Ero sivun ”Ruori” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(siivottu)
Rivi 7: Rivi 7:
=== Kysymys ===
=== Kysymys ===


Millaista tautitaakkaa Suomessa aiheuttavat Ruori-altisteet (tyydyttynyt rasva, vähäiset vihannekset, vähäiset hedelmät, liiallnen suola, dioksiinit, lyijy, toksoplasma, norovirus ja legionella?
Millaista tautitaakkaa Suomessa aiheuttavat Ruori-altisteet (tyydyttynyt rasva, vähäiset vihannekset, vähäiset hedelmät, liiallnen suola, dioksiinit, lyijy, aflatoksiini, toksoplasma, norovirus, trikinella ja legionella) ja miten erilaiset vähentämistoimet vaikuttavat?


=== Aikataulu ja käyttäjät ===
=== Aikataulu ja käyttäjät ===


* Hanke alkoi 2018 ja loppuu 30.6.2019.
* Hanke alkoi 2018 ja loppui 30.6.2019.
* Toteuttajina ovat Ruokavirasto, THL ja Helsingin yliopisto.
* Toteuttajina ovat Ruokavirasto, THL ja Helsingin yliopisto.
* Seuraavat skenaariot ovat tarkastelussa:
* Seuraavat skenaariot ovat tarkastelussa:
**  
** Listeria: mikrobinäytteitä otetaan elintarvikkeiden lisäksi tuotantoympäristöstä.
** Norovirus: pintapuhtausnäytteitä otetaan suuratalouskeittiöistä ja sellaisenaan syötäviä ruokia valmistavista laitoksista.
** Toksoplasma: kaikki raskaana olevat tutkitaan toksoplasman varalta.
** Trikinella: trikinella tutkitaan ainoastaan vientiin menevistä sianruhoista.
** Vierasesineet: tarkastelusta luovuttiin
** Aflatoksiini: tuontipähkinöiden valvontanäytteitä lisätään 10 %.
** Dioksiinit: Itämeren kala vaihdetaan järvikalaan.
** Lyijy: laihdutusvalmiteisiin ja teejauheisiin aloitetaan tehovalvonta.
** Hedelmät: poistetaan arvonlisävero kulutuksen lisäämiseksi.
** Vihannekset: poistetaan arvonlisävero kulutuksen lisäämiseksi.
** Suola: henkilöstöravintoloissa tarjolla ainoastaan sydänmerkkiaterioita.
** Tyydyttynyt rasva: henkilöstöravintoloissa tarjolla ainoastaan sydänmerkkiaterioita.


== Vastaus ==
== Vastaus ==


Vastaus kirjoitetaan tähän pian.
[[image:Ruori-tautitaakat.svg|thumb|400px]]
[[image:Ruori-toimenpideiden vaikutus.svg|thumb|400px]]
Ravitsemustekijät osoittautuivat huomattavasti tärkeämmiksi tautitaakkaa aiheuttaviksi tekijöiksi kuin ruoassa olevat ympäristömyrkyt. Myös ravitsemukseen vaikuttamalla pystyttiin vaikuttamaan kansanterveyteen enemmän, joskin myös mikrobiriskien vähentämiseen löytyi tehokkaita keinoja. Päätulokset on esitetty kuvissa. Tarkemmat tulokset löytyvät [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=IMy5dmICIwDKkesL tästä malliajosta].


== Perustelut ==
== Perustelut ==
Rivi 28: Rivi 41:
* Vähävihanneksinen ruokavalio: vihannesten kulutus alle 4 annosta  (400 g yhteensä) (sisältää tuoreet, pakastetut, keitetyt, säilötyt ja kuivatut vihannekset mukaan lukien palkokasvit mutta ei sisällä suolaan tai etikkaan säilöttyjä vihanneksia eikä pähkinöitä, siemeniä tai tärkkelyspitoisia vihanneksia kuten perunaa tai maissia). Diet low in vegetables: Consumption of less than 4 servings (400 g total) of vegetables per day (includes fresh, frozen, cooked, canned, or dried vegetables including legumes but excluding salted or pickled, juices, nuts and seeds, and starchy vegetables such as potatoes or corn).
* Vähävihanneksinen ruokavalio: vihannesten kulutus alle 4 annosta  (400 g yhteensä) (sisältää tuoreet, pakastetut, keitetyt, säilötyt ja kuivatut vihannekset mukaan lukien palkokasvit mutta ei sisällä suolaan tai etikkaan säilöttyjä vihanneksia eikä pähkinöitä, siemeniä tai tärkkelyspitoisia vihanneksia kuten perunaa tai maissia). Diet low in vegetables: Consumption of less than 4 servings (400 g total) of vegetables per day (includes fresh, frozen, cooked, canned, or dried vegetables including legumes but excluding salted or pickled, juices, nuts and seeds, and starchy vegetables such as potatoes or corn).


Luken tilastoista löytyy tietoja kalansyönnistä Suomessa. Järvikalaa ei ole eritelty, mutta muut kuin viljellyt ja merilajit ovat yhteensä 2.6 kg/a henkeä kohti. https://stat.luke.fi/en/fish-consumption-2017_en
Luken tilastoista löytyy tietoja kalansyönnistä Suomessa. Järvikalaa ei ole eritelty, mutta muut kuin viljellyt ja merilajit ovat yhteensä 2.6 kg/a henkeä kohti. [https://stat.luke.fi/en/fish-consumption-2017_en]. Kalansyöntidatat löytyvät myös Opasnetistä [[:op_en:Goherr: Fish consumption study]].


Voiko DALYt muuntaa euroiksi, ja miten se tehdään?
Voiko DALYt muuntaa euroiksi, ja miten se tehdään?
Rivi 37: Rivi 50:
* Toisaalta Hammitt todistelee, että hinta per tilastollinen elämä (value per statistical life, VSL) ja hinta per DALY muuttuvat epälineaarisesti suhteessa toisiinsa, eikä näin ollen olisi mahdollista käyttää hyvinvointimuutoksen mittarina vakiolla kerrottua DALY-arvoa, ainakaan taloudellisen hyvinvointiteorian (economic welfare theory) puitteissa.<ref>Hammitt, J.K. (2013) Admissible utility functions for health, longevity, and wealth: integrating monetary and life-year measures. J Risk Uncertain 47: 311. https://doi.org/10.1007/s11166-013-9178-4</ref>
* Toisaalta Hammitt todistelee, että hinta per tilastollinen elämä (value per statistical life, VSL) ja hinta per DALY muuttuvat epälineaarisesti suhteessa toisiinsa, eikä näin ollen olisi mahdollista käyttää hyvinvointimuutoksen mittarina vakiolla kerrottua DALY-arvoa, ainakaan taloudellisen hyvinvointiteorian (economic welfare theory) puitteissa.<ref>Hammitt, J.K. (2013) Admissible utility functions for health, longevity, and wealth: integrating monetary and life-year measures. J Risk Uncertain 47: 311. https://doi.org/10.1007/s11166-013-9178-4</ref>


Pitoisuusanalyysien kustannukset (poistettu).
Pitoisuusanalyysien kustannukset on poistettu tästä.


Trikiinin valvontakustannukset: Tämän artikkelin mukaan trikiinin DALYt ovat vain luokkaa 100 DALY/miljardi ihmistä, joten valvonta ei ole mielekästä<ref>Brecht Devleesschauwer, Nicolas Praet, Niko Speybroeck, Paul R. Torgerson, Juanita A. Haagsma, KrisDe Smet, K. Darwin Murrell, Edoardo Pozio, Pierre Dorny. (2015) The low global burden of trichinellosis: evidence and implications. International Journal for Parasitology 45, 2–3, 95-99. [https://doi.org/10.1016/j.ijpara.2014.05.006] [https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0020751914001374]</ref>.
Trikiinin valvontakustannukset: Tämän artikkelin mukaan trikiinin DALYt ovat vain luokkaa 100 DALY/miljardi ihmistä, joten valvonta ei ole mielekästä<ref>Brecht Devleesschauwer, Nicolas Praet, Niko Speybroeck, Paul R. Torgerson, Juanita A. Haagsma, KrisDe Smet, K. Darwin Murrell, Edoardo Pozio, Pierre Dorny. (2015) The low global burden of trichinellosis: evidence and implications. International Journal for Parasitology 45, 2–3, 95-99. [https://doi.org/10.1016/j.ijpara.2014.05.006] [https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0020751914001374]</ref>.
==== Skenaarioista ====
Tyydyttyneen rasvan ja suolan osalta tarkastellaan sydänmerkkiaterioita. Oletetaan, että kaikki lounasruokaloiden ateriat muuttuvat sydänmerkkiaterioiksi. Väestön suuruudeksi oletetaan nykyinen lounaspaikkaruokailijoiden päivittäinen määrä eli 279000, ja heille oletetaan pysyvä muutos ruokavalioon.
Kun ei murehdita altistusjakaumasta, voidaan keskimääräisestä saannista vähentää vähennys, ja tämä muutos kohdennetaan vain 25-69-vuotiaaseen alaryhmään (jos alaryhmä on kyseiselle vasteelle määritelty). Skenaariossa kerrotaan PAF luvulla, joka saa arvon 1 nykyisellä altistuksella ja arvon 0 suosituksen mukaisella arvolla. Tätäitä laimennetaan altistujien osuudella. Niinpä käytetään tätä kaavaa kertoimen laskemiseksi:
PAF_factor = 1-(reduction / (intake-recommendation)) * eaters / population
'''Suola:
Sydänmerkki vähensi 2016 suolan saantia 1 g/d eli 4.2-5.2 g/vk eli 10 %. Tässä oletetaan 3.3-5.1 g/vk vähennys eli 0.471 - 0.729 g/d myös viikoloput huomioiden. Jula (2011) arvioi, että 1 g/d vähennys koko väestössä alentaa kustannuksia 70 Me/a. (Tarkista onko tautitaakkaa!)
Suositus on enintään 5 g/d. Nykysaanti (Valsta 2018) on miehillä 8.7 g/d ja naisilla 6.4 g/d ja tätä käytetään tasajakaumana koko väestölle, koska sukupuolia ei tarkastella erikseen.
'''Rasva:
Sydänmerkkiateria vähensi saantia 14 E%:sta 10 E%:iin. Tässä oletetaan, että vähennys on 22.0-58.1 g/vk.
Suositus on enintään 10 E%.
Valsta (2018): Tyydyttyneiden rasvahappojen osuus kokonaisenergiasta oli naisilla 14 % (28 g/vrk) ja miehillä 15 % (38 g/vrk). Naisilla muuntosuhde on 2 g /d /E% ja miehillä 2.53 g /d /E%, käytetään 2.25 g /d /E%. Grammamääräinen altistus on muutettava energiaosuudeksi.
22.0-58.1 g/vk / (7d/vk) / (2.25 g /d /E%) = 1.397 - 3.689 E%
Näiden tietojen avulla lasketaan PAF-kertoimen jakauma, joka sijoitetaan päätöstauluun päätöksenä Scenario ja vaihtoehtona Action.


==== Malliparametrit ====
==== Malliparametrit ====
Malliparametrit saat näkyviin klikkaamalla.
{{piilotettu|


<t2b name="Malliparametrit" index="Response,Exposure_agent,Type,Subgroup,Unit" obs="Result" desc="Description" unit="various">
<t2b name="Malliparametrit" index="Response,Exposure_agent,Type,Subgroup,Unit" obs="Result" desc="Description" unit="various">
Rivi 185: Rivi 226:
threshold|Exposure, Age||sum|1|Remove redundant
threshold|Exposure, Age||sum|1|Remove redundant
</t2b>
</t2b>
}}


=== Laskenta ===
=== Laskenta ===
[[image:Terveysvaikutusten arviointimalli.svg|thumb|400px|Yleiskuva terveysvaikutusten laskentamallista.]]


==== Keskeiset tulosteet ====
==== Keskeiset tulosteet ====


* Malliajo 5000 iteraatiota 10.8.2019 [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=IMy5dmICIwDKkesL]
* Malliajo 5000 iteraatiota 11.8.2019 [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=IMy5dmICIwDKkesL]


<rcode label="Laske uudestaan mallin perustulokset" graphics=1>
<rcode label="Laske uudestaan mallin perustulokset" graphics=1>
Rivi 314: Rivi 358:
}
}
</rcode>
</rcode>
==== Skenaariot ====
Tyydyttyneen rasvan ja suolan osalta tarkastellaan sydänmerkkiaterioita. Oletetaan, että kaikki lounasruokaloiden ateriat muuttuvat sydänmerkkiaterioiksi. Väestön suuruudeksi oletetaan nykyinen lounaspaikkaruokailijoiden päivittäinen määrä eli 279000, ja heille oletetaan pysyvä muutos ruokavalioon.
Kun ei murehdita altistusjakaumasta, voidaan keskimääräisestä saannista vähentää vähennys, ja tämä muutos kohdennetaan vain 25-69-vuotiaaseen alaryhmään (jos alaryhmä on kyseiselle vasteelle määritelty). Skenaariossa kerrotaan PAF luvulla, joka saa arvon 1 nykyisellä altistuksella ja arvon 0 suosituksen mukaisella arvolla. Tätäitä laimennetaan altistujien osuudella. Niinpä käytetään tätä kaavaa kertoimen laskemiseksi:
PAF_factor = 1-(reduction / (intake-recommendation)) * eaters / population
'''Suola:
Sydänmerkki vähensi 2016 suolan saantia 1 g/d eli 4.2-5.2 g/vk eli 10 %. Tässä oletetaan 3.3-5.1 g/vk vähennys eli 0.471 - 0.729 g/d myös viikoloput huomioiden. Jula (2011) arvioi, että 1 g/d vähennys koko väestössä alentaa kustannuksia 70 Me/a. (Tarkista onko tautitaakkaa!)
Suositus on enintään 5 g/d. Nykysaanti (Valsta 2018) on miehillä 8.7 g/d ja naisilla 6.4 g/d ja tätä käytetään tasajakaumana koko väestölle, koska sukupuolia ei tarkastella erikseen.
'''Rasva:
Sydänmerkkiateria vähensi saantia 14 E%:sta 10 E%:iin. Tässä oletetaan, että vähennys on 22.0-58.1 g/vk.
Suositus on enintään 10 E%.
Valsta (2018): Tyydyttyneiden rasvahappojen osuus kokonaisenergiasta oli naisilla 14 % (28 g/vrk) ja miehillä 15 % (38 g/vrk). Naisilla muuntosuhde on 2 g /d /E% ja miehillä 2.53 g /d /E%, käytetään 2.25 g /d /E%. Grammamääräinen altistus on muutettava energiaosuudeksi.
22.0-58.1 g/vk / (7d/vk) / (2.25 g /d /E%) = 1.397 - 3.689 E%
Näiden tietojen avulla lasketaan PAF-kertoimen jakauma, joka sijoitetaan päätöstauluun päätöksenä Scenario ja vaihtoehtona Action.


==== Arviointimallin alustus ====
==== Arviointimallin alustus ====


* Malliajo 29.5.2019 [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=dbscMpzNoaiytUi3]
* Linkit vanhempiin ajoihin [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Ruori&oldid=35883#Arviointimallin_alustus arkistosta].
* Malliajo 31.5.2019 [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=JLSryIWqMiZEMhBh]
* Malliajo 4.6.2019, ovariablet haetaan ao. sivuilta ja OpasnetUtilsista on päivitetty versio (ei toimi vanhalla) [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=QAoBrPJXrwJl8qmv]
* Malliajo 12.6.2017 jossa suolan ja rasvan skenaario [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=X47Rgy5MFnb4C8VN]
* Malliajo 12.6. myös muita skenaarioita [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=64AGnWrXc5WO7phW]
* Malliajo 13.6.2019 skenaariot dioksiinia lukuunottamatta [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=wWy7cM9RHlvJGSBc]
* Malliajo 16.6.2019 melkein toimii [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=ldfYOznqBZbHm3Hh] [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=llHM0glMDTt4GWKp]
* Malliajo 18.6.2019 toimii [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=t5EGBhGEkdqgsZaV] [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=PRqtiUhfxvL0V8hK]
* Malliajo 9.8.2019 perustuu BoDattr2-koodiin [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=yvkPYIc6XWyOiQdL]
* Malliajo 10.8.2019 toksoplasma korjattu. Stored-versio [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=VXNKkIPPZVSDhjUm]
* Malliajo 10.8.2019 toksoplasma korjattu. Stored-versio [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=VXNKkIPPZVSDhjUm]


Rivi 534: Rivi 546:
==== Dioksiiniskenaario ====
==== Dioksiiniskenaario ====


* Malliajo 13.6.2019 [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=jzA0GmAvApVUdodr]
* Linkit vanhempiin ajoihin löytyvät [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Ruori&oldid=35883#Dioksiiniskenaario arkistosta].
* Malliajo 14.6.2019 [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=k39kYXgQEAIirFfE] [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=ecs2er0vlUEaaCNb]
[http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=yBZNlJXVg4sBbLBZ]
* Malliajo 16.6.2019 [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=SFMNZSVbSOLE01fb]
* Malliajo 17.6.2019 ja lopulta näyttäisi toimivan paitsi dioksiinit liian suuret [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=S95MOWUjSeRMtU3B]
* Malliajo 18.6.2019 toimii omalla koneella [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=PRqtiUhfxvL0V8hK]
* Malliajo 18.6.2019 toimii omalla koneella [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Toiminnot:RTools&id=PRqtiUhfxvL0V8hK]


Rivi 810: Rivi 818:


==== Tautitaakkakuvia ====
==== Tautitaakkakuvia ====
Kuvat on tehty Ruori-seminaariin 25.4.2019. Uudemmat kuvat löytyvät tuloksista.


<rcode label="Ruori ja tautitaakka -esityksen kuvat (aja omalla koneella)">
<rcode label="Ruori ja tautitaakka -esityksen kuvat (aja omalla koneella)">

Versio 11. elokuuta 2019 kello 18.09


Ruori on VN-TEAS-hanke, jossa arvioidaan erilaisia ruokaan liittyviä riskitekijöitä, niiden vähentämispotentiaalia ja niiden terveys- ja talousvaikutuksia.

Rajaus

Kysymys

Millaista tautitaakkaa Suomessa aiheuttavat Ruori-altisteet (tyydyttynyt rasva, vähäiset vihannekset, vähäiset hedelmät, liiallnen suola, dioksiinit, lyijy, aflatoksiini, toksoplasma, norovirus, trikinella ja legionella) ja miten erilaiset vähentämistoimet vaikuttavat?

Aikataulu ja käyttäjät

  • Hanke alkoi 2018 ja loppui 30.6.2019.
  • Toteuttajina ovat Ruokavirasto, THL ja Helsingin yliopisto.
  • Seuraavat skenaariot ovat tarkastelussa:
    • Listeria: mikrobinäytteitä otetaan elintarvikkeiden lisäksi tuotantoympäristöstä.
    • Norovirus: pintapuhtausnäytteitä otetaan suuratalouskeittiöistä ja sellaisenaan syötäviä ruokia valmistavista laitoksista.
    • Toksoplasma: kaikki raskaana olevat tutkitaan toksoplasman varalta.
    • Trikinella: trikinella tutkitaan ainoastaan vientiin menevistä sianruhoista.
    • Vierasesineet: tarkastelusta luovuttiin
    • Aflatoksiini: tuontipähkinöiden valvontanäytteitä lisätään 10 %.
    • Dioksiinit: Itämeren kala vaihdetaan järvikalaan.
    • Lyijy: laihdutusvalmiteisiin ja teejauheisiin aloitetaan tehovalvonta.
    • Hedelmät: poistetaan arvonlisävero kulutuksen lisäämiseksi.
    • Vihannekset: poistetaan arvonlisävero kulutuksen lisäämiseksi.
    • Suola: henkilöstöravintoloissa tarjolla ainoastaan sydänmerkkiaterioita.
    • Tyydyttynyt rasva: henkilöstöravintoloissa tarjolla ainoastaan sydänmerkkiaterioita.

Vastaus

Ravitsemustekijät osoittautuivat huomattavasti tärkeämmiksi tautitaakkaa aiheuttaviksi tekijöiksi kuin ruoassa olevat ympäristömyrkyt. Myös ravitsemukseen vaikuttamalla pystyttiin vaikuttamaan kansanterveyteen enemmän, joskin myös mikrobiriskien vähentämiseen löytyi tehokkaita keinoja. Päätulokset on esitetty kuvissa. Tarkemmat tulokset löytyvät tästä malliajosta.

Perustelut

Data

Mitä kaikkea kuuluu vähäiseen hedelmien tai vihannesten syöntiin?

  • Vähähedelmäinen ruokavalio: hedelmien kulutus alle 3 annosta päivässä (310 g yhteensä) (sisältää tuoreet, pakastetut, keitetyt, säilötyt ja kuivatut hedelmät mutta ei sisällä hedelmämehuja tai suolaan tai etikkaan säilöttyjä hedelmiä) http://www.healthdata.org/terms-defined. Diet low in fruits: Consumption of less than 3 servings (310 g total) of fruits per day (includes fresh, frozen, cooked, canned, or dried fruit but excludes fruit juices and salted or pickled fruits).
  • Vähävihanneksinen ruokavalio: vihannesten kulutus alle 4 annosta (400 g yhteensä) (sisältää tuoreet, pakastetut, keitetyt, säilötyt ja kuivatut vihannekset mukaan lukien palkokasvit mutta ei sisällä suolaan tai etikkaan säilöttyjä vihanneksia eikä pähkinöitä, siemeniä tai tärkkelyspitoisia vihanneksia kuten perunaa tai maissia). Diet low in vegetables: Consumption of less than 4 servings (400 g total) of vegetables per day (includes fresh, frozen, cooked, canned, or dried vegetables including legumes but excluding salted or pickled, juices, nuts and seeds, and starchy vegetables such as potatoes or corn).

Luken tilastoista löytyy tietoja kalansyönnistä Suomessa. Järvikalaa ei ole eritelty, mutta muut kuin viljellyt ja merilajit ovat yhteensä 2.6 kg/a henkeä kohti. [3]. Kalansyöntidatat löytyvät myös Opasnetistä op_en:Goherr: Fish consumption study.

Voiko DALYt muuntaa euroiksi, ja miten se tehdään?

  • Drake ehdottaa globaalin arvon päättämistä DALYn hinnaksi, samaan tapaan kuin 1,25 dollarin alittava päivätulo on määritelty absoluuttiseksi köyhyydeksi. Tällöin kaikki tuota hintaa kustannustehokkaammat toimet kannattaisi tehdä joko kansallisin, tai jos se ei jostain syystä onnistu, kansainvälisin toimin. Hän ei kuitenkaan ehdota suuruutta tälle hinnalle.[1]
  • Brent on analysoinut implisiittisiä hintoja DALYlle Global Fund for AIDS, Tuberculosis, and Malaria -säätiön rahoituspäätöksistä. DALYn hinta näyttää olevan 6300 USD kaikille taudeille keskimäärin, ja 11900 USD erityisesti HIV/AIDSille[2]. Globaalit luvut ovat toki pienemmät kuin mitä rikkaissa länsimaissa katsottaisiin aiheelliseksi käyttää.
  • Erilaisista arvioinneista löytyy vaihtelevia lukuja yhden DALYn rahalliselle hinnalle. Esimerkiksi IOMin Shecan-projekti käytti arvoa 50393 €/menetetty elinvuosi[3], ja IGCB(N)-meluarviointiryhmä käyttää arvoa 60000 GBP/QALY (laatupainotettu elinvuosi) mutta samalla toteaa, että eri arvioinneissa arvot voivat vaihdella välillä 29000 - 130000 GBP/QALY[4][5].
  • Berryn ja Flindellin mukaan Isossa-Britanniassa käytäntö on muodostunut sellaiseksi, että lääkkeet tai muut lääketieteelliset toimenpiteet saavat kansallisessa terveysjärjestelmässä helposti puollon, jos ne tuottavat yhden terveen elinvuoden alle 20000 GBP:n kustannuksilla. Tyypillisesti toteutetaan hankkeita tasolla 30000 GBP/QALY, mutta hankkeilta hinnaltaan yli 50000 GBP/QALY vaaditaan erityisiä perusteluja[6].
  • Toisaalta Hammitt todistelee, että hinta per tilastollinen elämä (value per statistical life, VSL) ja hinta per DALY muuttuvat epälineaarisesti suhteessa toisiinsa, eikä näin ollen olisi mahdollista käyttää hyvinvointimuutoksen mittarina vakiolla kerrottua DALY-arvoa, ainakaan taloudellisen hyvinvointiteorian (economic welfare theory) puitteissa.[7]

Pitoisuusanalyysien kustannukset on poistettu tästä.

Trikiinin valvontakustannukset: Tämän artikkelin mukaan trikiinin DALYt ovat vain luokkaa 100 DALY/miljardi ihmistä, joten valvonta ei ole mielekästä[8].

Skenaarioista

Tyydyttyneen rasvan ja suolan osalta tarkastellaan sydänmerkkiaterioita. Oletetaan, että kaikki lounasruokaloiden ateriat muuttuvat sydänmerkkiaterioiksi. Väestön suuruudeksi oletetaan nykyinen lounaspaikkaruokailijoiden päivittäinen määrä eli 279000, ja heille oletetaan pysyvä muutos ruokavalioon.

Kun ei murehdita altistusjakaumasta, voidaan keskimääräisestä saannista vähentää vähennys, ja tämä muutos kohdennetaan vain 25-69-vuotiaaseen alaryhmään (jos alaryhmä on kyseiselle vasteelle määritelty). Skenaariossa kerrotaan PAF luvulla, joka saa arvon 1 nykyisellä altistuksella ja arvon 0 suosituksen mukaisella arvolla. Tätäitä laimennetaan altistujien osuudella. Niinpä käytetään tätä kaavaa kertoimen laskemiseksi:

PAF_factor = 1-(reduction / (intake-recommendation)) * eaters / population

Suola:

Sydänmerkki vähensi 2016 suolan saantia 1 g/d eli 4.2-5.2 g/vk eli 10 %. Tässä oletetaan 3.3-5.1 g/vk vähennys eli 0.471 - 0.729 g/d myös viikoloput huomioiden. Jula (2011) arvioi, että 1 g/d vähennys koko väestössä alentaa kustannuksia 70 Me/a. (Tarkista onko tautitaakkaa!)

Suositus on enintään 5 g/d. Nykysaanti (Valsta 2018) on miehillä 8.7 g/d ja naisilla 6.4 g/d ja tätä käytetään tasajakaumana koko väestölle, koska sukupuolia ei tarkastella erikseen.

Rasva:

Sydänmerkkiateria vähensi saantia 14 E%:sta 10 E%:iin. Tässä oletetaan, että vähennys on 22.0-58.1 g/vk.

Suositus on enintään 10 E%.

Valsta (2018): Tyydyttyneiden rasvahappojen osuus kokonaisenergiasta oli naisilla 14 % (28 g/vrk) ja miehillä 15 % (38 g/vrk). Naisilla muuntosuhde on 2 g /d /E% ja miehillä 2.53 g /d /E%, käytetään 2.25 g /d /E%. Grammamääräinen altistus on muutettava energiaosuudeksi.

22.0-58.1 g/vk / (7d/vk) / (2.25 g /d /E%) = 1.397 - 3.689 E%

Näiden tietojen avulla lasketaan PAF-kertoimen jakauma, joka sijoitetaan päätöstauluun päätöksenä Scenario ja vaihtoehtona Action.

Malliparametrit

Malliparametrit saat näkyviin klikkaamalla.



Laskenta

Yleiskuva terveysvaikutusten laskentamallista.

Keskeiset tulosteet

  • Malliajo 5000 iteraatiota 11.8.2019 [4]

+ Näytä koodi

Arviointimallin alustus

  • Linkit vanhempiin ajoihin arkistosta.
  • Malliajo 10.8.2019 toksoplasma korjattu. Stored-versio [5]

+ Näytä koodi

Dioksiiniskenaario

  • Linkit vanhempiin ajoihin löytyvät arkistosta.
  • Malliajo 18.6.2019 toimii omalla koneella [6]

+ Näytä koodi

Tautitaakkakuvia

Kuvat on tehty Ruori-seminaariin 25.4.2019. Uudemmat kuvat löytyvät tuloksista.

+ Näytä koodi

Viitteet

  1. Drake T. (2014) Priority setting in global health: towards a minimum DALY value. Health Economics Letter 23:2:248-252. https://doi.org/10.1002/hec.2925
  2. Brent RJ. (2011) An implicit price of a DALY for use in a cost-benefit analysis of ARVs. Applied Economics 43:11:1413-1421. https://doi.org/10.1080/00036840802600475
  3. Minstry R. (2011) Methodology for valuing health impacts on the SHEcan project. IOM Research Project P937/96. http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=10178&langId=en
  4. The Interdepartmental Group on Costs and Benefits Noise Subject Group. (2014) Environmental Noise: Valuing impacts on sleep disturbance, annoyance, hypertension, productivity and quiet. https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/380852/environmental-noise-valuing-imapcts-PB14227.pdf
  5. The Interdepartmental Group on Costs and Benefits Noise Subject Group (IGCB(N)). (2010) Noise & Health – Valuing the Human Health Impacts of Environmental Noise Exposure. https://khub.net/c/document_library/get_file?uuid=6a229977-e27a-43c5-a780-e224649bd2df&groupId=6197021
  6. Berry BF, Flindell IH. (2009) Estimating Dose-Response Relationships between Noise Exposure and Human Health Impacts in the UK. BEL Technical Report 2009-002. https://webarchive.nationalarchives.gov.uk/20130123222353/http://archive.defra.gov.uk/environment/quality/noise/igcb/documents/tech-report.pdf
  7. Hammitt, J.K. (2013) Admissible utility functions for health, longevity, and wealth: integrating monetary and life-year measures. J Risk Uncertain 47: 311. https://doi.org/10.1007/s11166-013-9178-4
  8. Brecht Devleesschauwer, Nicolas Praet, Niko Speybroeck, Paul R. Torgerson, Juanita A. Haagsma, KrisDe Smet, K. Darwin Murrell, Edoardo Pozio, Pierre Dorny. (2015) The low global burden of trichinellosis: evidence and implications. International Journal for Parasitology 45, 2–3, 95-99. [1] [2]
  • Bruce P. Lanphear, Richard Hornung, Jane Khoury, Kimberly Yolton, Peter Baghurst, David C. Bellinger, Richard L. Canfield, Kim N. Dietrich, Robert Bornschein, Tom Greene, Stephen J. Rothenberg, Herbert L. Needleman, Lourdes Schnaas, Gail Wasserman, Joseph Graziano, and Russell Roberts. (2005) Low-Level Environmental Lead Exposure and Children’s Intellectual Function: An International Pooled Analysis. Environmental Health Perspectives. 1 July 2005 https://doi.org/10.1289/ehp.7688
  • Johanna Suomi, Pirkko Tuominen, Jukka Ranta, Kirsti Savela. (2015) Riskinarviointi suomalaisten lasten altistumisesta elintarvikkeiden ja talousveden raskasmetalleille. Eviran tutkimuksia 2/2015. [7]
  • EFSA. Lead dietary exposure in the European population. EFSA Journal 2012;10(7):2831 doi

Katso myös