Keskustelu:Kansanliike energiankulutuksen tehostamiseksi

Ympäristövaliokunnan lausunto lisäydinvoiman rakentamisesta 15.6.2010

• On arvioitava, pystyykö Suomi hyödyntämään syntyvän ydinteknologiaosaamisen tulevaisuudessa ja miten se pystyy edistämään uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuden lisäämiseen kohdistuvan osaamisensa, jonka kysyntä on globaalisti kasvussa ja myös Suomelle merkittävä liiketoimintamahdollisuus. Jos edullinen energia ei kannusta kehittämään uusia energiatehokkaita ratkaisuja, tarvitaan taloudellisen ohjauksen puuttuessa normiohjausta näitä koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi ja kilpailukyvyn edistämiseksi energiateknologiamarkkinoilla vientiteollisuuden kasvattamiseksi.
• Energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö ovat keinoja, joiden avulla on mahdollista kustannustehokkaimmin vähentää energiankulutusta ja siihen sidoksissa olevia päästöjä. Siten on perusteltua asettaa energiatehokkuus ja energiansäästö kaikkien toimien osalta keinovalikoimassa ensisijalle. Huomion kiinnittäminen energiatehokkuuteen edistää samanaikaisesti tulevaisuuden vähähiilisten kehityspolkujen löytämistä ja vakiinnuttamista
• Jotta tavoite 80 prosentin päästövähennyksestä vuonna 2050 voidaan saavuttaa, tulee päästöjä vähentävää kehitystä tukea johdonmukaisesti siten, että päästöjen vähentäminen alkaa mahdollisimman nopeasti
• Jos edullinen energia ei kannusta kehittämään uusia energiatehokkaita ratkaisuja, tarvitaan taloudellisen ohjauksen puuttuessa normiohjausta näitä koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi ja kilpailukyvyn edistämiseksi energiateknologiamarkkinoilla vientiteollisuuden kasvattamiseksi
• Kotitalouksia koskevien EU:n tavoitteiden mukaan valaistuksessa tulee saavuttaa 60 prosentin vähennys vuoteen 2020 (ja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä), kodin laitteissa 30 prosenttia vuoteen 2020 (ja 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä) ja muissa laiteryhmissä 10 prosenttia vuoteen 2020 (ja 50 prosenttia vuoteen 2050) mennessä.
• Palvelujen osalta tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen laiteryhmittäin siten, että valaistuksessa saavutetaan 40 prosentin vähennystavoite vuoteen 2020 ja 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä sekä sähkömoottoreissa ja muussa energiankäytössä 5 prosentin tehostuminen vuoteen 2020 ja 30 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
• Uusiutuvaan energiaan panostaminen on sekä ilmastopoliittisesti että kansantaloudellisesti pitkällä tähtäimellä perustellumpaa.

• Ympäristövaliokunnan koko lausunto luettavissa täältä

Jyrki Katainen, Kokoomus

• Sähköntarve kasvaa koko ajan. Yllättävää kyllä, se on ympäristölle hyvä asia! Esimerkiksi talojen lämmittäminen öljyn sijaan maalämmöllä tai ilmalämpöpumpuilla sähköön yhdistettynä on ympäristöteko parhaasta päästä. Samalla tavalla tieliikenteemme tulee tulevina vuosikymmeninä siirtymään fossiilisista polttoaineista kohti sähköä. Sekin on ympäristölle mahtava asia, joka kuitenkin lisää suuresti sähkön tarvetta. Muutos polttomoottoreista sähköautoihin on sitä nopeampi, mitä edullisempaa sähkö on. Päästötön ydinvoima on selvästi edullisin ratkaisu. Se siis vauhdittaa myös sähköautojen yleistymistä.

• Kataisen koko mielipide luettavissa täältä

Eero Heinäluoma, SDP

• Suomi on ollut uusiutuvan energian käytössä EU:n kolmen parhaan maan joukossa – yhdessä Ruotsin ja Latvian kanssa. Tässä ratkaiseva tekijä on ollut metsäteollisuudellamme, jonka innovatiiviset ratkaisut ovat tuottaneet kaksi kolmasosaa uusiutuvan energiastamme.
• Tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia tulee ohjata juuri energiatehokkuuden alueelle. Kotien laitekannan kulutusta on pienennettävä ekotehokkuusmerkintöjä lisäämällä ja uusia standardeja kehittämällä. Rakentamisessa on uudet rakennukset velvoitettava liittymään kaukolämpöverkkoon tai käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Maalämpöön siirtyvä kotitalous käyttää kolmasosan siitä sähkömäärästä, joka menee suorassa sähkölämmityksessä lämmitykseen. Tässä vero- ja muiden porkkanoiden käyttö on perusteltua.

• Heinäluoman koko mielipide luettavissa täältä

Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto

• Viime lauantaina eduskuntatalon edessä 3000 ihmistä osoitti mieltään ydinvoiman lisärakentamista vastaan. Mukana järjestäjinä oli poliittisia nuoriso- tai opiskelijajärjestöjä kaikkien muiden puolueiden piiristä paitsi kokoomuksen ja perussuomalaisten. Ydinvoiman lisärakentamista vastaan ei ole vain enemmistö poliittisesta nuorisosta vaan myös koko kansan enemmistö. Tämän joukon tuntoja varmasti kuvasi lauantaina eduskuntatalon edessä raikunut rytmikäs huuto: "Mauri on tsoukki, eikä meitä naurata!"

• Arhinmäen puheenvuoro kokonaisuudessaan löytyy täältä

Greenpeace

• Greenpeace kampanjoi voimakkaasti ja näkyvästi ydinvoiman lisäämistä vastaan:

• vastuutonta ja lyhytnäköistä energiantuotantoa.
• ei tarvita ilmastonmuutoksen torjumiseen tai suomalaisten energiantarpeeseen vastaamiseen.

• Koko artikkeli luettavissa täältä