Energiantuotannon radioaktiiviset päästöt Suomessa

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi1969
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1969}}

Rajaus

Kuinka paljon radioaktiivisia päästöjä syntyy energiantuotannosta?

Määritelmä

Data

Radioaktiivisia päästöjä tulee Suomessa hyvin vähän. Niitä varten on päästörajoitukset, joissa Suomi pysyy hyvin. Ilmaan pääsevien radioaktiivisten kaasujen määrä on alle 1 % rajoituksesta, ja mereenkin noin 10 %.

Luontoon vapautuvua nuklideja ovat mm. tritium, kromi-51, mangaani-54, koboltti-58 ja -60, hopea-110m, antimoni-122 ja 124, jodi-131, cesium-137, rauta-59, niobi-95, jodi-133, cesium-134.

Näiden lisäksi vain veteen pääseviä nuklideja on zirkonium-95, natrium-24, kalium-42, tina-125 sekä antimoni-125.

Näiden lisäksi vain ilmaan pääseviä nuklideja on hiili-14, argon-41, jodi-132, arseeni-76, bromi-82, kryptonin eri isotooppeja (-85m, -87 ja -88), argon-41, telluuri-123m, ja ksenonin eri isotooppeja (-133, -133m, -135 ja -135m).

Keskustelu energiantuotannon radioaktiivisista päästöistä

Keskustelun tiivistelmä:

• Ympäristövaliokunta: Uraanin väkevöinnistä ei aiheudu merkittäviä radioaktiivisuuspäästöjä eikä vakavia onnettomuuksia tiedetä sattuneen.
• Tulevaisuusvaliokunta: Suomen ydinvoimalaitoksilla radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön eivät altista ympäristön asukkaita säteilylle.
• Vihreät: Mikään yritys tai valtio ei voi vastata siitä, että ydinjätteen varastoinnin olosuhteet ovat turvalliset myös pitkälle tulevaisuuteen.

Yksikkö

Gq/vuosi

Tulokset

• Kaavioita päästöistä mereen (STUK)
• Kaavioita päästöistä ilmaan (STUK)

Katso myös

Syykaavio energiantuotannon kokonaisvaikutuksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa? Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu. Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja. Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen.

• Säteilyvalvonnan tuloksia (STUK)
• Säteilyaltistuminen Suomessa