akateemiset kontaktit); Verkkodemokratiaseura (suhdeverkko, sidosryhmät, kv-kontaktit). Hakijakonsortiolla on kattava akateeminen ja yhteiskunnallinen suhdeverkosto ja vankka kokemus konferenssiorganisoinnista.


Yhteydenotot: Sami Majaniemi ([at] thl.fi) ja Jouni Tuomisto ([at] thl.fi). Lisätietoja: http://fi.opasnet.org/fi/Argumenta
Yhteydenotot: Sami Majaniemi ([at] thl.fi) ja Jouni Tuomisto ([at] thl.fi). Lisätietoja: http://fi.opasnet.org/fi/Argumenta


== Työpajasarjassa pohdittavia kysymyksiä ==
== Työpajasarjassa pohdittavia kysymyksiä ==


 
Seminaarisarjan ensimmäisessä osassa (Demokratian paradigma) pohditaan, missä olemme ja minne haluamme mennä. Jälkimmäisissä osissa vastataan kysymykseen, mitä edellä kuvattu uudenlainen yhteiskunnallinen vuorovaikutusmalli tarkoittaa, tarjoaa ja mitä se edellyttää uusilta toimijoilta, uusilta toimintatavoilta sekä työkaluilta.
Seminaarisarjan ensimmäisessä osassa (Demokratian paradigma) pohditaan sitä missä olemme ja minne haluamme mennä. Jälkimmäisissä osissa vastataan kysymykseen, mitä uudenlainen yhteiskunnallinen vuorovaikutusmalli, jota kohti olemme kulkemassa (eli yhteisöllis-yksilöllinen, jatkuva, tietopohjainen, avoin ja vertailukelpoinen päätöksenteko) tarkoittaa, tarjoaa ja mitä se edellyttää uusilta toimijoilta, uusilta toimintatavoilta sekä työkaluilta.


Alla oleva lista sisältää ehdotuksia tarkemmaksi sisällöksi. Siihen voi lisätä omia ehdotuksiaan tai täydentää jo esitettyjä vaihtoehtoja omilla näkökulmillaan. Lopullisesta ohjelmasta päätettäessä täytyy suorittaa karsintaa.
Alla oleva lista sisältää ehdotuksia tarkemmaksi sisällöksi. Siihen voi lisätä omia ehdotuksiaan tai täydentää jo esitettyjä vaihtoehtoja omilla näkökulmillaan. Lopullisesta ohjelmasta päätettäessä täytyy suorittaa karsintaa.


# '''Demokratian paradigma - päätöksentekokulttuurin muutos yhteiskunnallisena muutoksena
# '''Demokratian paradigma - päätöksentekokulttuurin muutos yhteiskunnallisena muutoksena
#* Välillisen demokratian konsepti tiensä päässä - Mikä on tämänhetkinen tilanne?
#* Välillisen demokratian konsepti murroksessa - Mikä on tämänhetkinen tilanne?
#:* Soittolistademokratian ongelmat
#:* Soittolistademokratian ongelmat
#* Mitä kohti olemme kulkemassa?
#* Mitä kohti olemme kulkemassa?
#*# <u>yhteisöllinen</u> päätöksenteko
#*# <u>Yhteisöllinen</u> päätöksenteko
#*# <u>yksilöllinen</u> päätöksenteko  
#*# <u>Yksilöllinen</u> päätöksenteko  
#*# <u>jatkuva</u> päätöksenteko
#*# <u>Jatkuva</u> päätöksenteko
#*# <u>asiavaihtoehtoihin</u> pohjautuva päätöksenteko
#*# <u>Asiavaihtoehtoihin</u> pohjautuva päätöksenteko
#*# <u>tietopohjainen</u> päätöksenteko (avoin tieto)
#*# <u>Tietopohjainen</u> päätöksenteko (avoin tieto)
#*# <u>avoin</u> päätöksenteko
#*# <u>Avoin</u> päätöksenteko
#*# <u>vertailukelpoinen</u> päätöksenteko
#*# <u>Vertailukelpoinen</u> päätöksenteko
#* Uusi yhteiskunta
#* Uusi yhteiskunta
#:* Johtaako uudentyyppinen päätöksenteko muidenkin yhteiskunnallisten instituutioiden uudistustarpeeseen
#:* Johtaako uudentyyppinen päätöksenteko muidenkin yhteiskunnallisten instituutioiden uudistustarpeeseen?
#:* Voidaanko ja pitääkö uudistusprosessi rajoittaa vain tietyille aloille
#:* Voidaanko ja pitääkö uudistusprosessi rajoittaa vain tietyille aloille?
#:* sektoritutkimuslaitosten ja hallinnollisten organisaatioiden uusiutumistarve ja roolit
#:* Sektoritutkimuslaitosten ja hallinnollisten organisaatioiden uusiutumistarve ja roolit.
#:* Avoimmuuden negatiiviset puolet
#:* Avoimuuden negatiiviset puolet
#::* vastarannan kiisket ja trollit
#::* Vastarannan kiisket ja trollit
#::* tiedon ja tulosten tahallinen vääristely suuryritysten tai valtiollisten toimijoiden taholta
#::* Tiedon ja tulosten tahallinen vääristely suuryritysten tai valtiollisten toimijoiden taholta.
#:* Pitääkö avoimeen tiedontuotantoon, arviointiin ja politiikkaan osallistuminen palkita
#:* Pitääkö avoimeen tiedontuotantoon, arviointiin ja politiikkaan osallistuminen palkita ...
#::* rahallisesti?
#::* rahallisesti?
#::* sosiaalisin arvostuspistein? Mitä ne voisivat olla ja miksi niitä haluttaisiin kerätä?
#::* sosiaalisin arvostuspistein? Mitä ne voisivat olla ja miksi niitä haluttaisiin kerätä?
#:*  Miten herättää ihmisten mielenkiinto ja miten pitää ryhmädynamiikkaa yllä?
#:*  Miten herättää ihmisten mielenkiinto ja miten pitää ryhmädynamiikkaa yllä?
#::* Voidaanko häivyttää raja osallistuvan ja passiivisesti seuraavan joukon valilta?
#::* Voidaanko häivyttää raja osallistuvan ja passiivisesti seuraavan joukon väliltä? Onko se tarpeen?
#::* Käyttäjäkunnan heterogeenisyyden aiheuttamat haasteet (koulutustaso, mielenkiinnon kohteet, edusryhmäkytkökset)
#::* Osallistujien heterogeenisyyden aiheuttamat haasteet (koulutustaso, mielenkiinnon kohteet, edusryhmäkytkökset).
# '''Uudet toimijat - osallistumiskulttuurin muutos
# '''Uudet toimijat - osallistumiskulttuurin muutos
#* Kuinka kansalaiset ja poliittiset päättäjät voivat toimia yhteistyössä (keskustelijoina kuntapäättäjät ja kansalaisaktiivit)
#* Kuinka kansalaiset ja poliittiset päättäjät voivat toimia yhteistyössä (keskustelijoina kuntapäättäjät ja kansalaisaktiivit)?
#:* Onko kuntalaistasolta lähtevä ehdotusten tekeminen ja haastaminen häiriköintiä ammattipäättäjien näkökulmasta vai löytyykö uskoa joukkoälyn toimivuuteen
#:* Onko kuntalaistasolta lähtevä ehdotusten tekeminen ja haastaminen häiriköintiä ammattipäättäjien näkökulmasta, vai löytyykö uskoa joukkoälyn toimivuuteen?
#:* Miten molemmat ryhmät tarvitsevat apua informaation tuottamisessa ja analysoinnissa
#:* Millaista apua eri ryhmät tarvitsevat informaation tuottamisessa ja analysoinnissa?
#* Kuinka tieteentekijät ja ei-tiedeorientoituneet maallikot voivat vuorovaikuttaa ja toimia toistensa tuottaman information hyötykäyttäjinä ja jatkojalostajina (keskustelijoina tutkijat ja kansalaisaktiivit)
#* Kuinka tieteentekijät ja ei-tiedeorientoituneet maallikot voivat vuorovaikuttaa ja toimia toistensa tuottaman information hyötykäyttäjinä ja jatkojalostajina? (keskustelijoina tutkijat ja kansalaisaktiivit)
#:* kansalaisjournalismin/kansalaistieteen suhde 'oikeaan' journalismiin/tieteeseen
#:* Kansalaisjournalismin ja kansalaistieteen suhde 'oikeaan' journalismiin ja tieteeseen.
#:* massojen tuottaman tiedon (citizen science) hyödyntäminen oikeassa tieteen teossa, 'takaisinkytkentä tiedon tuotossa
#:* Massojen tuottaman tiedon (citizen science) hyödyntäminen oikeassa tieteen teossa, takaisinkytkentä tiedon tuotossa.
#* Kuinka virkamiehet ja kansalaisjärjestöt/yritykset voivat tehdä yhteistyötä (keskustelijoina esim. kuntasuunnittelija ja asunto-osakeyhtiön osakas)
#* Kuinka virkamiehet ja kansalaisjärjestöt tai yritykset voivat tehdä yhteistyötä ... (keskustelijoina esim. kuntasuunnittelija ja asunto-osakeyhtiön osakas)
#:* hankevalmistelussa (kuinka valita optimaalinen hanke kokonaisuuden kannalta useasta kilpailevasta hankkeesta)
#:* hankevalmistelussa? (kuinka valita optimaalinen hanke kokonaisuuden kannalta useasta kilpailevasta hankkeesta)
#:* hankkeen toteutuksessa (seuranta ja kritiikki)
#:* hankkeen toteutuksessa? (seuranta ja kritiikki)
#:* tiedon keruussa toteutetun hankkeen suhteen (pohjaksi uusille hankkeille)
#:* tiedon keruussa toteutetun hankkeen suhteen? (pohjaksi uusille hankkeille)
#* Yhteiskunnallinen yrittäminen ja innovaatiotoiminta yhteistyössä verkostojen kanssa
#* Yhteiskunnallinen yrittäminen ja innovaatiotoiminta yhteistyössä verkostojen kanssa.
#:* julkis-yksityinen yhteistyö, ideatorista uuden yritystoiminnan synnyttämiseen
#:* Julkis-yksityinen yhteistyö, ideatorista uuden yritystoiminnan synnyttämiseen.
#:* yhteiskunnallisesti tuetut ongelmanratkaisukilpailut: ideoinnista suunnitelmien konkreettiseen toteuttamiseen
#:* Yhteiskunnallisesti tuetut ongelmanratkaisukilpailut: ideoinnista suunnitelmien konkreettiseen toteuttamiseen.
# '''Uudet toimintatavat - suunnittelu- ja päätöksentekokulttuurin muutos
# '''Uudet toimintatavat - suunnittelu- ja päätöksentekokulttuurin muutos
#* tulevaisuuden päätöksentekomallit
#* Tulevaisuuden päätöksentekomallit
#:* Aloitteellisuus ja vaikuttaminen verkossa
#:* Aloitteellisuus ja vaikuttaminen verkossa.
#:* Uuden päätöksentekoprosessin kaikkien vaiheiden pitäisi ovat avoimesti seurattavissa. Nämä vaiheet sisältäisivät mm. ideoiden ja ehdotusten vertailun perustuen yhteisesti sovittujen kriteerien käyttöön ja uusiin sosiaalisen median työkaluihin.
#:* Uuden päätöksentekoprosessin kaikkien vaiheiden pitäisi olla avoimesti seurattavissa. Nämä vaiheet sisältäisivät mm. ideoiden ja ehdotusten vertailun perustuen yhteisesti sovittujen kriteerien käyttöön ja uusiin sosiaalisen median työkaluihin.
#:* Miten ideoita, ehdotuksia ja niiden toteutuksen vaikutuksia olisi mahdollista arvioida tieteellisesti niin kvantitatiivisia kuin kvalitatiivisiakin menetelmiä käyttäen?
#:* Miten ideoita, ehdotuksia ja niiden toteutuksen vaikutuksia olisi mahdollista arvioida tieteellisesti niin kvantitatiivisia kuin kvalitatiivisiakin menetelmiä käyttäen?
#* verkostojen yhteistyö
#* Verkostojen yhteistyö
#:* Verkostojen potentiaalinen kollektiivinen asiantuntemustaso on paljon suurempi kuin perinteisillä päätöksentekoon osallistuvilla ryhmillä
#:* Verkostojen potentiaalinen kollektiivinen asiantuntemus on paljon suurempi kuin perinteisillä päätöksentekoon osallistuvilla ryhmillä.
#:* Miten avoin päätöksenteon toimintamalli mahdollistaisi ideoiden ja täytäntöönpantujen päätösten vaikutusten arvioinnin sekä ''kokonaisuuden'' että ''yksilön'' tai ''tietyn ryhmän'' toiveiden ja tavoitteiden kannalta?
#:* Miten avoin päätöksenteon toimintamalli mahdollistaisi ideoiden ja täytäntöönpantujen päätösten vaikutusten arvioinnin sekä ''kokonaisuuden'' että ''yksilön'' tai ''tietyn ryhmän'' toiveiden ja tavoitteiden kannalta?
#:* Clay Shirkyn teesit
#:* Clay Shirkyn teesit
#* Kuinka sovittaa yhteen kovat luonnotieteet ja pehmeät ihmistieteet, tai vastaavasti, kovat arvot ja pehmeät arvot
#* Kuinka sovittaa yhteen kovat luonnotieteet ja pehmeät ihmistieteet, tai vastaavasti, kovat arvot ja pehmeät arvot?
#:* tämä kysymys on erittäin tärkeä jotta matemaattis-luonnotieteellistä koulutusta omaamattomat eivät joudu suljetuksi pois väittelystä. Toisaalta, kaikkea ei voi arvioida kvantitatiivisesti ja objektiivisesti, joten yhteismitallisen 'valuutan' löytäminen edellyttää myös pehmeiden tieteiden ja arvojen käyttöä keskustelussa.
#:* Tämä kysymys on erittäin tärkeä, jotta matemaattis-luonnotieteellistä koulutusta omaamattomat eivät joudu suljetuksi pois väittelystä. Toisaalta, kaikkea ei voi arvioida kvantitatiivisesti ja objektiivisesti, joten yhteismitallisen 'valuutan' löytäminen edellyttää myös pehmeiden tieteiden ja arvojen käyttöä keskustelussa.
#:* vielä haastavampi on kysymys, kuinka saada saman keskustelun piiriin tieteellisen koulutuksen saaneet ja ne, jotka eivät koe tiedemaailmaa ylipäätään millään lailla itselleen tärkeäksi
#:* Vielä haastavampi on kysymys, kuinka saada saman keskustelun piiriin tieteellisen koulutuksen saaneet ja ne, jotka eivät koe tiedemaailmaa ylipäätään millään lailla itselleen tärkeäksi.
#* Mitä mahdollisuuksia on kollektiivisen asiantuntijatyöskentelyn käynnistämisessä yhteiskunnallisessa kaavassa
#* Mitä mahdollisuuksia on kollektiivisen asiantuntijatyöskentelyn käynnistämisessä yhteiskunnallisessa mittakaavassa?
#:* Esimerkkijä tapauksista joissa riippumatonta asiantuntijamielipidettä tarvitaan nopeasti: Nokian vesikriisi, Islannin tulivuorenpurkaus, finanssikriisi, vaalirahoituskriisi, jne.)
#:* Esimerkkejä tapauksista, joissa riippumatonta asiantuntijamielipidettä tarvitaan nopeasti: Nokian vesikriisi, Islannin tulivuorenpurkaus, finanssikriisi, vaalirahoituskriisi jne.
#:* Mistä luotettavaa tietoa, mikä sitouttaa asiantuntijat kontributioimaan, miten estää politisoituminen?
#:* Mistä luotettavaa tietoa? Mikä sitouttaa asiantuntijat osallistumaan? Miten estää politisoituminen?
#:* Voidaanko käsite laajentaa hitaampiin yhteisiin ongelmiin kuten ilmastonmuutos tai ongelmiin, jotka koskettavat vain pientä osaa väestöstä
#:* Voidaanko käsite laajentaa hitaampiin yhteisiin ongelmiin kuten ilmastonmuutos tai ongelmiin, jotka koskettavat vain pientä osaa väestöstä?
#:* Miten soveltaa arvostusteoriaa esim. tieteentekijöiden kannustamiseen sisällöntuotantoon?
#:* Miten soveltaa arvostusteoriaa esim. tieteentekijöiden kannustamiseksi avoimeen sisällöntuotantoon?
#::* Hyväksyttyjen totuuksien haastaminen: esim. eläkepommi, budjettijournalismi
#::* Hyväksyttyjen totuuksien haastaminen: esim. eläkepommi, budjettijournalismi.
#::* Miten suuri yleisö voi auttaa motivoimaan asiantuntijoita kommentoimaan julkisella areenalla
#::* Miten suuri yleisö voi auttaa motivoimaan asiantuntijoita kommentoimaan julkisella areenalla?
#::* Mitä jos tieteelliset argumentit eivät vakuuta suurta yleisöä
#::* Mitä jos tieteelliset argumentit eivät vakuuta suurta yleisöä?
#:* Tutkimuksen politiikka-relevanssin osoittaminen kvantitatiivisesti
#:* Tutkimuksen politiikka-relevanssin osoittaminen kvantitatiivisesti
# '''Uudet työkalut - toimintaympäristön ja työvälineiden muutos  
# '''Uudet työkalut - toimintaympäristön ja työvälineiden muutos  
#* Uudet työkalut mahdollistavat
#* Uudet työkalut mahdollistavat ...
#:* asioiden tarkastelun monesta eri näkökulmasta esimerkiksi valituista kriteereistä riippuen
#:* asioiden tarkastelun monesta eri näkökulmasta esimerkiksi valituista kriteereistä riippuen.
#:* ratkaisuehdotusten vaikutuksen ennustamisen
#:* ratkaisuehdotusten vaikutuksen ennustamisen.
#:* ratkaisuehdotusten vaikutusten vertailun
#:* ratkaisuehdotusten vaikutusten vertailun.
#:* ennestään toteuttettujen valintojen vaikutusten seuraamisen ja hyödyntämisen tulevia päätöksentekotilanteita varten
#:* ennestään toteuttettujen valintojen vaikutusten seuraamisen ja hyödyntämisen tulevia päätöksentekotilanteita varten.
#:* avoimen väittelyn joka perustuu avoimesti saatavilla olevaan informaatioon ja testattavissa oleviin väitteisiin
#:* avoimen väittelyn, joka perustuu avoimesti saatavilla olevaan informaatioon ja testattavissa oleviin väitteisiin.
#* Wikipohjaisen tekstuaalisen tietotuotannon ja matemaattis-numeerisen kvantitatiivisen tiedonjalostuksen samankaltaisuus ja synergia
#* Wikipohjaisen tekstuaalisen tietotuotannon ja matemaattis-numeerisen kvantitatiivisen tiedonjalostuksen samankaltaisuus ja synergia.
#:* Esim. Asialistan ja Opasnetin samanlainen toimintafilosofia
#:* Esim. Asialistan ja Opasnetin samanlainen toimintafilosofia.
# '''Lasten ja nuorten verkko-osallistuminen
# '''Lasten ja nuorten verkko-osallistuminen
#* Lasten ja nuorten parlamentista kaikenikäisten wiki-demokratiaan
#* Lasten ja nuorten parlamentista kaikenikäisten wiki-demokratiaan.
#* Koululaisten tietotuotanto (citizen science), argumentaatio ja oppiainerajat ylittävä oppiminen, joka valmentaa vuorovaikuttavaan aktiiviseen osallistumiseen päätöksentekoon
#* Koululaisten tietotuotanto (citizen science), argumentaatio ja oppiainerajat ylittävä oppiminen, joka valmentaa vuorovaikuttavaan, aktiiviseen, osallistavaan päätöksentekoon.


==Ehdotuksia puhujiksi==
==Ehdotuksia puhujiksi==


# Antti Leskinen (Tampereen kaupungin demokratiayksikkö)
# Antti Leskinen (Tampereen kaupungin demokratiayksikkö)
Rivi 175: Rivi 182:
# Tarvi Martens (Viron e-vaalijärjestelmä)
# Tarvi Martens (Viron e-vaalijärjestelmä)
# [http://www.om.fi/Etusivu/Parempisaantely/Kehittamishankkeita/Paremmansaantelynneuvottelukunta Paremman sääntelyn neuvottelukunnan] edustajat  
# [http://www.om.fi/Etusivu/Parempisaantely/Kehittamishankkeita/Paremmansaantelynneuvottelukunta Paremman sääntelyn neuvottelukunnan] edustajat  


==Huomioita==
==Huomioita==


*Argumenta-hankkeet ovat Suomen Kulttuurirahaston hankkeita tutkijoiden ja tieteiden välisen keskustelun herättämiseen.
* Argumenta-hankkeet ovat Suomen Kulttuurirahaston hankkeita tutkijoiden ja tieteiden välisen keskustelun herättämiseen.
*Argumenta on rahoitusmalli, jonka tarkoitus on luoda tutkijoiden ja tieteiden välistä keskustelua ajankohtaisista, merkittävistä tutkimusaiheista. Hakemustenjättöpäivä on 9.8.2010.
* Argumenta on rahoitusmalli, jonka tarkoitus on luoda tutkijoiden ja tieteiden välistä keskustelua ajankohtaisista, merkittävistä tutkimusaiheista. Hakemustenjättöpäivä on 9.8.2010.
* Yksityiskohtaisemmista vaihtoehdoista poimitaan muutama ja fokusoidaan niihin, kansainvälisiä tutkijoita pitäisi saada mukaan ja lisäksi avata aiheita kansalaisille verkossa.
* Yksityiskohtaisemmista vaihtoehdoista poimitaan muutama ja fokusoidaan niihin, kansainvälisiä tutkijoita pitäisi saada mukaan ja lisäksi avata aiheita kansalaisille verkossa.


==Katso myös==
==Katso myös==
Rivi 191: Rivi 195:
** [http://www.tampereclub.org/Argumenta/seminars.htm Democracy and social innovations]
** [http://www.tampereclub.org/Argumenta/seminars.htm Democracy and social innovations]
*** [http://www.tampereclub.org/organising.htm Tampere Club]
*** [http://www.tampereclub.org/organising.htm Tampere Club]
* [[Avoin ajattelu]]
* [[Tietotyö]]
==Viitteet==
<references/>
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==
{{mfiles}}

Versio 6. elokuuta 2010 kello 13.21




Varsinainen hakemusteksti, jota voi vapaasti muokata löytyy "Demos et Kratos futuri - kohti avointa ja yhteisöllistä päätöksentekoa"-otsikon alta. Tarkempi ehdotelma sisällöksi on esitty kohdassa "Työpajasarjassa pohdittavia kysymyksiä". Myös tähän voi lisäilla uusia ehdotuksia. Kommentoida voi siis suoraan tekstiin tai sivun alalaidassa olevaa kommenttinappia käyttämällä. Pidemmät väittelyt tulee moderaattori siirtämään Keskustelu-sivulle.


Demos et Kratos futuri - kohti avointa ja yhteisöllistä päätöksentekoa

(I) Argumenta-hankkeen muoto ja tavoite

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, yhteistyössä Suomen Verkkodemokratiaseuran ja Otavan Opiston kanssa, hakee Argumenta-rahoitusta yhteisöllistä päätöksentekoa toteuttavan kansalaisyhteiskunnan alustamiseen. Seminaarisarjassa hahmotellaan uuden demokratian institutionaalisia vaikutuksia, uusia toimijoita, toimintatapoja ja työkaluja, jotka muutoksen mahdollistavat. Seminaarisarja on kuusiosainen. Viisi ensimmäistä osaa ovat yksipäiväisiä ja suomalaiselle yleisölle suunnattuja. Kuudes osa on kaksipäiväinen kansainvälinen työpaja.

Tavoite:

Seminaarisarja tuottaa elävän ja pysyvän wiki-käsikirjan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Opasnet-järjestelmään, joka toimii oppaana ja väittelyfoorumina muutosprosessin ohjaamisessa kuljettaessa kohti vuorovaikuttavaa demokratiaa. Yhteistyössä eri käyttäjäkuntien (ammattipäätäjät, tutkijat, tavalliset kansalaiset, etujärjestöt, koululaiset) kanssa pyritään keskustelun ja väittelyn kautta luomaan toimintasuunnitelma, joka auttaa saavuttamaan seuraavat vuorovaikuttavan päätöksenteon olennaiset piirteet: (1) yhteisöllisyys ja verkostojen yhteistyö, (2) yksilöllisyys eli yhteisten asioiden näkeminen henkilökohtaisina, (3) jatkuvuus eli mahdollisuus osallistua päätöksentekoon koko ajan, (4) asiavaihtoehtojen painottaminen edustajien sijaan, (5) tietopohjaisuus, (6) avoimuus ja (7) vertailukelpoisuus eli vaihtoehtojen vertailtavuus määrällisin mittarein. Yksi seminaaripäivistä on omistettu tulevaisuuden päättäjien eli lasten ja nuorten verkkovaikuttamiseen ja tiedontuotantoon liittyville aiheille.

(II) Johdanto

Useat merkit viittaavat siihen, että edustuksellinen demokratia on murroksessa. Kansalaisia osallistuminen nykyiseen poliittiseen kultturiin kiinnostaa yhä vähemmän, kuten on selkeästi nähtävissä miltei kaikkien OECD-maiden laskevista äänestysprosenteista. Ratkaisu ongelmaan on päätöksentekojärjestelmän perusteellinen mutta hallittu muutos, joka antaa kansalaisille todellisen ja suoremman mahdollisuuden vaikuttaa heitä itseään koskeviin päätöksiin. Keskustelusarjan ytimessä on pohdinta sekä kansalaisten että ammattipäättäjien ja hallinnon roolien muuttumisesta ja muutoksen välttämättömyydestä lähitulevaisuudessa.

Tulevaisuuden päätöksenteko on verkostoihin perustuvaa, mutta ei yksinomaan perinteiseen puoluekulttuuriin perustuvaa. Olennaisimpana erona nykyiseen järjestelmään verrattuna tulee olemaan verkostojen yhteistyö ja tasa-arvoistuminen, mitä tulee eri toimijoiden mahdollisuuteen tehdä ehdotuksia, vertailla, väitellä ja valita niistä julkisesti. Poliittiset puolueet tulevat tässä suhteessa olemaan vain yksi ryhmä muiden joukossa, kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalaiset taas saavat näkyvämmän roolin. Uusi päätöksentekomalli antaa vanhoille toimijoille uusia kanavia vaikuttaa, ja aktivoi uusia toimijoita.

Muutos tapahtuu nopean mutta vähittäisen kehityksen kautta. Kun tieto- ja verkkotyökalut helpottavat politiikan seurantaa ja arviointia yksityiskohtia myöten, politiikalta ja poliitikoilta aletaan vaatia tarkempaa tiliä päätöksistä. He menettävät valtaansa hallita keskustelua politiikan sisällöstä, ja tämä valta siirtyy avoimille kansalaisverkostoille ja muille toimijoille.

Nykytilanteen haasteet

Argumenta-seminaarisarjassa jäsennetään ymmärrystä uudenlaisesta päätöksentekoprosessista, joka pyrkii parannuksiin mm. alla listattujen nykyjärjestelmän ongelmakohtien suhteen:

  1. Kansalaisten luottamus ammattipäättäjiin on heikko erityisesti päätöksentekoprosessin läpinäkymättömyyden vuoksi.
  2. Nykypolitiikka on usein julkisuudessa vaihtoehdotonta. Kansalaiset nähdään pelkkänä vaalikarjana eikä aktiivisina tiedontuottajina ja vaikuttajina, jotka voisivat tuoda osaamisensa päätöksentekoprosessiin ilman sitoutumista vanhanaikaiseen puoluejärjestelmään. Vallitsee aidon vuoropuhelun puute.
  3. Ongelmat ilmenevät monimutkaisina ja epämääräisinä (esim. ekologisen kantokyvyn ylittyminen, ilmastonmuutos, spekulatiivisen virtuaalipääoman liikkuvuus), koska ne eivät asetu perinteisten maantieteellisten tai tieteenalojen sisälle. Vaikutuksetkin leviävät laajalle, usein globaalisti. Siksi informaatiotulvan jäsentäminen tuottaa vaikeuksia.
  4. Tiede ja tieteentekijät yleensä valitsevat passiivisen sivustaseuraajan roolin ja eristäytyvät norsunluutorniin. Tieteentekijät voivat itse joutua politisoiduiksi (esimerkiksi IPCC-paneelia on syytetty poliittisesta tarkoitushakuisuudesta) tai päättäjät voivat poimia vain tietyt omia näkökantoja puoltavat rusinat tiedepullasta.
  5. Koko päätöksentekoprosessissa ilmenevä tiedon panttaaminen heikentää lopputulosta kokonaisuuden kannalta. Tämä pätee niin tieteellisen tiedon tuottamiseen, suunnittelutietoon kuin hallintatietoonkin.

Paradigman muutos

Päätöksentekokäytännöt muuttuvat vahvasti demokraattisempaan suuntaan, jos kansalaisverkostoille ja tutkijoille annetaan mahdollisuus toimia mukana päätöksenteossa ja suunnittelussa koko prosessin ajan. Muutoksen siemenet on osaltaan kylvänyt jo nykyinen hallinto sitoutumalla tietolähteiden avaamiseen (open data) sekä virallisessa strategiassaan että myös käytännössä. Tämä muutos tulee nopeutumaan lähivuosina uusien verkkopohjaisten päätöksentekoympäristöjen ja työkalujen tullessa tutummiksi niin ammattipäättäjille kuin suurelle yleisöllekin. Tietolähteiden avaaminen johtaa luonnollisesti ja vääjäämättä myös itse päätöksentekoprosessin avaamiseen.

Uusi päätöksenteko perustuu verkostojen vuorovaikutukseen internetpohjaisissa ympäristöissä, joissa virkamiehet ja ammattipäättäjät toimivat paitsi keskustelun ohjaajina myös muissa rooleissa. Näin tekevät myös tavalliset kansalaiset. Muutoksia tapahtuu myös institutionaalisten rakenteiden, kuten vaikutusvallan ansaintalogiikan suhteen. Argumenta-seminaarisarjassa paneudutaan muutosten kirjon tunnistamisen ohella niistä aiheutuviin hyötyihin, ongelmiin sekä niiden käytännön toteutukseen. Tärkeää on myös viestiä mahdollisimman laajasti jo olemassa olevista tai kehitteillä olevista avointa päätöksentekoprosessia tukevista tiedontuotanto- ja kommunikaatiokäytännöistä sekä työkaluista.

Sekä maailmalla että Suomessa on viime vuosina otettu käyttöön suuri joukko wikipohjaisia työkaluja, jotka hyödyntävät koordinoidusti joukkovoimaa ja joukkoyhteistyötä tietotuotannossa. Toisaalta uusien työkalujen avulla aiemmin ulkopuolelle jätetyt tahot voivat nyt ottaa päätöksenteon valvontavastuuta. Esimerkiksi MAPLight.org on yhdysvaltalainen vaalirahoituskone, joka kertoo miltä tahoilta edustajat ovat saaneet kampanjalahjoituksia, ja miten se korreloi heidän äänestyskäyttäytymisensä kanssa. Washington Watch-sivuston avulla taas kansalaiset voivat selvittää, paljonko toteutuessaan uudet lait yksittäisen kansalaisen kukkaroa keventäisivät.

Paitsi että tämäntyyppiset sovellukset tekevät politiikan seuraamisen mielenkiintoisemmaksi suurelle yleisölle, mahdollistaisivat ne myös pienin muutoksin kvantitatiivisten vastaehdotusten tekemisen.

Ihmisten organisoitumiskyvystä eri rintamilla todistavat esimerkiksi 'flash mob'-liikkeet kuten porkkanamafia, Linux-käyttöjärjestelmäkehitys ja Peer-to-Patent -pilotti patentointiin liittyvässä päätöksenteossa. Edelleen joukkoyhteistyö on osoittanut hyödyllisyytensä tiedontuottamisen suhteen, mistä Wikipedia toimii monumentaalisena todistuksena.

Yllä mainitut esimerkit ovat osoituksia verkostojen teknisestä osaamisesta, motivaatiosta, organisoitumiskyvystä ja tiedonjalostuskyvystä. Mielenkiintoisia työpajasarjassa käsiteltäviä kysymyksiä ovatkin esimerkiksi, kuinka verkostoja voidaan motivoida entistä laajempaan yhteistyöhön hallinto-organisaation kanssa, tai kuinka yhteisöllinen päätöksenteko voi tuottaa yhteiskunnallista hyvää nykyistä tehokkaammin. Pelinavaus laajassa mittakaavassa on jo lähtenyt liikkeelle Isossa-Britanniassa, jossa David Cameronin hallitus ajaa voimakkaasti Big Society -projektia. Se tähtää kansalaisjärjestöjen yhteistyön voimistamiseen virallisen hallintokoneiston kanssa avoimen datan ja public-private -yritystoiminnan kautta.

(III) Mitä hyötyä seminaarisarjasta on eri eturyhmille?

Eri toimijoiden ja verkostojen yhteistyömahdollisuuksien ja niiden yhteiskunnalle tuottamien hyötynäkökohtien havainnollistaminen kunkin toimijaryhmän näkökulmasta on Argumenta-sarjan päätehtävä.

Hyöty virkamiehille, ammattipäättäjille ja poliittisille toimijoille:

Kaikkien näiden tahojen roolit tulevat muuttumaan, kun kansalaiset otetaan aktiivisessa roolissa mukaan päätöksentekoprosessiin. Hallintovirkamiehet voivat tulevaisuudessa 'ulkoistaa' osan tiedonhankinnasta ja analyysista päätöksentekoa koskettaville massoille. Tämä osin lisää heidän työtaakkaansa, osin vähentää sitä. Ammattipäättäjät tulevat saamaan käyttöönsä parempia työkaluja, joiden kautta monimutkaisten kokonaisuuksien ymmärtäminen helpottuu. Myös kommunikaatio tietoa tuottavien tahojen kanssa helpottuu, sillä kaikki voivat myös hyödyntää samoja suunnittelu-, analyysi-, ja päätöksentekotyökaluja sekä avointa dataa. Verkostotasolla poliittiset puolueet kokevat suuren muutoksen. Argumenta herättelee keskustelua mm. aiheesta, milloin perustetaan Suomen ensimmäinen 'Wikipuolue', joka tuottaa politiikkansa sisällön joukkoyhteistyönä verkossa.

Hyöty tutkijoille:

Sekä kansalais- että ammattitutkijoille tulevaisuuden tietopohjainen päätöksentekomalli tarjoaa huimia mahdollisuuksia. Ammattitutkijoita kiinnostaa tutkimuksensa politiikkarelevanssin osoittaminen tutkimusrahoituksen saamiseksi. Monitieteelliset tutkimustulokset (esim. ympäristöongelmiin liittyvät) voidaan tuoda avoimessa verkkoympäristössä nopeammin päätöksentekoprosessiin hyödynnettäväksi. Argumentan avulla voidaan motivoida suuren yleisön kiinnostuksen kautta tutkijoita osallistumaan näkyvämmin hyväksyttyjen totuuksien haastamiseen koskien aihepiirejä, jotka jokaista meistä koskettavat (eläkepommi, budjettijournalismi, valtioiden velkaantuminen jne.)

Hyöty innovaatiopolitiikalle:

Argumenta-foorumilla voidaan tehokkaasti ideoida sitä, kuinka viranomaiset ja hallinto voivat tukea kansalaisten yhteisöllistä innovaatiotoimintaa. Toiminta tähtäisi sosiaalisten ongelmien ratkaisuun luomalla sopivia kannustimia kuten avoimia kilpailuja, palkitsemisjärjestelmiä tai suoria vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoprosessiin. Sosiaalisista innovaatioista osa voi olla suoraan kaupallistettavia ja osa välillisesti säästöjä tuovia kuten esimerkiksi terveydenhoitoon liittyvien käytäntöjen kehittäminen. Viranomaiset voivat toimia koordinaattoreina kansalaiskeksijöiden ja yksityisen sektorin välillä parhaiden ideoiden toteutuksen koordinoimiseksi.

Tämä rakennelma voi johtaa uudentyyppiseen julkishallinnon, yksityisen sektorin ja kansalaisverkostojen yhteistyöhön, jonka toteutuksen uudet työpajassa esiteltävät työkalut osaltaan mahdollistavat. Joukkoyhteistyön voi vielä vielä pidemmälle, jos hallinto tukee kansalaisten mahdollisuuksia viedä ideat käytäntöön asti joko pienyrityksiä synnyttämällä tai toimimalla yhteistyössä jo olemassa olevien yritysten kanssa.

Hyöty sektoritutkimuslaitoksille ja yliopistoille:

Yhteisöllinen tiedontuotanto ei ole uusi asia yliopistomaailmassa ja ammattitutkijoiden parissa. Kuitenkaan nykyiset laatukriteerit, julkaisutavat, työkalut ja käytännöt eivät tue tiedon kertymistä, poikkitieteellisyyttä eivätkä avointa saatavuutta parhaalla tavalla. Argumentassa käytävä väittely kirkastaa sitä, missä määrin edellä mainitut ongelmat voidaan korjata (a) murtamalla tietomonopoleja, (b) luomalla uusia strategioita sektoritutkimuslaitoksille, jotka mahdollistavat niiden tutkijoiden suoran osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ongelmanratkaisuun, ja (c) kehittämällä palkitsemisjärjestelmää, joka mittaa tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Argumentan tehtävä on pohtia, missä määrin tiede ja politiikka voivat vuorovaikuttaa ja missä muodossa sen on suotavaa tapahtua (tieteen politisoituminen ja politiikan tieteellistyminen).


(IV) Aikataulu- ja sisältökuvaus

Kotimainen osuus

Kotimainen osuus koostuu viidestä yhden päivän seminaarista.

  1. Demokratian paradigma - päätöksentekokulttuurin muutos yhteiskunnallisena muutoksena (Välillisen demokratian konsepti murroksessa. Mikä on tämänhetkinen tilanne? Millaista yhteiskuntaa kohti olemme kulkemassa? Uusi yhteiskunta ja sen institutionaaliset uudistustarpeet erityisesti sektoritutkimuslaitosten, hallinnon ja palkitsemiskulttuurin kannalta.)
  2. Uudet toimijat - osallistumiskulttuurin muutos (Kuinka kansalaiset ja poliittiset päättäjät voivat toimia yhteistyössä? Kuinka tieteentekijät ja ei-tiedeorientoituneet maallikot voivat vuorovaikuttaa? Kuinka virkamiehet ja kansalaisjärjestöt tai yritykset voivat tehdä yhteistyötä? Yhteiskunnallinen yrittäminen ja innovaatiotoiminta yhteistyössä verkostojen kanssa.)
  3. Uudet toimintatavat - suunnittelu- ja päätöksentekokulttuurin muutos (Tulevaisuuden päätöksentekomallit, verkostojen yhteistyö. Kuinka sovittaa yhteen kovat luonnotieteet ja pehmeät ihmistieteet tiedontuotannossa sekä toisaalta kovat ja pehmeät arvot poliittisessa päätöksenteossa? Mitä mahdollisuuksia on kollektiivisen asiantuntijatyöskentelyn käynnistämisessä yhteiskunnallisessa kaavassa?)
  4. Uudet työkalut - toimintaympäristön ja työvälineiden muutos Uudet työkalujen ja yhteisöllisten virtuaalityöympäristöjen tarjoamat mahdollisuudet, wikipohjaisen tekstuaalisen tietotuotannon ja matemaattis-numeerisen määrällisen tiedonjalostuksen samankaltaisuus ja synergia.)
  5. Lasten ja nuorten verkko-osallistuminen (Lasten ja nuorten parlamentista kaikenikäisten wiki-demokratiaan. Koululaisten tietotuotanto (citizen science). Argumentaatio ja oppiainerajat ylittävä oppiminen, joka valmentaa vuorovaikuttavaan aktiiviseen osallistumiseen päätöksentekoon.)

Kansainvälinen osuus: Democracy Reloaded

Kansainvälinen osuus koostuu yhdestä kaksipäiväisestä seminaarista, joka on suomenkielisten seminaarien jälkeen. Keskeisenä tavoitteena on havainnollistaa osallistujille, että on monia rooleja, joissa he voivat toimia tulevaisuuden demokratiassa. Kansainvälinen työpaja keskittyy erityisesti (a) kansalaistiedontuotantoon (Citizen Science), (b) kansalaisjournalismiin ja vaikuttavuuteen (Citizen Journalism) sekä (c) instituutioiden valvontaan (Citizen Oversight).

Kansalaisten avustamana tapahtuva tiedontuotanto on uuden demokratian ytimessä. Tieteellisen tiedon primaarituottajina toimivat tiedeyhteisöä edustavat ammattitutkijat. Mitä lähemmaksi tullaan yhteiskunnallisia sovelluksia, sitä korostuneemmaksi käy edistyneiden harrastajien ja asiasta kiinnostuneiden kansalaisten rooli. Wikipediamaista yhteisöllistä tiedonjalostusta käsitellään seminaarissa useasta näkökulmasta. Ne vaihtelevat hallinnon dokumenttien avaamisesta ja analyysistä ammattitiedemiesten muuttuviin ryhmätyömenetelmiin, jotka mahdollistavat tehokkaamman yhteistyön ja tieteiden välisten reviirirajojen ylittämisen.

Luonnollisesti päätöksentekoon liittyvään tiedontuotantoon ja jalostamiseen kuuluvat analyysin (raakadatan ymmärtäminen) ja synteesin (päätösten vaikutusten ennustaminen) lisäksi myös johtopäätösten julkaiseminen ja osallistuminen julkiseen keskusteluun (Citizen Journalism). Tämän alueen toimijoiden mukaan kutsuminen Argumenta-työpajaan on tärkeää. Kansalaisten tuottama julkinen analyysi motivoi kansalaisia osallistumaan uusiin yhteistyökuvioihin. Se myös nostaa julkiseen keskusteluun näkökulmia, jotka media jättää huomioitta syystä tai toisesta.

Monopolien murtaminen tiedontuotannon ja median suhteen antaa mahdollisuuden myös valvontakäsitteen laajentumiseen kansalaisvalvonnaksi (Citizen Oversight), joka on kansainvälisen osan kolmas teema. Nykyinen virkamiesvalvonta on yksi tämän valvontakäsitteen historian kuluessa institutionalisoitu muoto. Mutta kuten mediallekin on käynyt, on valvontakoneiston onnistuminen tehtävässään muodostunut yhä hankalammaksi. Monilla etujärjestöillä sekä yksittäisillä kansalaisilla on vahva motiivi seurata päätöksentekoprosessia, ja eri maissa kansalaisia on jo otettu mukaan virallista valvontakoneistoa avustamaan. Näin on esimerkiksi Ruotsissa, jossa kansalaispaneelit arvioivat julkisen hallinnon laatua. Uudessa Seelannissa kansalaiset osallistuivat äskettäin poliisilain uudistukseen wiki-ympäristössä.

Alustava aikataulu ja työnjako

Kotimainen osuus koostuu viidestä päivän mittaisesta seminaarista vuonna 2011 (15.1, 15.3, 15.5, 15.8, 15.10). Ulkomainen osuus koostuu yhdestä kaksipäiväisestä työpajasta loppusyksyllä 2011 (15.11). Seminaarikaupunki on Helsinki. Yleisö koostuu ammattitutkijoista, päättäjistä, kansalaisjärjestöjen edustajista, hallintovirkamiehistä ja kiinnostuneista kansalaisista.

Työnjako hakijaosapuolten välillä on seuraava: Otavan Opisto (verkkoviestintä, mm. webcast); Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (käytännön järjestelyt, mm. työpajatilat, majoitus, akateemiset kontaktit); Verkkodemokratiaseura (suhdeverkko, sidosryhmät, kv-kontaktit). Hakijakonsortiolla on kattava akateeminen ja yhteiskunnallinen suhdeverkosto ja vankka kokemus konferenssiorganisoinnista.

Yhteydenotot: Sami Majaniemi ([at] thl.fi) ja Jouni Tuomisto ([at] thl.fi). Lisätietoja: http://fi.opasnet.org/fi/Argumenta

Työpajasarjassa pohdittavia kysymyksiä

Seminaarisarjan ensimmäisessä osassa (Demokratian paradigma) pohditaan, missä olemme ja minne haluamme mennä. Jälkimmäisissä osissa vastataan kysymykseen, mitä edellä kuvattu uudenlainen yhteiskunnallinen vuorovaikutusmalli tarkoittaa, tarjoaa ja mitä se edellyttää uusilta toimijoilta, uusilta toimintatavoilta sekä työkaluilta.

Alla oleva lista sisältää ehdotuksia tarkemmaksi sisällöksi. Siihen voi lisätä omia ehdotuksiaan tai täydentää jo esitettyjä vaihtoehtoja omilla näkökulmillaan. Lopullisesta ohjelmasta päätettäessä täytyy suorittaa karsintaa.

  1. Demokratian paradigma - päätöksentekokulttuurin muutos yhteiskunnallisena muutoksena
    • Välillisen demokratian konsepti murroksessa - Mikä on tämänhetkinen tilanne?
    • Soittolistademokratian ongelmat
    • Mitä kohti olemme kulkemassa?
      1. Yhteisöllinen päätöksenteko
      2. Yksilöllinen päätöksenteko
      3. Jatkuva päätöksenteko
      4. Asiavaihtoehtoihin pohjautuva päätöksenteko
      5. Tietopohjainen päätöksenteko (avoin tieto)
      6. Avoin päätöksenteko
      7. Vertailukelpoinen päätöksenteko
    • Uusi yhteiskunta
    • Johtaako uudentyyppinen päätöksenteko muidenkin yhteiskunnallisten instituutioiden uudistustarpeeseen?
    • Voidaanko ja pitääkö uudistusprosessi rajoittaa vain tietyille aloille?
    • Sektoritutkimuslaitosten ja hallinnollisten organisaatioiden uusiutumistarve ja roolit.
    • Avoimuuden negatiiviset puolet
    • Vastarannan kiisket ja trollit
    • Tiedon ja tulosten tahallinen vääristely suuryritysten tai valtiollisten toimijoiden taholta.
    • Pitääkö avoimeen tiedontuotantoon, arviointiin ja politiikkaan osallistuminen palkita ...
    • rahallisesti?
    • sosiaalisin arvostuspistein? Mitä ne voisivat olla ja miksi niitä haluttaisiin kerätä?
    • Miten herättää ihmisten mielenkiinto ja miten pitää ryhmädynamiikkaa yllä?
    • Voidaanko häivyttää raja osallistuvan ja passiivisesti seuraavan joukon väliltä? Onko se tarpeen?
    • Osallistujien heterogeenisyyden aiheuttamat haasteet (koulutustaso, mielenkiinnon kohteet, edusryhmäkytkökset).
  2. Uudet toimijat - osallistumiskulttuurin muutos
    • Kuinka kansalaiset ja poliittiset päättäjät voivat toimia yhteistyössä (keskustelijoina kuntapäättäjät ja kansalaisaktiivit)?
    • Onko kuntalaistasolta lähtevä ehdotusten tekeminen ja haastaminen häiriköintiä ammattipäättäjien näkökulmasta, vai löytyykö uskoa joukkoälyn toimivuuteen?
    • Millaista apua eri ryhmät tarvitsevat informaation tuottamisessa ja analysoinnissa?
    • Kuinka tieteentekijät ja ei-tiedeorientoituneet maallikot voivat vuorovaikuttaa ja toimia toistensa tuottaman information hyötykäyttäjinä ja jatkojalostajina? (keskustelijoina tutkijat ja kansalaisaktiivit)
    • Kansalaisjournalismin ja kansalaistieteen suhde 'oikeaan' journalismiin ja tieteeseen.
    • Massojen tuottaman tiedon (citizen science) hyödyntäminen oikeassa tieteen teossa, takaisinkytkentä tiedon tuotossa.
    • Kuinka virkamiehet ja kansalaisjärjestöt tai yritykset voivat tehdä yhteistyötä ... (keskustelijoina esim. kuntasuunnittelija ja asunto-osakeyhtiön osakas)
    • hankevalmistelussa? (kuinka valita optimaalinen hanke kokonaisuuden kannalta useasta kilpailevasta hankkeesta)
    • hankkeen toteutuksessa? (seuranta ja kritiikki)
    • tiedon keruussa toteutetun hankkeen suhteen? (pohjaksi uusille hankkeille)
    • Yhteiskunnallinen yrittäminen ja innovaatiotoiminta yhteistyössä verkostojen kanssa.
    • Julkis-yksityinen yhteistyö, ideatorista uuden yritystoiminnan synnyttämiseen.
    • Yhteiskunnallisesti tuetut ongelmanratkaisukilpailut: ideoinnista suunnitelmien konkreettiseen toteuttamiseen.
  3. Uudet toimintatavat - suunnittelu- ja päätöksentekokulttuurin muutos
    • Tulevaisuuden päätöksentekomallit
    • Aloitteellisuus ja vaikuttaminen verkossa.
    • Uuden päätöksentekoprosessin kaikkien vaiheiden pitäisi olla avoimesti seurattavissa. Nämä vaiheet sisältäisivät mm. ideoiden ja ehdotusten vertailun perustuen yhteisesti sovittujen kriteerien käyttöön ja uusiin sosiaalisen median työkaluihin.
    • Miten ideoita, ehdotuksia ja niiden toteutuksen vaikutuksia olisi mahdollista arvioida tieteellisesti niin kvantitatiivisia kuin kvalitatiivisiakin menetelmiä käyttäen?
    • Verkostojen yhteistyö
    • Verkostojen potentiaalinen kollektiivinen asiantuntemus on paljon suurempi kuin perinteisillä päätöksentekoon osallistuvilla ryhmillä.
    • Miten avoin päätöksenteon toimintamalli mahdollistaisi ideoiden ja täytäntöönpantujen päätösten vaikutusten arvioinnin sekä kokonaisuuden että yksilön tai tietyn ryhmän toiveiden ja tavoitteiden kannalta?
    • Clay Shirkyn teesit
    • Kuinka sovittaa yhteen kovat luonnotieteet ja pehmeät ihmistieteet, tai vastaavasti, kovat arvot ja pehmeät arvot?
    • Tämä kysymys on erittäin tärkeä, jotta matemaattis-luonnotieteellistä koulutusta omaamattomat eivät joudu suljetuksi pois väittelystä. Toisaalta, kaikkea ei voi arvioida kvantitatiivisesti ja objektiivisesti, joten yhteismitallisen 'valuutan' löytäminen edellyttää myös pehmeiden tieteiden ja arvojen käyttöä keskustelussa.
    • Vielä haastavampi on kysymys, kuinka saada saman keskustelun piiriin tieteellisen koulutuksen saaneet ja ne, jotka eivät koe tiedemaailmaa ylipäätään millään lailla itselleen tärkeäksi.
    • Mitä mahdollisuuksia on kollektiivisen asiantuntijatyöskentelyn käynnistämisessä yhteiskunnallisessa mittakaavassa?
    • Esimerkkejä tapauksista, joissa riippumatonta asiantuntijamielipidettä tarvitaan nopeasti: Nokian vesikriisi, Islannin tulivuorenpurkaus, finanssikriisi, vaalirahoituskriisi jne.
    • Mistä luotettavaa tietoa? Mikä sitouttaa asiantuntijat osallistumaan? Miten estää politisoituminen?
    • Voidaanko käsite laajentaa hitaampiin yhteisiin ongelmiin kuten ilmastonmuutos tai ongelmiin, jotka koskettavat vain pientä osaa väestöstä?
    • Miten soveltaa arvostusteoriaa esim. tieteentekijöiden kannustamiseksi avoimeen sisällöntuotantoon?
    • Hyväksyttyjen totuuksien haastaminen: esim. eläkepommi, budjettijournalismi.
    • Miten suuri yleisö voi auttaa motivoimaan asiantuntijoita kommentoimaan julkisella areenalla?
    • Mitä jos tieteelliset argumentit eivät vakuuta suurta yleisöä?
    • Tutkimuksen politiikka-relevanssin osoittaminen kvantitatiivisesti
  4. Uudet työkalut - toimintaympäristön ja työvälineiden muutos
    • Uudet työkalut mahdollistavat ...
    • asioiden tarkastelun monesta eri näkökulmasta esimerkiksi valituista kriteereistä riippuen.
    • ratkaisuehdotusten vaikutuksen ennustamisen.
    • ratkaisuehdotusten vaikutusten vertailun.
    • ennestään toteuttettujen valintojen vaikutusten seuraamisen ja hyödyntämisen tulevia päätöksentekotilanteita varten.
    • avoimen väittelyn, joka perustuu avoimesti saatavilla olevaan informaatioon ja testattavissa oleviin väitteisiin.
    • Wikipohjaisen tekstuaalisen tietotuotannon ja matemaattis-numeerisen kvantitatiivisen tiedonjalostuksen samankaltaisuus ja synergia.
    • Esim. Asialistan ja Opasnetin samanlainen toimintafilosofia.
  5. Lasten ja nuorten verkko-osallistuminen
    • Lasten ja nuorten parlamentista kaikenikäisten wiki-demokratiaan.
    • Koululaisten tietotuotanto (citizen science), argumentaatio ja oppiainerajat ylittävä oppiminen, joka valmentaa vuorovaikuttavaan, aktiiviseen, osallistavaan päätöksentekoon.

Ehdotuksia puhujiksi

  1. Antti Leskinen (Tampereen kaupungin demokratiayksikkö)
  2. Ari-Veikko Antti-Roiko (Tampereen yliopisto)
  3. Tarvi Martens (Viron e-vaalijärjestelmä)
  4. Paremman sääntelyn neuvottelukunnan edustajat

Huomioita

  • Argumenta-hankkeet ovat Suomen Kulttuurirahaston hankkeita tutkijoiden ja tieteiden välisen keskustelun herättämiseen.
  • Argumenta on rahoitusmalli, jonka tarkoitus on luoda tutkijoiden ja tieteiden välistä keskustelua ajankohtaisista, merkittävistä tutkimusaiheista. Hakemustenjättöpäivä on 9.8.2010.
  • Yksityiskohtaisemmista vaihtoehdoista poimitaan muutama ja fokusoidaan niihin, kansainvälisiä tutkijoita pitäisi saada mukaan ja lisäksi avata aiheita kansalaisille verkossa.

Katso myös

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Argumenta&oldid=4562”